Elämäni Koulut. Osa 19. Instituutti Toinen Vuosikurssi.
Opiskeluni M. V. Lomonosoville nimetyssä Arkangelin pedagogisen korkeakoulun instituutissa jatkuu. Kohta on päättymässä jo toinen lukuvuosi! Vuosi on 1957.
Kurssin ilmapiiri
Kurssin tyttöporukka, 8 henkilöä, on säilynyt ja ryhmähenki vahvistunut. Poikia on kurssilla lähes kolme kertaa enemmän kuin tyttöjä. Kurssi on tosi kiva. Poikien ryhmän kanssa olemme hyvissä väleissä ja muutenkin ilmapiiri on mukava. Aina, kun tiukempi paikka tuli jossain harjoituksissa tai retkellä, niin tukeva olkapää löytyi. Jotenkin pojat ikään kuin pitivät huolta meistä tytöistä.
Muistan kerran, kun olimme palaamassa hiihtovalmennuksen talvileiriltä. Oli kova pakkanen ja odotimme ulkona kuljetusta takaisin kaupunkiin. Tässä tuli hienosti esille ryhmään yhteenkuuluvuus, pojat, ainakin yksi heistä, kävi huolehtimaan meistä tytöistä. Hänellä oli mukana isoja C-vitamiinitabletteja, joita hän jakeli halukkaille ja minun hartioille antoi oman takkinsa, etten vilustuisi. Pian se kuljetus sitten tulikin.
Jälleen vuosi oli vierähtävä kuin aikamoisessa menossa. Syventäviä teoriatunteja riitti niin pedagogiikassa, kuin psykologiassa tai darvinismissa j.n.e.!
Tutkimuksia
Käytännön fysiologiassa teimme tutkimuksia ja kokeita. Itselläni oli yhtenä tutkimusaiheena Aineenvaihdunta ruuansulatuksessa. (Kuva.)
Yksi tutkimusaiheeni oli seurata miten mahassa oleva ruuansulatusneste käyttäytyy eri oloissa. Miten lihapala sulaa, jos vaikkapa lämpötila muuttuu. Laitteistona oli kaksi putkea, joissa yhdessä oli kylmää ja toisessa lämmintä ruoansulatusnestettä. Molempiin laskettiin samanaikaisesti pieni pala lihaa, valmiiksi keitettynä, mutta kylmänä.
Tehtäväni oli seurata ja tehdä havaintoja lihapalan sulamisesta molemmissa nesteissä. Lämpimässä nesteessä se suli huomattavasti nopeammin kuin kylmässä.
Sen verran sain opiksi itselleni, että siitä asti olen yrittänyt pitää huolta, että en juo ruoan päälle kylmää vettä.
Harjoituksia
Jokapäiväiseen ohjelmaan kuuluivat edelleen myös erilaiset liikuntalajit niin liikuntasalissa kuin ulkoilmassa. Keihäänheittoa harjoittelimme syksyllä. Jokunen pieni retki luontoon. Jokainen opiskelija oli erityisesti kiinni omassa erikoislajissaan. Minä tietenkin luistelussa! Luistelutekniikkaa opeteltiin myös rullaluistimilla ja polkupyöräilyllä. Osallistuin kilpailuihin yhdessä muiden polkupyöräilijöiden kanssa.
Luistelukilpailuista vielä lisää kuvia ohessa.
Koti-Ikävä
Vaikka kiirettä piti niin silti koti-ikävä iski aika ajoin. Minulla oli vielä huoli siitä, miten ja minne muuttaisivat Igomelistä rakkaimmat läheiseni äitini Hilma-Maria, veljeni Tolja ja tädit Lyyti ja Malja.
Tässä täytyy mainita, että välillämme oli matkaa 1’500 kilometriä! Kirjeenvaihto oli ainoa keino pitää yhteyttä – unohtamatta tietenkään kotoa tulevia postipaketteja, jossa oli muun muassa karpaloita ja sian pekonia. Karpalot käytin laittamalla niitä muutaman kappaleen kuumaan veteen aamuisin. Tee juotiin ”armeijamalliseta” alumiinimukista.
Kotoa tulevat paketit olivat aina suuri ilo. Talvella elintarvikkeet säilyivät hyvin jäisenä vaikka postipaketin kulku saattoi kestää parikin viikkoa. Niukan opiskelijabudjetin tiesivät äitini ja tädit, joten joskus sain vielä pienen summan rahaa heiltä postin kautta.
Kevät 1957. Lukuvuosi päättyi ja pääsin lomalle, mutta tällä kertaan en enää mennyt Igomeliin, koska äitini, veljeni ja äitini sisko Lyyti olivat jo muuttaneet muualle.
Tarina jatkuu …
Hakemisto
Hakemisto Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.
Kuvien Selityksiä
- kuva Trud-Stadion Arkangel
- kuva Harjoittelua Moskovassa
- kuva Valmentaja tarjoaa teet
- kuva Iltatee
- kuva Kilpailujen jälkeen
- kuva Uudet kengät
- kuva Stadionilla
- kuva Startti
- kuva Hassuttelua luistimilla
- kuva Tutkimuksia
- kuva Kirje kotiin
- kuva Paketti kotoa
- kuva Harjoittelua Voiton-Päivän juhlaan
- kuva Keihääheitto
- kuva Vallankumouksen päivä
- kuva Arkangelin pääaukio
- Tällä aukiolla pidettiin paraatit ja juhlakulkueet
- Kuvassa instituutin parhaat juoksijat
- Luultavasti kevät ja voitonpäivä, koska viestijuoksijat ovat kuvassa valmistautumassa kilpailuun.
- Viola keskellä ylärivissä
- Ylärivi 5. Viola
- Ylärivi 7. Tamara
- Alarivi 1. Hanna
- Huomaa miliisi jos toinenkin taustalla valvomassa järjestystä
- Seinällä teksti ”Eläköön! Lenin.”
- ”Neuvostoliitto on vahva kuin kallio puolustaessaan koko maailman rauhaa”
- Aukio on nimetty Leninille.
Pekka Toivonen, kiva kun piipahditte sivulleni lukemaan blogia ja suosittelette sitä!
Kiitos! Tervetuloa uudelleen!
Oikein mukavaa viikon vaihdetta!
Ilmoita asiaton viesti
Erkki Latvala, kiva kun ”vaellat kanssani” muistojen maailmassa!
Kiitos blogin suosittelusta ja mukavaa illanjatkoa!
Ilmoita asiaton viesti
Olen lueskellut näitä muistelmiasi ja toivon, että jaksat muistella aivan viimeisiin vuosiin saakka sillä tämä aineisto on jo tähän saakka sisältänyt arvokasta autenttista tietoa ja talteenhan sitä on saatava. Jaksamista kirjoitustyöhön 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelinkin, että kukapa minun, tavallisen Inkerin suomalaisen elämästäni kirjoittaisi, jos en minä itse?
Parin tai vaikkapa kymmenenkin tunnin haastatteluun ei mahdu koko elämänvaihe siellä Neuvostoliitossa ja sen tunnelma, joka on vain minun muistoissani.
Vihdoinkin Suomessa on herätty keräämään ”Inkeri ja inkeriläisyys-muistot talteen” (2018-2020) projektin nimessä. Parempi myöhään kun ei milloinkaan!
Kiitos paljon kommentista ja kannustuksesta! Mukavaa kevättä!
Ilmoita asiaton viesti
Keihäänhetto kuvissa on itse tehtyjä keihäitä, sillä tavoin riittää jokaiselle omansa. Olen tehnyt lasten lapsille tuollaisia puukeihäitä
Ilmoita asiaton viesti
Niin, tuollaisia risuja riitti jokaiselle oma ja eipä harjoittelu rasittanut olkapäätä ja kättä.
Oli se vähän hauskaakin, vaikka piti tosissaan yrittää tehdä oikein ne liikkeet.
Pienet puukeihäät pienille lapsille?! Varmaan he leikkivät niillä mielellään!? Kuka pitemmälle heittää..?
Kiitos kommentista ja mukavia keihäänheittoharjoitteluja kesällä tuleville keihäänheittäjille! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Itselleni keihäänheitto oli toiseksi paras laji seiväshypyn jälkeen
Ilmoita asiaton viesti
Keihäänheitto ja seiväshyppy onkin hyvä yhdistelmä!
Katsotaanpa video keihäänheitto kilpailuista.
Kohdalla 1:29 vasenkätinen heittäjä! Vaatii aikamoista vartalon kiertoliikettä!?
https://www.youtube.com/watch?v=2N93A3t30qw
Метание копья / Keihäänheitto
2:40
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos kaikille keskusteluun osallistujille, blogin lukijoille ja suosittelijoille kuin myös Fb-sivullani tykkääjille!
Mukavaa lauantai-iltapäivää!
Ilmoita asiaton viesti