Elämäni Koulut. Osa 21. Kesä Budinossa.

Lähestyi syyskuu ja piti valmistautua palaamaan takaisiin Arkangeliin jatkamaan opiskelua.

Tämä kesä oli tosi kiva! Sain asua kesän uudessa asuinpaikassa ja ”uudessa” talossa äitini, Lyyti-tädin ja Tolja-veljeni kanssa ja sain tavata muitakin sukulaisia!

Suvun Kohtaamispaikka

Tämä vanha hirsitalo alkoi vetää sukulaisia vierailuille ja siitä tulikin moneksi vuodeksi koko suvun kohtaamispaikka. Edellisessä blogissa mainitsinkin Viljam-enon ja Malja-tädin. He tulivat käymään Slantsista (Сланцы) ja kuvaan on päässyt myös syntymäpaikkani Oinaalan-kylän naapuri, joka on tullut vierailulle Petroskoista. Lieneekö kuvassa Mäkisen Mari? Taitaapa olla! Ja Sulo enon perhe asui aivan naapurissa. Sukulaisia ja ystäviä riitti. Tämä kesä tuntui ihan mukavalta.

Joskus myöhemmin hirsitalo purettiin ja veljeni rakensi tontille tiilitalon. Talo löytyy tästä Google Maps’in linkistä. Talon takana on sauna. Talo tuo mieleeni paljon muistoja koko suvun elämästä Neuvostoliitossa.

Ei siinä ollut aikaa loikoilla auringon alla, vaan jotain hyödyllistä työtä piti tehdä niin kauan kuin se aurinko vaan paistoi! Talvea varten oli kerättävä luonnosta mahdollisimman paljon metsän antimia. Siihen osallistuin minäkin aktiivisesti.

Sieniretket Ja Ruusunmarjat

Syyskuun lähestyessä keräsimme sieniä ja suolasimme niitä talveksi. Ne korvasivat lihan. Tai sitten kuivasimme tatteja, jotka säilyvätkin kauan kuivattuina. Niistä sitten tuleekin aika hyvä keitto, mutta tarvitsevat ainakin yön yli liotusta. Sienimatkalle yleensä menimme isommalla joukolla.

Keräsimme myös ruusunmarjoja ja pihlajanmarjoja. Niitä sitten kyllä riittikin! Kuivasimme niitä talveksi. Haudutettuna niistä saa hyvänmakuisen ja runsasvitamiinisen teejuoman. Kuivattuja ruusunmarjoja, mustikoita ja muitakin marjoja oli mahdollista myydä apteekkiin. Niistä sai virallisen taksan mukaisen hinnan.

Pienellä pihamaalla kasvatettiin porkkanoita, tilliä ja mansikoita. Niitä piti hoitaa, kasvukauden alussa myös kastella joka ilta. Kaksi pientä lammikkoa oli lähellä joten sieltä sai ottaa vettä sitä varten.

Juomaveden saimme pumppukaivosta, joka oli kadun toisella puolella. Kaivo oli aika syvä ja kuivina kesinä siitä joskus loppui vesi ja silloin vesi piti käydä hakemassa noin kilometrin päästä olevasta Sumino-sovhoosin pumppukaivosta.

Kesällä oli kaikenlaista muutakin puuhaa!

Ostetussa talossa ei ollut omaa saunaa, joten kävimme Sulo-enon saunassa heidän jälkeensä aina kun he lämmittivät saunan.

Junalla Arkangeliin

Tuona kesänä mietin usein, miksi en voi pysähtyä paikalleni ja jäädä tänne Budinon kylään asumaan? Miksi olen aina matkalla jonnekin!? Lähtö oli aina ikävä, mutta maantie kutsui, Arkangel odotti, ja kiskot veivät pohjoiseen.

Pian juna taas jarrutti ja olin jälleen, monesko kerta tämä mahtoikaan olla!, Arkangelin aseman laiturilla ja ei kun proomuilla taas toiseen rantaan ja tutut kaupungin maisemat ottivat minut ystävälliseen syleilyynsä!

Tarina jatkuu …

Kuvien Selityksiä

• Katso videot.

Videot

Tällä porukalla olemme lähdössä sieniretkelle:

Tässä kuva veljeni työautosta, jonka kyydissä matkasimme hyville marjastuspaikoille: