Montako nimeä lapselle?
Satuin katsomaan Venäjän TV-5 kanavaa, jossa kerrotaan kuinka monilapsisen pietarilaisen perheen hiljattain syntyneelle tyttölapselle päättivät vanhemmat antaa suomalaisen nimen. He ovat matkuselleet paljon Suomeen ja ovat ihastuneet suomalaisiin ja suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin viettää elämää.
Nimen valinnassa he innostuivat niin, että valitsivat peräti neljä suomalaista nimeä jotka heitä miellyttivät eniten.
Mihin Se Johti?
Vaikeudet alkoivat kun piti täyttää syntymätodistus. Nimiyhdistelmä ei kelvannut viranomaisille, joiden mukaan siinä on enemmän kirjainmerkkejä kuin laki sallii! Neljä nimeä ja välilyönnit tarvitsivat tilaa 32 kirjainmerkille, mutta kaavassa oli tilaa vain 30 merkille. Näin laki määrää!?
Viranomaiset ehdottivat poistaa nimien väliset välilyönnit, mutta eihän sitten itse nimestä mitään jäisi. Lapsen isän mukaan se olisi jotain abrakodabraa. Itse ongelma ei ratkeaisi tällä keinolla. Tyttären nimiä hän ei tuo julki, ettei se vahingoittaisi lasten asemaa, mutta kertoo videolla esimerkinomaisesti millaisista nimistä voisi olla kyse. Pitkän nimen vuoksi koko prosessi saada lapselle kaikki kuuluvat asiakirjat osoittautui hyvin pitkäksi ja hankalaksi.
Siis, Venäjällä tämän pikkutyttövauvan nimen takia lähtivät muuttamaan lakia. — Suomessakin on vireillä nimilain muutos. Ja täälläkin se on saanut alkunsa ulkomaalaisista nimistä. Suomessa lapsen ja perheen etua edistäen nimilaki on muuttumassa ja se tulee voimaan vuonna 2019.
Nimilaki mullistumassa: Lapselle neljä etunimeä ja molempien vanhempien sukunimi – yhteinen sukunimi myös avopareille. — Kirjoittaa MTV Uutiset Kotimaa Julkaistu 19.09.2017
Laki lisää valinnan vapautta ja ottaa huomioon avioliittoperheiden määrän kasvun ja perheiden kansainvälistymiseen. Maahanmuuttajat haluavat antaa lapsille oman kulttuurin nimiä.
Ei nimistä ole pula. Ei suomalaisissa eikä kansainvälisistä. Suomessa on pula lapsista.
Se on merkillistä, jotta monet suomalaiset kuvittelevat venäläisten suhtautuvan meihin jotenkin vihamielisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai tavallinen kansa suhtaudu meihin vihamielisesti. Se on Venäjän militaristinen ja laajentumishaluinen hallinto joka lietsoo vihaa naapureitaan kohtaan.
Meillä suomalaisilla on niin paljon omakohtaista kärsimystä Venäjän agressioista että sen takia suhtaudumme kaikkiin venäläisiin torjuvasti.
Jotkut venäläiset pilkkaavat meitä avoimesti. RuFi järjestää puna-armeijan Voitonpäivän marssin Helsingissä. Se on avointa evakoiden ja sotaveteraanien pilkkaamista. Ei ihme että tällaiset provokaatiot ärsyttävät, lisäksi tulee avoin informaatiosota meitä vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Hei,Leo Mirala!
Anteeksi, mutta poistin toisen kommenttisi, koska mielestäni se on loukkaava!
Ilmoita asiaton viesti
Sen olisin ymmärtänyt että olisit poistanut ensimmäisen kommenttini jossa arvostelin venäläisten provokaatiota Helsingissä.
Toisessahan vitsailin omasta vain yhdestä nimestä ja selitin etunimien merkitystä. Mikä siinä oli loukkaava? Sinuako minä loukkasin?
Ilmoita asiaton viesti
Et loukannut minua vaan halvensit videolla haastatteltua viiden lapsen isää!
Ilmoita asiaton viesti
Vitsailin että tämä isä oli varmaan antanut tyttärelleen kaikkien tuntemiensa suomalaisten tyttöystäviensä nimen. Jos loukkasin häntä, niin anteeksi.
Mutta nyt ymmärrän neuvostomaan ilmiantosysteemiä paremmin. Jokainen oli ja näyttää olevan edelleen valmis ilmiantamaan tuttaviensa vitsailut, pienet ja suuret.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin tunnut tuntevan ”neuvostomaan ilmiantosysteemin”!
Hyvää yötä ja kauniita unia!
Ilmoita asiaton viesti
Venäläinen isä tuskin loukkaantuisi minun vitsistä vaikka näkisi sen. Minä sen sijaan loukkaannuin syvästi käsittämättömästä sensuroinnista. Siitä tulikin ajatus että neuvostomaan kasvateilla on ilmianto veressä.
Ilmoita asiaton viesti
Leo Mirala, kyseessä on erilaiset kulttuurit ja siinä sitten erilaiset vitsitkin! Ehkä olin liian äkkipikainen! 🙁
En ymmärrä ainakaan miten tähän liittyy ”ilmianto”? Ketä olen ilmiantanut? Ehkä loppupelissä olemmekin nyt tasan loukkauksien määrässä! Minä, näet en tykkää, että nimittelet minua ilman mitään syytä ilmiantajaksi!
Tekisimmekö aselevon!? Nauttismme nyt keväästä ja lintujen laulusta. Ei kukaan ole täydellinen!
Kuunnellaanpa ja katsellaanpa luontoa!
https://www.youtube.com/watch?v=wx7WSXVmptI
Oikein mukavaa alkanutta viikkoa!
Ilmoita asiaton viesti
Pekka Roponen.
Sanoinhan minä, tai oikeastaan kirjoitin kerran(5.1.2011) blogin, että ”Venäläiset rakastavat Suomea”:
http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57085-venal…
Ajat ovat hieman muuttuneet, ei ole sellaista ruuhkaa rajalla, mutta Venäjä pysyy edelleen naapurina ja siellä edelleen samat venäläiset.
Kiitos kommentista.
Ilmoita asiaton viesti
Olen asunut Venäjällä jonkin aikaa ja minulla on hyviä ystäviä siellä. Useimmat venäläiset suhtautuvat suomalaisiin positiivisesti. Yhden venäläisen kanssa asun ja konflikteja on jatkuvasti, mutta syynä ei ole kansojen välinen riitely. Suomalaisuuteni takia minä olen kokenut vihamielistä käytöstä venäläisiltä todella harvoin. Joitakin tapauksia on
ollut, eikä nämä tilanteet tietenkään mukavia olleet. Venäjällä on muita kansanryhmiä, jotka joutuvat sietämään syrjintää koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Sampsa Mäkelä kirjoittaa: [Venäjällä on muita kansanryhmiä, jotka joutuvat sietämään syrjintää koko ajan.],
– Niin se on! Ja siihen kuuluimme me, Inkerin suomalaiset. Se oli Neuvostoliiton virkavalta, joka kohteli meitä epäluotettavina kansalaisina kunnes pääsivät eroon koko kansasta. Ainakaan minä en itse koskaan saanut suoranaista vihaa tavalliselta venäläiseltä, vaikkakin etunimi ja sukunimi olivat suomalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Onko kokemusta Venäjän virkavallasta?
Ilmoita asiaton viesti
Henkilökohtaisesti ei ole, en ole asunut Venäjällä. En ole myöskään kaksoiskansalainen. Olen ainoastaan Suomen kansalainen, joten Venäjän virkavallan kanssa en ole ollut missään enää tekemisissä.
Ilmoita asiaton viesti
Isäni oli sotaveteraani, pikakivärimies ja kahta asiaa hän jatkosodan käyneenä harmitteli, taistelua Hitlerin rinnalla ja sodan melskeissä menetettyä nuoruttaan. ”Ryssä” nimitystä meidän perheessä ei koskaan käytetty eikä hän tuntenut myöskään mitään katkeruutta venäläisä kohtaan koska ymmärsi, etteivät ne samanikäiset pojat siellä rajan toisella puolella mielelään ollut ja pelkäsivät kuolemaa, ihan niin kuin pelkäsivät myös suomalaiset nuoret sotilaat.
Ilmoita asiaton viesti
#9
.
Meidän äiti varoitteli käyttämästä ”ryssä”- sanaa Helsingissä 40- luvun lopulla. Valvontakomissio oli vasta lähtenyt eikä sota- aika ollut kaukana. (Ehkä se oli vähän liioittelua, mutta kumminkin)
¨¨¨¨¨¨
En vihaa venäläisiä, vaikka joskus täällä Virossa tulee mieleen venäläisiä nähdessä, että olikohan tuon kaverin isä tai isoisä pommittamassa Helsinkiä kun me kyyhötimme pommisuojassa Helsingissä.
Ilmoita asiaton viesti
Abel Koponen 1833-1890), antoi tyttärelleen nimen: Hilda Hulda Lea Stiina Anna Maria Karoliina Saara Porvana Lusina Selma Jelma Jakopek Koponen.
Ilmoita asiaton viesti
#12
…..ja oli hauskaa….
Ilmoita asiaton viesti
#13
Tämä Koponen on minua muutaman vuoden vanhempi, että emme koskaan tavanneet.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Abel Koponen antoi niin monta nimeä tyttärelleen?
”Suomalaisen kansanperinteen tuntemista silmänkääntäjistä eli henkilöistä, jotka saivat katsojat näkemään asiat haluamallaan tavalla kuuluisin on Kuikka-Koponen, oikealta nimeltään Abel Koponen..”
– Ehkä hänen tyttärellä ei ollutkaan niin monta nimeä vaan hän sai ”katsojat näkemään asiat haluamallaan tavalla”.?
No, ei se niin ollut! Hän oli omalaatuinen persoona…kuljeskeli ympäri Savoa ja kuljetti elannokseen rahtia sekä paransi ihmisiä ja eläimiä…
Jos pappi ei suostunut antamaan nimeä kastettaessa, Koponen kirjoitti ne haluamassaan muodossa muuttokirjaan perheen vaihtaessa paikkakuntaa seuraavan kerran…
Ymmärrän tämän niin, että jokaisella paikkakunnalla tytöllä oli uusi nimi?!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuikka-Koponen
Ilmoita asiaton viesti
Sitten aikuisena tytöllä on valinanvaraa! Eihän kukaan vanhemmista tiedä, että tykkääkö lapsi siitä nimestä, jonka sai vanhemmiltaan. Näin se pitäisi ehkä ollakin!?
Ilmoita asiaton viesti
Hei. Andrei Kashkarov (Antti). Luin kommentteja. Mitä on sanottu on totta. Asun Pietarissa. Suomen kieltä opetetaan. Mutta toistaiseksi huonosti tunnettu. Tapauksessa. Rakastan Suomea. Teidän tyyli. Työhösi. 1918, 1939-1944 oli iso shokki ja uhri. Tämä on ongelma Stalin. Ja hänen seuraajansa. En taistelivat Tšetšeniassa. Haavoittuneita. Tietää, että siellä on sota. En pidä Stalin. En pidä Zhdanov. En pidä Molotov. En pidä Putinia. Olemme normaaleja ihmisiä. Perheeni. Meillä ei ole demokratiaa. Olemme vaikeassa tilanteessa. Vilpilliset vaalit. Fake vaalit. Ja ei ole mitään tekemistä. Ei silmukka kiivetä. Ei ampua itseni. Emme pyydä apua. Me yrittää käsitellä sitä itse. Kotimaassani – Venäjä. Mutta se on hyvin vaikeaa. Pian kaikki meistä mennä vankilaan. Opposition. Mutta kun olemme elossa. Antoi tyttärensä suomalainen nimi. En kadu sitä. Rakkaus Suomeen. Rakastakaa ihmisiä. Miksi on niin huono?
Ilmoita asiaton viesti
Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä. Sama koskee naistakin! 🙂
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, blogin suosittelijoille, Fb:ssa tykkääjille, linkin jakajille kuin myös kirjoituksen lukijoille!
Kuunnellaanpa nyt Imatra foxtrotia, jonka on säveltänyt Valto Tynnilä ja sanoittanut Martti Jäppilä.
https://www.youtube.com/watch?v=YBKB5cP7X8s
Imatra, Veli Lehto ja Dallapé-orkesteri v.1931.
Ilmoita asiaton viesti