Valmiuskeskus

”Etelä-Karjalaan kaksi uutta valmiuskeskusta” kirjoittaa Uutisvuoksi 10. tammikuuta 2019. – Ilkka Pohjolainen

Mikä on Valmiuskeskus? – Mihin valmistaudutaan?

Lehtikirjoituksen mukaan Valmiuskeskuksen ideana on vastata nopeasti alueellisiin akuutteihin häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, veden ja sähköjakelun katkeamisiin, tulipaloihin tai kemikaalionnettomuuksiin.

Käytännössä niihin järjestetään muun muassa neuvontaa ja palvelutarpeen arviointia, vedenjakelua, kännykän latausta ja ehkä lyhytaikaista hätämajoitustakin. Siellä voi käydä suihkussa ja lämmitellä. Etelä-Karjalan asukkaat saavat tuekseen ja turvakseen alueellisia valmiuskeskuksia. Yhtenä ideana valmiuskeskusmallissa on, että paikalliset asukkaat tietävät jo etukäteen, mistä apua kannattaa hakea.

Terveyspiiri

Hankkeen takana on Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiiri, Eksote.

Eksoten kotihoito esimerkiksi voi arvioida, missä vaiheessa sen asiakkaat eivät enää voi jäädä asuntoonsa, jos vaikka sähköt ja lämmitys katkeavat. Tähän on valmiita suunnitelmia olemassa, jossa Valmiuskeskus voi toimia tukena… kirjoittaa lehti.

Kuntien ja Järjestöjen Yhteistyö

Projektin yhteistyössä ovat alkuvaiheessa olleet mukana Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Luumäen kunta, Lappeenrannan kaupunki, Martat, Pelastakaa Lapset ry, sekä Suomen Punainen Risti.

Ensimmäinen valmiuskeskus koeponnistettiin Luumäellä Eka 18-valmiusharjoituksen yhteydessä viime marraskuussa. Seuraavaksi tavoitteena on valmistella vastaava malli Parikkalaan sekä Lappeenrantaan, kertoo valmiuskoordinaattori Kristiina Kapulainen.

Hänen mukaan tavoitteena on, että ovet saadaan auki kahdessa tunnissa ja kaikki on käyttövalmiina neljässä tunnissa.

Lappeenrannan turvallisuus ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen kertoo, että

Lappeenrannassa suunnitellut valmiuskeskukset eivät ole mihinkään tiettyyn paikkaan sidottuja, vaan sellainen perustetaan tarpeen ja tilanteen mukaan. Käytännössä keskus tukeutuu lähinnä koulukeskuksiin, joissa on keittiöt ja lämmintä tilaa, kuten jumppasali. — Lähtökohtana on, että koulutyön pitää myös pyöriä, valmiuskeskus ei saa sitä häiritä, Meuronen linjaa.

Mitä Hyötyä Valmiuskeskuksesta

Onhan tuo hätämajoitus jumppasaleihin ollut aina olemassa ja esimerkiksi pakolaiset ovat täyttäneet ja käyttäneet niitä monesti ilman sitä, että paikan nimi on Valmiuskeskus!?

Jos puhutaan nyt Valmiuskeskuksesta!, niin miten Lappeenrannassa ehtivät kahdessa tunnissa järjestämään kaikki nuo valmiudet, joita luvataan valmiuskoordinaattori Kristiina Kapulaisen suulla? Valmiuskeskus on lähinnä paperilla oleva ajatus ja suunnitelma. Konkreettiset tilat puuttuvat. Ei kuulosta oikein uskottavalta.

Jos alueella katkea lämmitys ja sähköt, niin sama koskee koulujakin. Ymmärtäisin niin, että Valmiuskeskuksissa täytyy olla oma lämmitys ja sähkö jne. Siellä alueen asukkaat saisivat sitten hätätilanteessa turvaa ja tukea… No. Ainakin ladata kännykän.

Tämän lehtikirjoituksen mukaan tuntuu jotenkin tuo ajatus Valmiuskeskuksista epätodelliselta. Vai lieneekö joku tärkeämpi juttu tuon ajatuksen takana?

Valmiuskeskukset Neuvostoliitossa

Oma kokemus ”valmiuskeskuksista” on Neuvostoliiton ajoilta. Silloin ne olivat nimeltään pommisuojia! Jopa sodanjälkeisenä aikana ne olivat kerrostalojen ja muitten virallisten rakennusten kellareissa. Jokainen asukas tiesi omalla alueellaan minne juosta, jos pommitus oli alkamassa. Rauhan aikana näitä ”valmiuskeskuksia” käytettiin joskus muihinkin tarkoituksiin, mutta se ei ollut yleisesti luvallista.

Toivotaan, ettei meillä ainakaan isoja akuutteja häiriötilanteita syntyisi riippumatta siitä onnistuvatko nuo Valmiuskeskus-suunnitelmat vai jäävätkö ne vain paperille sen jälkeen kun projektiraha on käytetty ja siihen annettu aika on mennyt umpeen?

Kyllä. Todellisessa elämässä kunnon Valmiuskeskus olisi hyvä olla, kaikelta varalta, tässä levottomassa maailmassa!

Toivon oikein hyvää ja turvallista oloa nyt näissä talvisissa kauniissa maisemissa täällä Kaakkois-kulmilla!