Elämäni Koulut. Osa 31. Opettajan Virka.

Ensimmäinen työpaikkanihan Neuvostoliiton Valko-Venäjällä Minskissä oli Lasten Kaunoluistelukoulu Minskissä (Республиканская Школа Фигурного Катания), koska pikaluistelun valmentajan paikkaa ei ollut vapaana. Mahdollisesti oli tarkoitus aloittaa pikaluisteluryhmä. Tai sitten nämä kaunoluistelu- ja pikaluisteluryhmät olivat vain rekvisiittaa, koska minut oli otettu töihin nimenomaan kilpailemaan pikaluistelijana.

Kuitenkin seuraavana vuonna työtodistuksessa sanotaan, että ”pikaluisteluryhmän lakkauttamisen vuoksi” syyskuussa 1962 (3.9.1962) minut siirretään Valko-Venäjän urheiluneuvoston henkilöstöosaston käyttöön.

Pätkätöitä

Sain syyskuussa (19.10.1962) työpaikan Valkovenäjän Polyteknisessä instituutissa (Белорусский Политехнический институт), kun minut hyväksyttiin liikunnan tuntiopettajaksi lukuvuodelle 1962 – 1963. Kun määräaikainen työsuhde lukuvuoden loppuessa päättyi (4.6.1963), minut vapautettiin opetuksesta.

Samana päivänä lähdin kesäksi töihin pioneerileirille (Пионерлагерь Фабкома Тонкосуконного Комбината Минска) liikunnan johtajaksi, sen jälkeen kun minut hyväksyttiin siihen tehtävään. Kun pioneerileiri päättyi, minut vapautettiin työstä omasta pyynnöstä ja kohta syyskuussa 1963 minut otettiin takaisin Valko-Venäjän Polyteknisen korkeakoulun liikunnan opettajaksi, taas tuntipalkalla lukuvuodelle 1963 – 1964. Lokakuussa kuitenkin vapautui vakituisen opettajan paikka. Kilpailutuksen (был оъявлен конкурс) voittajana minä pääsin jo lokakuussa 1963 tämän korkeakoulun vakituiseksi opettajaksi.

Vakinainen ja ”oikea työ” oli minulle kiva yllätys ja olin kovin iloinen. Olin tätä työtä saanut siellä jo tuntiopettajana tehdä edellisen vuoden joten olin tutustunut opettajiin ja hekin iloitsivat puolestani. Opettajakunta oli kovin iäkäs ja minä nuorena spesialistina sain heiltä paljon neuvoja ja kannustusta.

Kansainvälisen Naisten Päivän kunniaksi sain virallisen tunnustuksen korkeakoulun henkilöstöosaston johtajalta P. Pirogov’ilta (П. Пирогов).

      Vihdoinkin sai tehdä ”oikeaa työtä” ja vieläpä sain siitä säännöllistä palkkaa. Tähän asti olin ollut vain määräaikaisissa työsuhteissa.

Liikuntatunti

Miten sujui liikuntatunti?

Aikaisemmin olin tottunut siihen, että sama opettaja veti yksin koko oppitunnin alusta loppuun. Täällä korkeakoulussa uutta oli minulle se, että opiskelijaryhmää varten salissa oli odottamassa kolme opettajaa. Vuorotelleen olimme vastaavan asemassa.

Opiskelijaryhmä saapui ja asettui rivin opettajien eteen. Vastaava tervehti ja ohjasi ryhmän lämmittelyä ja lihasten venyttelyä ennen päätehtäviä.

Sitten vastaava jakoi opetusryhmän kolmeen pienempään ryhmään ja komensi harjoituspaikoille. Jokaisella opettajalla, kuin myös vastaavalla oli oma ohjelma, jonka suorittivat kaikki kolme alaryhmää, siihen annettiin aikaa noin 10 minuuttia. Sitten vastaava opettaja komensi ryhmät vaihtoon. Näin harjoitukset tapahtuivat pienissä ryhmissä ja jokainen sai yksilöllistä harjoitusta jokaisessa lajissa. Lopuksi vastaava päätti liikuntatunnin, Mars yhteen riviin!, ja ohjatusti päästi ryhmän liikuntasalista pukuhuoneisiin.

Jos liikuntatunti oli ulkona tai stadionilla niin siihen annettiin kaksi akateemista tuntia. Tällaiseen ohjelmaan nopeasti totuin ja tuntien järjestys tuntui hyvältä. Siinä oli mahdollisuus käyttää lyhyt aika tehokkaasti ja vieläpä keskittyä jokaisen opiskelijaan erikseen.

      Se oli kunnon työtä! Sellaista, johon olin saanut koulutuksen. Pioneerileirit ja kaunoluisteluryhmät eivät tuntuneet aidolta työltä.

Luontoystävien Ryhmä

Polyteknisen instituutin opettajilla oli pieni luontoystävien ryhmä. Sen aktiivinen vetäjä oli Eduard Getsevits. He tekivät virkistäviä päiväretkiä luontoon kaikkina vuodenaikoina ja säästä riippumatta. Niin varhaissyksyllä kuin keväällä, niin talvella kuin kesällä!

Urheilu- ja liikuntaosastolta ei löytynyt muita halukkaita: Minä lähdin mukaan!

Irtisanoudun Polyteknisestä Korkeakoulusta

Kolme vuotta meni opettajan virassa, mutta mieli paloi valmentamaan pikaluistelijoita. Tässä korkeakoulussa ei ollut valmennettavia. Ei ollut varusteita, ei luistimia. Oikeastaan johtokunnallakaan ei ollut halua aloittaa sellaista projektia. Silti mieleni veti luisteluun.

Vaikka asiat sujuivat tosi hienosti Polyteknisessä korkeakoulussa ja itse olin jo aika hyvin sopeutunut henkilökuntaan ja ympäristöön, mutta niin kuin sanotaan ”ihmismieli kaipaa aina parempaa”!

Etsin mahdollisuuksia päästä enemmän opettamaan ja valmentamaan luistelijoita ja sainkin tietää, että Valkovenäjän Yliopistossa on luistelijoita ja mahdollisuuksia opettajatyön ohella kehittää sitä alaa!

Lähestyin asiallani rehtoria ja sain kutsun tulla hakemaan työpaikkaa V. I. Leninille nimettyyn Valko-Venäjän Valtiolliseen Yliopistoon. Onnistuin! Olin hyväksytty liikunnan- ja urheilun osaston opettajaksi, joten uuden lukuvuoden 1966 – 1967 aloitinkin Yliopistossa!

Tarina jatkuu…

Hakemisto

Hakemisto Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.

Kuvien Selityksiä

  • Kuva Ja ei kun töihin!
    • Minsk 1961
    • Olen juuri tullut minskiin.
  • Kuva Tällaisena tulin Minskiin.
    • Minsk 1961
    • Olen juuri tullut minskiin.
    • Tällaisena tulin Minskiin.
  • Kuva Kaunoluistimet jalassa.
    • Minsk 1961
    • Kaunoluistimet jalassa.
    • Töissä lasten kaunoluistelun valmentajana.
  • Kuva Työtodistus 1.
    • Työtodistus.
    • Vuosilta 1961 – 1966.
  • Kuva Työtodistus 2.
    • Työtodistus.
    • Vuosilta 1961 – 1966.
  • Kuva Työtodistus 3.
    • Työtodistus.
    • Vuosilta 1961 – 1966.
  • Kuva Vaalipäivä.
    • Minsk.
    • Vapaapäivänä retkelle.
    • Äänestyspaikka taustalla.
    • Vapaaehtoinen luontokerho.
  • Kuva Retkellä.
    • Minsk noin 1963.
  • Kuva Saslik.
    • Minsk 1963 – 1964.
    • Kesäretkellä paistettiin saslikia, ei makkaraa.
  • Kuva Vihellys.
    • Minsk 1963 – 1964.
    • Retkellä.
    • Hiljaisuus, vain linnut visertelivät.
    • Yritin matkia.
  • Kuva Pioneerileiri.
    • Minsk 1963 – 1964.
    • Pioneerien ryhmä retkellä.
  • Kuva Lumi yllätti.
    • Minsk 1963 – 1964.
    • Kesävaatteissa lumen keskellä.
  • Kuva Hattutemppu.
    • Minsk 1963 – 1964.
    • Opettajien kokous.
    • Pidin puhetta sihteerinä.
    • Kolleegat ottivat pilakuvan minusta.
    • Tiesin hatusta vasta jälkeenpäin.
  • Kuva Aamulla oli vielä lunta.
    • Minsk 1963 – 1964.
    • Hiihtoretken paluumatka.
    • Aurinko on sulattanut lumen.
  • Kuva Kolme jäällä.
    • Minsk 1963 – 1964.
    • Sukset jätettiin rantaan.
    • Menimme kokeilemaan jään kestävyyttä.
    • Pidetään hauskaa.
  • Kuva Lumipallojääkiekko.
    • Minsk 1963 – 1964.
    • Taustalla kumollaan olevia veneitä.
    • Hiihtoretkellä poikkesimme jäälle.
  • Kuva Jano yllätti.
    • Minsk 1963 – 1964.
    • Purot olivat silloin vielä kirkaita ja vesi juotavaa.
    • Huomaa luistelijan pohjelihakset.
viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu