Elämäni Koulut. Osa 11. Opiskelijan Elämää.

Sain kuin sainkin poikkeusluvan lähteä opiskelemaan ilman työharjoittelua.

Pedagoginen Korkeakoulu

Opiskelu M. V. Lomonosoville nimetyssä Arkangelin valtiollisessa pedagogisessa instituutissa, kuin myös muissa Neuvostoliiton oppilaitoksissa, alkoi 1. syyskuuta.

Vuosi oli 1955 ja nyt olin taas neljäksi vuodeksi sitoutunut Arkangeliin. Lomille omaisten luo pääsin vain kesällä kolmeksi kuukaudeksi. Jälleen, niin kuin ennenkin, sinne Pihkovan alueelle Igomeliin matkustin kesäksi. Siellä omaiset ja lähisukulaiset asuivat ja työskentelivät sahalla edelleen.

Instituutin päärakennus ja asuntola sijaitsivat vierekkäin. Se oli tosi hyvä! Asuntola oli monikerroksinen siisti ja hyvässä kunnossa oleva kerrostalo. Olosuhteet verrattuna Teknikumiin olivat paljon paremmat. Asuntolassa oli tavallisia kahden ja kolmen huoneen asuntoja. Jokaisessa huoneessa asui useampi opiskelija. Sain toisen opiskelija-tytön kanssa jakaa yhteisen pienen huoneen. Merkittävä parannus Teknikumin aikaiseen 11 hengen huoneeseen. Majoitus oli ilmainen niin kuin koulutuskin!

Niin kuin mainitsin, instituutin rakennus oli aivan asuntolan vieressä ja liikuntasali instituutin takana erillisessä matalassa puurakennuksessa, jonne opiskelutuntien jälkeen oli vapaa pääsy vaikkapa koripalloa heittelemään, ja usein se olikin käytössämme! Niinpä matkat paikasta toiseen olivat lyhyet paitsi, jos piti lähteä liikuntatunneille stadionille tai soutelemaan meren rannalle.

Ruoka

Yleinen ruokala oli noin 100 metrin päässä saman kadun varrella. Siellä joskus kävimme ruokailemassa.

Siihen aikaan ruokalassa oli aina jokaisella pöydällä iso lautanen, jolla oli leipäviipaleita siististi aseteltuna ruokailijoita varten. Siinä oli myös sinappia ja suola. Leipä oli ruokailijoille ilmainen. Ainakaan niistä ei erikseen maksettu vaan se kuului ruuan hintaan. Tuo ilmainen leipä oli meille opiskelijoille joskus pelastus!

Kun omat rahat oli käytetty ja nälkä yllätti liikunnantunnin jälkeen, niin kävimme siinä ruokalassa, ostamassa lasillisen teetä, joka muuten taisi maksaa kolme kopeekkaa, asetuimme teekuppeinemme pöydän ääreen nauttimaan teestä. Samalla söimme muutaman viipaleen sitä leipää ja leivän päälle tietenkin sinappia. Työntekijät tunsivat opiskelijat eivätkä kieltäneet, mutta mukaan ei tietenkään saanut ottaa ilmaista leipää. Eikä se nyt kuitenkaan ollut yleinen tapa meidän keskuudessamme. Pidimme sitä häpeällisenä, mutta suoraan sanoen joskus oli ihan pakko saada jostain pala leipää.

Uudet Tuttavuudet

Meidän ryhmässä oli 25 poikaa ja 8 tyttöä.

Parhaiten tunsin ukrainalaisen Tamara (Богун) -nimisen opiskelijan, jonka perhe pian muutti pois Arkangelista. Vanhemmat vuokrasivat hänelle pienen huoneen asunnosta, josta itse muuttivat pois ja lupasivat maksaa vuokran niin kauan kuin Tamara opiskelee. Tamara B. halusi ottaa minut kaveriksi asuntoonsa ja vanhemmat antoivat luvan siihen, joten muutin asuntolasta pois. Tamaran ja minun seurassa kulki aika usein luokkakaveri, arkangelilainen venäläinen tyttö Niina A. Hän asui vanhempiensa luona. Kävin usein Ninan luona kyläilemässä.

Rantakatu

Erityisesti mieleeni on jäänyt Rantakatu (Набережняя Северной Двины) ja sen kesäiset valkoiset yöt. Iltaisin katu oli täynnä nuoria.

Usein tyttöjen kanssa kuljimme rantakadulla. Aurinko juuri ja juuri laski horisonttiin ja alkoi taas nousta. Katsoimme kohti valoisaa tulevaisuutta. Edessä oli elämä, johon toivossa astuimme. Me, sodan lapset, iloitsimme siitä kuinka kaunis elämä on. Tulevaisuus odotti juuri meitä. Olimme nuoria ja rohkeasti katsoimme tulevaisuuteen.

Tarina jatkuu…

Hakemisto

Hakemisto tämän Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.

Kuvien Selitykset

  • Viola ja Tamara

    • Viola vasemmalla
    • Kämppäkaveri Tamara oikealla
  • Niina

    • Niina
    • Arkangelilainen tuttavuus
    • Samalta kurssilta
  • Taustalla Instituutti ja Asuntola (oik.)

    • Taustalla pedagoginen instituutti
    • Taustalla oikeassa reunassa opiskelija-asuntola
    • Kuvassa vasemmalla Viola
    • Keskellä kurkistelee Niina
    • Välissämme Emilia
    • Toinen vasemmalta Saara
  • Taustalla Asuntola

    • Kuvan taustalla opikelija-asuntola
    • Toinen vasemmalta Niina
    • Neljäs vasemmalta Viola
  • Kaupungilla talvimaisemissa

    • Vasemmalla Tamara
    • Oikealla Viola
    • Keskellä kaksi kaveria luistelun kilpailujoukkueesta.
  • Valkoinen yö

    • Kuva Arkangelista
    • Kuva otettu laivalta.
    • Rantakatu kulkee rakennuksen edestä
    • Vasemmassa reunassa koukkumainen muistomerkki
viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu