Johannes Virolainen Ja Karjalan Palautus

”Johannes Virolainen ryhtyi Karjalan palauttajaksi” kirjoittaa toimittaja Lasse Koskinen Karjalan Kuvalehdessä

Lasse Koskinen on käyttänyt lähteenä mm. kirjaa Kati Katajisto: Verraton Virolainen – Johannes Virolainen 1914 – 2000, Otava 2017.

Johannes Virolainen – Karjalaisuuden Kulttihahmo.

Artikkelin mukaan Johannes Virolainen uskoi, että Venäjä saattaisi nostaa Karjalan kysymyksen poliittiselle käsittelylistalle. Hän muistutti, että kahdelle presidentille, Paasikivelle ja Kekkoselle, Karjalan palautus oli tärkeimpiä asioita… mutta kummankin presidentin mielipiteet vaihtelivat asiassa.

Virolainen ja Karjalan liiton puheenjohtaja Markku Laukkanen keskustelivat Karjalasta myös pääministeri Esko Ahon ja ulkoministeri Paavo Väyrysen kanssa.

Nämä yhteydet eivät johtaneet Suomen aloitteellisuuteen palautusasiassa!!!

Virolaisen Kannanotto Oli Vain Toivomus

Virolaisen kannanotoissa Karjalan palautus oli kuitenkin vain toivomuksena. Vaatimuksia palautusneuvotteluista hän ei koskaan esittänyt. Virolainen ei kansanedustajana, eikä ministerinä, ottanut Karjalan palautusta esille.

Kekkonen

Kekkosen ensimmäiseen presidentinvaalikampanjaan vuoden 1956 vaalien alla kuului vihjailu, että Kekkonen kykenisi Karjalan palauttamaan. Sitä hän epäilemättä tavoittelikin, koska se olisi ollut hänen uransa todellinen huippukohta.

Kun Kekkonen ei siinä onnistunut, niin sen arvelleen nostaneen hänen närkästystään Johannes Virolaista kohtaan 1970-luvulla, koska Virolaista pidettiin karjalaisten ”omana” edusmiehenä ja karjalaisuuden kulttihahmona.

Muutkin Yrittivät – Paavo Väyrynen

Jossakin välissä ulkoministerinä ollut Paavo Väyrynen lausui ajatuksen, jossa tämä totesi Suomen aikovan esittää Karjalan alueen takaisin vuokrausta.

Karjalan Liitto

Karjalan Liitto otti Karjalan asiassa yhteyttä presidentti Mauno Koivistoon. Virolainen osallistui keskusteluihin Karjalan Liiton kunniapuheenjohtajana.

Karjalan Liitto oli yhteydessä myös Venäjän silloiseen Helsingin suurlähettilääseen Juri Derjabiniin. Virolaisen kerrotaan muistuttaneen lähettilästä siitä, että Karjala ryöstettiin Suomelta.

ETYK-Huippukokous Helsinki 1992

Karjalan Liitto aikoi luovuttaa Karjalaa koskevan muistion Venäjän presidentti Boris Jeltsinille ja Yhdysvaltojen presidentille Georg W. Bushille, kun nämä saapuivat Helsinkiin ETYK-huippukokoukseen heinäkuussa 1992.

Virolainen kävi myös kokouksen edellä kertomassa eri maiden lähetystöissä Karjalan kysymyksestä. Suomen menetykset eivät kuitenkaan kiinnostaneet muita maita.

Derjabin ilmoitti, että presidentti Jeltsinin ja Koiviston tapaamisessa ei oteta Karjalan palauttamista esiin. Ilmeisesti asiasta oli sovittu Koiviston kanssa ajoissa etukäteen kirjoittaa toimittaja Lasse Koskinen.

Karjalan Liitto järjesti myös palautustoiveita koskevan kansainvälisen lehdistötilaisuuden ETYK-seurantakokouksen aikana, mutta asia ei kiinnostanut kansainvälisiä toimittajia.

Nämä Suomen alueelliset menetykset eivät kiinnostaneet ”muita maita” eikä myös kansainvälisiä toimittajia. Ei se ole ihme, koska itse suomalaiset ja karjalaiset olivat ja ovat edelleen vaisuja Karjalan kysymyksessä

Suomalaiset Vaisuja Karjalan Kysymyksessä

Virolainen käytti alkuvuodesta 1993 puheenvuoron, jossa totesi suomalaisten olevan varsin vaisuja Karjalan kysymyksessä. Virolaisen mukaan suomalaiset ja karjalaiset olivat pysytelleet hiljaa palautusasiassa, vaikka minkäänlaista uhkaa asian esille ottaminen ei muodostanut.

Hieman aiemmin alivaltiosihteeri Heikki Talvitie sanoi televisiolähetyksessä, ettei Suomen tulisi ottaa Karjalaa takaisin, vaikka Venäjä sitä tarjoaisi.

Suomen Eduskunta

Johannes Virolainen ehdotti maaliskuussa 1995, että eduskuntaan perustetaan Karjala-ryhmä, joka toimisi aloitteellisesti palautusneuvottelujen osalta. Karjalan Liitto valmisti oman Karjala-raporttinsa ja toimitti tietoa presidentti Martti Ahtisaarelle ja ulkomaille.

Jeltsin

Toimittaja Lasse Koskisen mukaan Jeltsin toukokuussa 1994 vihjasi julkisesti Ahtisaarelle, että Stalinin vääryydet olisi oikaistavissa. Ahtisaari ei reagoinut tähän ja niin Jeltsin vaikeni toisella kaudellaan.

Zhirinovski

Poliitikko Zhirinovski ollut asialla ja todennut jossakin välissä, että hänen puolestaan Karjala voidaan antaa takaisin Suomelle.

Virolaisen aktiivisuus asiassa jatkui siinäkin. Hän oli valmis tapaamaan hämmentäjäpoliitikkona pidetyn Venäjän Vladimir Zhirinovskin. Myöhemmin Zhirinovski pyörsi tämän ajatuksensa, mutta se oli hänen osaltaan normaalia muissakin asioissa.

Tarton Rauhansopimus

Tarton rauha täyttää 100 vuotta vuonna 2020. Samanaikaisesti tämän rauhan rajojen palautus elää suvantovaihetta. Aiheesta ei näe juurikaan tiedotusvälineissä kuin joissakin irrallisissa lauseissa.

Kansanedustajat ja ministerit vaikenevat asiasta ja pyrkivät nopeasti aiheesta eroon kuittauslauseella, jos joku kansalaisista ottaa asian esille poliittisen päättäjän läsnä ollessa.

Valtioneuvosto ei tiettävästi suunnittele minkäänlaisia julkisia muistamisia Tarton rauhan juhlavuoden kunniaksi, vaikka tuo rajasopimus vahvisti itsenäisen Suomen tasavallan itärajan.

Palautuuko Karjala Vaiko Ei

Niin vaan se on, ettei mikään taho Suomessa uskalla nostaa pöydälle keskustelua Venäjän kanssa Karjalan palauttamisesta Suomelle, vaikka aktiivisesti asiaa aikoinaan ajanut Johannes Virolainenkin oli sanonut, vaikka minkäänlaista uhkaa asian esille ottaminen ei muodostanut. Mutta kummallista, niin kuin on todettu Karjala-Kuvalehden kirjoituksessakin, että Virolainen ei kansanedustajana, eikä ministerinä, ottanut Karjalan palautusta esille.

Jos on niin kova hinku saada Karjala takaisin, niin olisiko nyt jo aika kypsynyt siihen ja Tarton rauhan sopimuksen 100-vuoden kunniaksi palauttaa Suomen ja Venäjä väliset raja-viivat rauhanomaisesti entiseen paikkaan!?