Tuoko Kuivuus Nälkävuodet?
Kuiva ja kuuma kesä on tehnyt pahaa eri puolilla maailmaa! Erittäin huolestuttavaa on vesimassojen väheneminen järvissä, joissa ja pohjavesissä.
Pohjavesi
Ainakin yle.fi uutisissa kerrotaan pohjavesien, järvien ja jokien tämän hetkisen tilanteesta Suomessa
Pohjavedet ja järvien sekä jokien vesien pinnat ovat paikoin hyvin alhaalla. Myös järvien vesi on vähissä.
kirjoittaa yle.fi uutiset kotimaa 4.9.2018
Kirjoituksen mukaan pahin pohjavesitilanne on länsi- ja keskiosassa maata. Erityisesti pienissä pohjavesimuodostelmissa veden pinta on laskenut monin paikoin kymmenestä sentistä jopa 60 senttimetriin ajankohdan keskiarvojen alapuolelle. Pohjavesien koko määrä ratkeaa kuitenkin vasta syksyn sateiden jälkeen. Vesien pinnat nimittäin jatkavat laskuaan vielä syyskuun lopulle, lokakuun alkuun saakka.
Syken hydrogeologin Mirjam Orvomaan mukaan olisi tärkeää saada pohjavesivarastoihin täydennystä ennen talven tuloa.
Jos täydentäviä sateita ei tule ennen kuin muodostuu routaa, se tarkoittaa sitä, että pohjavesi jatkaa laskemistaan entisestään ensi kevääseen asti ja jollain alueilla kaivot kuivuvat, Orvomaa selittää.
Järvet
”Järvien pinnat todella alhaalla – kaislikko haisee eikä veneitä saa vesille: ”Ei auta muu kuin rukoilla, että tulisi vettä”
[kirjoittaa Yle.fi uutiset 7.9.2018][]
Kirjoituksen mukaan kuivuudesta kärsivät etenkin säännöstelemättömät järvet, joiden avuksi tarvitaan nyt kunnon vesisateita.
Pyhäjärvi on laaja ja runsasvetisenäkin kesänä matala. Säännöstellyssä Pyhäjärvessä vedenkorkeus on tällä hetkellä 77 senttimetriä matalammalla kuin alkuvuodesta, tammikuun 8.:na.
Ympäristökeskuksen hydrologi Miia Kumpumäki arvioi, että syyskuussa eivät vedenpinnat vielä nouse.
Lokakuulle ennustetaan isompia sateita ja tuolloin myös haihdunta on pienempää. Tällöin vedenpinnat saadaan ehkä vähitellen nousuun, sanoo Kumpumäki.
Ennusteen mukaan esimerkiksi Saimaan ja Pielisen pinnat pysyvät koko syksyn tavallista alempana. Kallaveden pinta voi laskea niin alhaalle, että se voi syyskuun lopulla vaikuttaa jopa laivaliikenteeseen.
Euroopan Joet
Tonava on Euroopan pisin joki – 2’860 km. Se saa alkunsa Saksasta, virtaa kymmenen valtion läpi ja laskee Mustaan mereen.
Asiantuntijat ovat huolissaan Tonavan alhaisesta veden korkeudesta. Esimerkiksi Budapestissa Tonavan veden korkeus on 0,61 metriä alle normaalin.
Luonnollisesti tämä tilanne heijastuu laivayhtiöiden toimintaan. Niitä kehotetaan olemaan toimittamatta tavaroita vettä myöten… Lisäksi risteilyt ovat loppuneet. Unkarin viranomaiset kieltävät myös laivaliikenteen yöaikana – kello 20:00 – 05:00 – suurilta matkustaja-aluksilta ja proomuilta.
Samankaltainen tilanne on havaittavissa Saksassa. Siellä jotkut navigointiyritykset lopettivat toimintansa kokonaan…
Lähi-Itä
Lähi-Idässä Irakin Tigris-joki on nyt niin matala, että se on kokonaan kuivunut joillakin paikoin Irakia. Lähellä Bagdadia Tigris-joki oli alkukesästä jopa niin matala, että ihmiset kävelivät sen yli rannalta toiselle.
Myös Eufrat-joki on nyt hyvin matala monissa paikoin…
كارثه شوف جفاف نهر دجله بغداد
2018
كارثه على وشك الحدوث
Tigris-joki Bagdadissa vuonna 2018
Kuivuus Ei Ole Uusi Ilmiö
Kuivuus ei ole uusi ilmiö luomakunnassa! Viisaat tietävät kertoa, että tämä ilmiö koettelee syklisesti niin luontoa, ihmisiä ja kaikkia eliöitä…
Monissa eurooppalaisissa joissa olevat nälkäkivet ovat nyt kuivilla. Kiviin hakatut vuosiluvut kertovat kuivista vuosista, nälkävuosista, jolloin kivet edellisen kerran olivat näkyvissä. Nälkävuosia on ollut 1417, 1616, 1707, 1746, 1790, 1800, 1811, 1830, 1842, 1868, 1892 ja 1893.
Myös puiden vuosirenkaista voidaan päätellä nälkävuosien ajankohdat. Tällaisia huonon kasvun vuosia oli 1540, 1590, 1616, 1718 ja 1719.
Cyber-Älyn Ennuste
Martin Armstrong, joka on perehtynyt ihmisten historiassa oleviin sykleihin arvelee, että tämä vuosi (2018) on ensimmäinen vuosi kolmen nälkävuoden sarjassa. Että kuivuudet jatkuvat myös ensi vuonna ja vielä vuonna 2020 mutta sitten hellittävät.
Armstrongin havaintojen mukaan nälkävuodet esiintyvät samaan aikaan auringonpilkkujen vähenemisen ja tulivuorten purkausten lisääntymisen kanssa.
- Auringonpilkut liittyvät auringosta tulevan säteilyn määrään ja
- tulivuorten purkaukset taas ovat yhteydessä ilmakehässä olevan tuhkan määrään. Tämä tuhka estää auringon valoa tulemasta maahan asti ja kylmentää ilmaston maailmanlaajuisesti.
Ensi Talvi
Tänään täällä Imatralla ukkonen jyrisi ja satoi oikein kunnolla. Toivokaamme, että vettä riittää ennen talvea, jotta kaivot eivät kuivuisi ja järvet täyttyisivät, ja joet; että vettä riittäisi niin ihmisille kuin eläimillekin.
Kuivuudesta on kärsitty jo ammoisina Raamatun aikoina.
Jooel 1:20
Metsän eläimetkin sinua ikävöivät,
sillä vesipurot ovat kuivuneet ja
tuli on kuluttanut erämaan laitumet.
Viime vuonna sateet toivat nälkävuodet.
Gotlannin saari oli ennen Ruotsiin muuttoaan lähellä päiväntasaajaa.
”Pinnanmuodoiltaan Gotlanti on hiekasta, kalkista ja korallista muodostunutta tasankoa. Saaren muodostuminen alkoi noin 400 miljoonaa vuotta sitten.[6] Se sijaitsi päiväntasaajalla ja luonto oli samanlaista kuin Havaijilla.[7] Tämä vaikutti myös saaren nykyiseen olomuotoon. Gotlannissa on paljon merkkejä tästä ajasta ja fossiileja voikin löytää mistä vain saaren alueella. Erilaisia fossiilisia lajeja on löydetty yli 2000.”
Aina on ilmastot muuttuneet ja maat muuttaneet.
Ilmoita asiaton viesti
En ymmärrä täysin tätä Gotlannin tarinaa..! mutta nälkävuodet, jos niitä on ollut kansan historiassa, niin kyllä ne kuuluvat maan historiaan, vaikka tulevaisuudessa niitä ei koskaan enää tulisikaan, jota hartaasti toivomme!
Suomen historiaa on tämäkin! Aihe vaan on epämiellyttävä! Wikipediassa kerrotaan, että Suomessa on nälkään kuolleiden sata muistomerkkiä. Löysin yhden niistä. Se on Mäntsälän reliefi, jonka on tehnyt taiteilijaprofessori Heikki Varja. Muistomerkki oli paljastettu vuonna 1984.
https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_7…
Kiitos kommentista ja blogin suosittelusta!
Ilmoita asiaton viesti
#2
Kommenttini vain halusi kertoa, että maapallolla on ollut ja tulee olemaan rajuja ilmaston muutoksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä niin se on! Ja ne ilmaston muutokset vaikuttavat kaikkeen! Ja koko ihmiskunta on niitten muutosten armoilla!
Kiitos kun palasit kommentoimaan! Mukavaa sunnuntaita!
Ilmoita asiaton viesti
”Irlantilainen tutkija halusi selvittää, miksi Suomi on pitkälti unohtanut suuren nälänhätänsä, kun Irlannissa vastaava määrittää koko kansakuntaa” kirjoitti Anniina Wallius Yle.fi uutisissa 25.7.2017
Lehtikirjoituksen mukaa 150 vuotta sitten Suomessa elettiin erittäin ankaria aikoja. Kesät olivat kylmiä ja sateisia, talvella oli ankara pakkanen. Vilja kuoli peltoon ja perunat mätänivät maahan, ulkomailta tulleet viljalaivat eivät päässeet satamiin…Kolmen vuoden aikana nälkään ja sen heikentäminä tauteihin kuoli 200 000 ihmistä, noin kymmenesosa Suomen väestöstä. Suomen historiankirjoitukseen nälkävuosista on kuitenkin jäänyt varsin vähän jälkiä.
Irlantilainen akatemiatutkija Andrew Newby on vertaillut Suomen ja Irlannin suhtautumista nälkäkatastrofeihinsa. Ja mm.yle.fi linkin takana löytyy tutkijan Newbyn paikallistamia Suomessa nälkävuosien kuolleiden muistomerkkien kuvia..
Olkaa hyvä, jos kiinnostaa!
https://yle.fi/uutiset/3-9738085
Ilmoita asiaton viesti
Nyt puhutaan nälkävuosista (1865-1868) Suomessa. Se oli Suomen autonomian aika (1809 – 1917),jolloin Suomi kuului Venäjään, mutta sillä oli autonominen asema ja se tavoitteli paikkaa kansakuntana, vaikka itsenäisyyden saavuttamiseen kuluikin vielä puoli vuosisataa. Newbyn mukaan se on merkittävä syy siihen, ettei nälänhätä päätynyt historiankirjoihin samalla tavoin kuin Irlannissa.
Ja muun muassa tutkija Newby:n mukaan…”Suomi halusi osoittaa, ettei se tarvinnut Venäjän apua nälänhädässä…vaan pystyi seisomaan omilla jaloillaan”
[”Venäjäkö oli syyllinen?” – Suomen suuria nälkävuosia esitellään irlantilaisille näyttelyllä] kirjoitti yle.fi uutisissa 23.9.2017
https://yle.fi/uutiset/3-9844746
Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) on tehnyt vaikutuksen nälkävuosinäyttelyssä Irlannissa.
https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1198,h_9…
Ilmoita asiaton viesti
Fb-sivultani kopioitu kommentti:
Ritva Nordberg: ”Sienet alkoi kasvamaan kun vähän tuli vettä vaan ei viljat eikä eläinten ruokintaa auta.”
Ilmoita asiaton viesti
Sienet saivat riittävästi vettä ja lämmin sää antoi hyvät lähtökohdat kasvuun! Sienillä onkin oma runsaslajinen kunta, joka eroa sekä kasveista että eläimistä!
Nyt saisi suolata talveksi sieniä tai pakastaa! Mutta harva niitä kerää talteen! Sinne metsään ne jäävät!
Ennen vanhaan ja nälkävuosina oli toisin! Nyt ei ole tarvetta! Kaiken saa kaupasta valmiina, jos vain rahat riittää!
Kiitos kommentista!
Ilmoita asiaton viesti
Vielä sen verran, että 1860-luvun kuolonvuodet johtuivat paitsi hallakesistä, myös ahtaasta asumisesta ja huonosta hygieniasta. Kuvassa on tuolloin tyypillinen suuren perheen asumus, Piilolan torppa Rautalammin Syväjärvellä. Kuva: Karl Granit
https://cdn.ksml.fi/incoming/sb7qxi-5592406.jpg/AL…
Tässä olisi pieni pätkä Suomen historiaa niiltä vuosilta:
https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA
Hovimäen aikaan; Nälkäkatastrofi yllätti Suomen herrat
Kiitos kaikille blogin keskusteluun osallistujille, tykkääjille, linkin jakajille ja lukijoille!
Oikein mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa!
Ilmoita asiaton viesti