Elämäni Koulut. Osa 14. Oppiaineita.
Syksy 1956. Olin taas Arkangelissa. Opiskelu jatkui Arkangelin pedagogisen korkeakoulun instituutissa.
Nyt, kun vuosien jälkeen katson sitä tietomäärää, joka piti osata, niin ehkä nykypäivänä sillä olisi pätevöitynyt useampaankin eri ammattiin.
Yleissivistävät Aineet
Pakollisten aineiden suorittaminen edellytti satojen tuntien istumista kirjastossa. Piti penkoa läpi lukuisia teoksia kommunistisen puolueen historiasta, vaikka itse en ollut kommunisti. Kirjat piti lukea ja osata tenteissä. Tenttikysymykset koskivat Marksismi-Leninismiä, tieteellistä kommunismia ja tietenkin kommunistista kasvatusta. Piti olla hyvin perehtynyt historiallisen ja dialektiseen materialismiin kuin myös yleiseen ja biologiseen kemiaan jne.
Kommunismiin liittyen vuonna 2012 kirjoitin blogin ”Kommunismin rakentajien moraaliset säännöt”. Ajatus oli kirjoittaa koko sarja (13 osaa!) tästä aiheesta, mutta sitten kun minulle selvisi (vasta täällä Suomessa!), että näitä sääntöjä laadittaessa kansalle oli todella naurettu. Nikita Hruštšov’in käskystä korkeat virkamiehet krapulapäissään laativat puolessatoista tunnissa meille, neuvostoliiton kansalle, säännöt, joitten mukaan piti ottaa koko elämän kestävät suuntamerkit kommunismin rakentamisessa.
Tässä vaiheessa sarjan kirjoittaminen jäi kesken. Ei tehnyt enää mieli jatkaa.
Anatomia ja Fysiologia
Anatomia tutkii ihmiskehon elinten muotoa ja rakennetta sekä koko ihmiskehon järjestelmiä, joita ne muodostavat niiden suorittamien toimintojen yhteydessä. Fysiologia tutkii kehon ja sen yksittäisten osien elintärkeitä toimintoja. Sekä elinten rakenne että toiminnot ovat toisiinsa yhteydessä, joten yhden ymmärtäminen ilman toista on mahdotonta.
Anatomia ja ihmisen fysiologia kuuluvat ehdottomasti liikuntaan ja urheiluun, koska liikunnan opettajan ja valmentajan, lajissa kuin lajissa, pitää tietää mitä tapahtuu ihmisen kehossa kun se joutuu suuriin rasituksiin. Ja tietenkin opetusmenetelmät, pedagogiikka, niin anatomiassa ja fysiologiassa kuin kaikissa liikunnan lajeissa olivat tarpeen. Opettajaksihan meitä koulutettiin.
Lepotilassa elinten toiminnot ovat erilaisia kuin liikunnassa, erityisesti urheilussa, jolloin ihmisen keho joutuu fyysiseen rasitukseen. Fyysisen aktiivisuuden vaikutuksesta elinjärjestelmiin ja ensisijaisesti sydän- ja verisuonijärjestelmään myös aineenvaihduntaan ja energiaan jne.
Mielestäni anatomian ja ihmisen fysiologian opetukseen panostettiin silloin paljon.
Fysiologiassa teimme erilaisia pieniä tutkimuksiakin. Esimerkiksi minulla oli yhtenä aiheena aineenvaihdunta ruuansulatuksessa ja lihasten liikkeet liikunnassa. Koe-eläiminä käytimme muun muassa sammakoita.
Kuvassa olen mikroskoopin kanssa tekemässä jotain tutkimusta.
Anatomian teoreettisen opiskelun lisäksi mieleen on jäänyt muutama käynti patologian laitoksen ruumishuoneella. Siellä käytännössä tutustuimme ihmiskehon elimistöön.
Liikunta ja Lääketiede
Lääketieteellinen liikunta (лечебная физкультура) oli kokonaan oma aine.
Teorian jälkeen kävimme harjoittelemassa sairaalassa. Meille kerrottiin etukäteen osasto, jossa harjoittelu tapahtui. Muistan käynnit sydäntautiosastolla ja palovammoja saaneiden osastolla.
Ryhmä vietiin osastolle ja kullekin annettiin potilas ”hoidettavaksi”. Esittäydyimme potilaalle ja kysyimme haluaako hän kokeilla lääketieteellistä liikuntaa.
Nykykielellä lienee kyseessä kuntoutusterapia.
Urheiluhieronta
Yksi erikoiskursseista oli hieronta. Kurssilta valmistui urheiluhierojaksi. Kun anatomia, kurssilla piti oppia kaikki lihakset ulkoa, niin hieronnassa piti fyysisesti löytää tietyt lihakset, nimetä ne ja osata myös käsitellä.
Hieronnan tentissä edessäni oli lihaksikas atleetti, ehkä nyrkkeilijä. Hänen lihaksensa oli helppo löytää mutta käsittely vaati erittäin paljon voimaa.
Hiki pääsää suoritin tentin hyväksytysti. Tehtävä oli minulle, pienelle ja heiveröiselle tytölle, niin rasittava, että päätin, että hierojaksi en lähde ainakaan vapaaehtoisesti.
Kesäloma
Lukuvuosi Arkangelissa oli jatkuvaa menoa. Oppituntien lisäksi oli harjoituksia niin talvi- kuin kesälajeissakin. Pitkien iltojen viettämistä kirjastossa.
Huvielämä koostui iltaisista kävelyhetkistä kaupungin pääkadulla kesäisin tietenkin Severnaja Dvina -rantakadulla. Joskus kävimme elokuvissa, teatterissa ja jopa tansseissakin.
Kesän tullen taas odotti tuttu junamatka Igomeliin. Reitti oli tuttu vielä täälläkin kertaa, mutta tilanne Igomelissa alkoi muuttua.
Tarina jatkuu …
Hakemisto
Hakemisto Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.
Kuvien Selityksiä
- kuva Viestijuoksu Kaupungilla
- Viestijuoksu kaupungin kaduilla.
- 11 etappia.
- Joukkueemme oli aina ylivoimainen.
- Kevät.
- Joko Vappu tai Voitonpäivä.
- Vasemmalla Niina.
- Kolmas vasemmalta Hanna.
- Kahdeksas vasemmalta Viola.
- kuva Diplomit
- Voittajana maaliin.
- Valmentajalla pokaali.
- Meillä kunniakirja.
- Viestijuoksu.
- Viola vasemmalta neljäs.
- Tamara vasemmalta kuudes.
- kuva Paraatiharjoitukset
- Valmistaudumme juhlan esitykseen.
- Joko Voitonpäivä tai Vappu.
- Eturivissä vasemmalta toinen Viola.
- Eturivissä vasemmalta kolmas Tamara.
- kuva Tutkimuksia
- Viola Instituutin laboratoriossa.
- Fysiologian laboratorio.
- kuva Instituutti taustalla
- Kevättunnelmissa.
- Instituutin fasaadi remontissa.
- Viola.
- kuva Kävelyllä
- Kävelyllä kaupungilla.
- Arkangelin luistelujoukkueen jäsen pikaluistelija Sysojev / Сысоев on kutsunut meidät kävelylle.
- Viola vasemmalla.
- Niina oikealla.
- Kaikki tapahtui Lenin-sedän hengessä!
- kuva Kesällä rullaluistimet
- Viola.
- Luistelua Arkangelin pääaukiolla.
- Vain pääaukiolla oli kunnollinen asfaltti.
- kuva Talvella pikaluistimet
- Viola.
- Kilpailutilanne, koska radat on erotettu luminauhalla.
- Kilpailunumero on oikeassa hihassa.
- Samat liikkeet niin rullaluistelussa kuin pikaluistelussakin.
Mielenkiintoisia nämä kertomuksesi. Suomalaisten käsitys Neuvostoliitosta 50-luvulla oli ehkä hiukan erilainen kuin arkitodellisuus tavalliselle ihmiselle siellä. Elämäsi on ollut periaatteessa ”antoisaa” opiskeluineen, matkustamisineen j.n.e., vaikka olitkin inkeriläisenä hiukan toisen luokan kansalainen.
Tuo marxismileninismin ymppääminen vähän joka paikkaan on jollain tavoin verrattavissa meidän uskontomme asemaan samana aikana. Kaikkea korkeata tiedettä opetettiin, mutta jossain vaiheessa piti taas rukoilla dogmin mukaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin se oli! Ja piti vaan elää ja mennä eteenpäin!En sen suurempaa ajatellut! Juuri tuon ”toisen luokan kansalaisena” oleminen, ehkä alitajuntaisesti veikin minut eteenpäin.
Se vaan oli minun oma kova tahto, mutta paljon vaikutti äitini ja lähisukulaisten positiivinen suhtautuminen minun opintoihin. Nyt jälkikäteen ajattelen näin!
Mitä tulee marxismileninismiin ja uskontoon, niin ainahan hallitsijan pitää saada tavallinen tallaaja uskomaan johonkin! Niin se taitaa olla!?
Kiitos kommentista! Kiva kun piipahdit sivulleni!
Ilmoita asiaton viesti
Nuo kuvat kertovat minulle, että ajat Arkangelissa ovat olleet vähintäänkin kohtuulliset. Siis että aineellinen hyvinvointi on ollut täysin ”eurooppalaista” tasoa. Eli oliko koulutuspaikkasi keskittynyt luomaan koulutettuja urheiljoita ulkomaisiin urheilukisoihin. Noin rohkenen kysyä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kysymästä!
En ollut sellaisissa piireissä, joista tietäisin sen enemmän mitä kirjoittelen, mutta kyllä Neuvostoliitto halusi olla maailman paras myös urheilussa. Näkisin nyt asian niin, että sen takia satsattiin valmentajien koulutukseen ja kannustettiin lupaavia aloittelijoita!
Kiva kun tulit lukemaan blogiani! Tervetuloa uudelleen!
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoisia aiheita tällaiselle neljän ja puolen metrin seiväshyppääjälle sekä hieroja ja jäsenkorjaajalle, nyt tosin eläkkeellä. Pitää lukea oikein ajan kanssa
Ilmoita asiaton viesti
Hieno juttu!
”…seiväshyppääjä, hieroja ja jäsenkorjaaja!” Eli hieroja ja jäsenkorjaaja oli ollut ammatti. Entä seiväshyppy! Oliko se harrastuksena mukana?
Ei minun tarvitse sanoa, millaista lihasten voimaa ja niitten hallintaa vaati tuo urheilulaji ja kaiken lisäksi täytyy olla notkea kuin akrobaatti…Katsotaan vaikka tuo kuva wikipediasta:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thu…
Jos opiskelijoista nyt puhutaan, niin jokaisella meillä oli omaa erikoisala. Kurssillamme seiväshyppääjiä ei ollut, mutta muilla kursseilla saattoi ollakin!
Kiitos kommenttista!
Ilmoita asiaton viesti
Joo seiväshyppy oli harrastus nuorempana
Ilmoita asiaton viesti
Sinulle varmaan seiväshyppääjänä nimi Sergei Bubka kertoo jotain?
Neuvostoliitossa jos urheilija saavutti jotain erikoista niin kuin Bubka, joka ensimmäisenä maailmassa ylitti 6 metrin korkeuden, niin se oli kuin kansallissankari! Ja erityisesti oli kuuluisa urheilumaalimassa, joten tämä nimi palasi mieleeni…
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%91%D1%83%D0%B1%D…
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Bubka on tuttu,nyt ehdin lukemaan blogisi. Mielenkiintoista. Todella moneen ammattiin olisi riittänyt opiskelusi
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kun muutin Suomeen, niin Neuvostoliiton diplomit eivät kelvanneet!
Kiitos kommentista ja mukavaa alkanutta viikkoa!
Ilmoita asiaton viesti
Jaakko Ojaniemi, kiva kun tulitte lukemaan blogia ja suosittelette!
Tervetuloa uudelleen!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille, Fb-sivullani tykkääjille, blogin lukijoille ja suosittelijoille!
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Ilmoita asiaton viesti