Elämäni Koulut. Osa 18. Luistelua Legendojen Seurassa.

Kommentista saamani vinkin mukaisesti poikkean tällä kertaa pikaluistelun kilparadoille.

Siihen aikaan Alma-Ata’n luistinradat olivat tunnettuja ennätystuloksista. En tiedä onko tuo maine säilynyt eikä ole aikomustakaan tutkia asiaa. Nyt palaan siihen luistelijoiden ilmapiiriin, johon onnekseni pääsin kilpamatkoilla hieman kurkistamaan!

Luistelun Legendat

Haluan kertoa ajatuksistani niiltä ajoilta ja mainita muutaman niistä Neuvostoliiton legendaarisista luistelijoista, joihin sai henkilökohtaisen kontaktin. Omat tulokseni eivät olleet huippuluokkaa, mutta luistelulegendojen kanssa samoilla radoilla ja samoissa kilpailuissa pääsin kokeilemaan jään liukkautta luistimillani.

      Kilpailut olivat minulle hieno kokemus. Pääsin näkemään isoa Neuvostoliittoa lukuisilla kilpailumatkoilla.

Joskus pääsin parhaaseen suoritukseen mihin suinkin pystyin ja joskus taas hävisin radalla kilpailijalle pahasti. Kaikkein pahin epäonnistumiseni oli kun jouduin 500 metrin pikamatkalla kaksintaisteluun Tamara Rylovan kanssa.

Tamara Rylova

Hän kilpaili Suomessakin useaan otteeseen. Tässä Rylovan mitalikilpailut yleisluistelun MM-kilpailuissa:

  • ensimmäisen kerran Östersundissa 1954 sijoittuen kahdeksanneksi. Tämän jälkeen hän oli seitsemän kertaa mitaleilla:
  • hopealla Kuopiossa 1955,
  • pronssilla Borlängessä 1956,
  • hopealla Imatralla 1957 ja
  • Kristinehamnissa 1958,
  • maailmanmestarina Sverdlovskissa 1959,
  • hopealla Östersundissa 1960 sekä
  • pronssilla Kristinehamnissa 1964.

Maailmanmestaruuskisoissa vuosina 1955 – 1960 Rylova oli saavuttanut

  • 14 kultaa,
  • 5 hopeaa ja
  • 10 pronssia

Neuvostoliiton mestaruuskilpailuissa

  • 12 kultaa,
  • 10 hopeaa ja
  • 4 pronssia.

Lisäksi hänellä oli mittava määrä muita kilpailuvoittoja. Hän oli erittäin tunnettu luistelija Neuvostoliitossa. Kun tämän pitää mielessä, niin saattaa kuvitella omat tuntemukseni, kun jouduin kaksintaisteluun häntä vastaan Alma-Atassa. Olin siellä kilpailemassa Valko-Venäjän luistelujoukkueen jäsenenä vuonna 1960. Vieläkin muistan nuo pitkät sekunnit.

      Ikimuistoisin kilpailulähtöni oli, kun arvonnan tuloksena päädyin 500 metrin pikamatkalla kaksintaisteluun itsensä luistelulegenda Tamara Rylovan kanssa. Tiesin, että nimenomaan näissä sprinttimatkoissa hän oli parhaimmillaan.

      Ei muu auttanut kuin asettautua lähtöviivalle. Tamara sisäradalla ja minä ulkona. – Minä, tyttö inkeriläinen. – Polvet vapisivat.

      Paikoillanne … Valmiit …

      Kun kuulin starttipistoolin laukauksen, niin Rylova lähti liikkeelle kuin katapultista! Minä kyllä liikahdin, mutta minusta tuntui, että hän otti varaslähdön ja meidät palautetaan lähtöviivalle. Mutta niin ei tapahtunut. Ja Tamara meni menojaan.

      Mitä tehdä? Nyt oli kaksi vaihtoehtoa: joko lähteä matkaan tai poistua radalta. Olin kuitenkin joukkueeni edustaja kilpailuissa, joten se ei tullut kyseeseen. Siis: matkaan!

      Nämä ajatukset pyörivät päässäni sen yhden sekunnin aikana. Oli kuin aika olisi pysähtynyt.

      Suoritin kyllä matkani, mutta oma aika oli itselleni häpeällinen. Olisinhan joka tapauksessa hävinnyt maailmanmestarille aika paljon, mutta se ei lohduttanut minua. Olin sählännyt lähdön totaalisesti!

      Matkan jälkeen laitoin luistimiin teräsuojat päälle ja pää-alhaalla, kehenkään katsomatta, menin pukeutumistiloihin.

En muista kilpailun muista matkoista juuri mitään, mutta joukkueemme valmentaja kehui minua kovasti, kun jaksoin vetää 5’000 metriä, silloin naiset vielä luistelivat tuonkin matkan, ja tein oman ennätykseni!

Alma-Atan kilpailut taisivat ollakin kansanväliset ja ne tapahtuivat Alma-Ata’ssa, koska muistan että siellä oli DDR:n luisteljoukkue ja heidän joukossa erittäin vahva naisluistelija Helga Haase.

Helga Haase

Helga Haase oli nähnyt ilmoitustaululta nimeni ja arveli, että olen suomalainen. Hän lähestyi minua hymyilleen ja halusi jutella enemmän. Ymmärsin kyllä jonkin verran saksaa, mutta pian otin häneen etäisyyttä, koska pelkäsin, että teen väärin, jos otan kontaktia ulkomaalaiseen. Hän yritti vielä katsekontaktilla etsiä minua, mutta olin niin vahva neuvostoliittolainen, etten antautunut minkäänlaiseen kontaktiin ulkomaalaisen kanssa! Se oli jyrkästi kielletty!

Jälkeenpäin mielessäni pahoittelin käyttäytymistäni ja tapaus olikin jo unohtunut enkä siitä edes ole kenellekään kertonut! Nyt se vaan pulpahti mieleeni!

Boris Shilkov

Neuvostoliittolainen luistelija, olympiavoittaja, maailmanmestari, jne. Sittemmin Neuvostoliiton kunnioitettu luisteluvalmentaja (Заслуженный тренер СССР) 1964.

Hän oli syntyisin Arkangelista ja oli meille nuorille Arkangelin luistelijoille esimerkki. Muistan kuinka seurasimme radiosta hänen luisteluaan, oliko sen nyt maailmanmestaruus- vaiko olympiakisat, mutta se, kun hän voitti! Ja kuinka me riemuitsimmekaan!

Olin hänen kanssaan monesti samoissa kilpailuissa ja kerran jollain luisteluvalmennusleirillä hän jopa tuli meitä ohjaamaan ja hiomaan kaarreluistelun tekniikkaa ja muutenkin kannustamaan meitä!

Maria Isakova

Marija Isakova (s. 1917) oli neuvostoliittolainen pikaluistelija. Hän oli Neuvostoliiton ensimmäinen pikaluistelun maailmanmestari aikana, jolloin naiset eivät vielä kilpailleet olympialaisten pikaluistelussa.

Isakova kilpaili Suomessa ainakin Turussa vuonna 1948. Hän oli nopein 1’000 ja 3’000 metrillä sekä sijoittui toiseksi 500 metrillä ja kolmanneksi 5’000 metrillä. Hän oli kolmikertainen maailman mestari. Vuosina 1948, 1949, 1950. Ym. ym. – Kuva.

Isakova kävi Arkangelissa ja muutaman kerran valmensi parhaita luistelijoita. Se tapahtui Trud-stadionilla. Hän valmensi meitä ja korjaili tekniikkavirheitä. Olin tosi otettu kun hän kehui minunkin luistelutekniikkaani.

Itse en saavuttanut luistelussa korkeita tuloksia, mutta monena vuotena olin luistelu-urheilun, sanoisinko, sisäpiirissä ja se rikastutti elämääni ja avarsi maailmaa ja voin sanoa, että koko maailmankatsomusta.

Videoita

Filmi vuodelta 1958. Youtube.

Leningrad. Video kohdasta 0:22. Neuvostoliiton naisten mestaruuskisat Leningradissa. Tamara Rylovan tunnistaa siitä, että hän on pienikokoisempi radalla ja palkintopallilla toisena, voittajan oikealla puolella.

Tällä stadionilla sain ensimmäisen kosketuksen isoihin kilpailuihin Arkangelin ulkopuolella.

Moskova. Alkaa kohdasta 2:22. Miesten kilpailu Moskovassa. Tässä kisassa kilpailivat Neuvostoliiton parhaat miesluistelijat.

Noihin aikoihin, Instituutin kolmannella vuosikurssilla, tuota Moskovan luistelurataa pitkin minäkin ponnistelin.

Tarina jatkuu …

Hakemisto

Hakemisto Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.

Kuvien Selityksiä

  • kuva Valmentaja
    • Alma-Ata
    • 1960
    • Vasemmalta
    • Valko-Venäjän joukkueen naisvalmentaja
    • Viola
  • kuva Maria Isakova
    • Arkangel
    • Maria Isakova keskellä
    • Arkangelin parhaat luistelijat
    • Vasemmalta
    • Aptekarev
    • Tuntematon
    • Alevtina Kunajeva
    • Melnikova
    • Igor Ostashov (piilossa vain hattu näkyy)
    • Viola Jakonen (Heistonen)
    • Maria Isakova
    • Tuntematon
    • Niina Voitchal
    • Loput tuntemattomia
  • kuva Lämmittelyä
    • Yksi erillinen rata oli varattu lämmittelylle.
    • Viola Jakonen.
    • Jossain kilpailussa. Saattaa olla alma-Ata.
  • kuva Startti
    • Viola Jakonen (Heistonen)
    • Ei ainakaan Alma-Ata, koska taustalla on metsä.
  • kuva Rylova
    • Tamara Rylova
    • Nettikuva
    • Asento paljastaa, että hän poseeraa kuvaajalle.
  • kuva Tamara Rylova
    • Aloittaa kaarteen.
    • Nettikuva
  • kuva Maria Isakova ja joukkue
    • Voiton jälkeen
    • Nettikuva
  • kuva Boris Chylkov
    • Tyylinäyte
    • Nettikuva
  • kuva Boris Chylkov lennossa
    • Tyylinäyte
    • Nettikuva
  • kuva Helga Haase
    • DDR:n edustaja
    • Nettikuva
    • Loppukaarteessa
viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu