Elämäni Koulut. Osa 32. Anni-Täti.

Anni-Tädin Tarina

Edellinen blogi päättyi siihen, että pääsin töihin Valkovenäjän valtiollisen yliopistoon töihin. Niinä vuosina, kun etsin vakituista työpaikkaa Minskissä, tietenkin kesälomilla kävin, vaikka en joka vuosi, siellä Leningradin alueen Kupanitsan seurakunnan Putinan (Будино) kylässä, jossa jo vuosia olivat asuneet vanhassa hirsitalossa äitini Hilma(-Maria) Heistonen, tätini Lyyti Heistonen ja veljeni Tolja (Anatolij Heistonen).

Siellä sain joka vuosi tavata sukulaisiani, jotka myös tulivat loma-aikoina käymään Putinassa. Näin Putinasta oli tullut koko suvun kohtaamispaikka.

Siellä asui myös enoni Sulo Heistosen perhe ja myös Mari Olkkosen perhe, joten juttuseuraa ja muistoja vanhasta, ennen sotaa eletystä elämästä, löytyi aina! Ja yösijankin sai, jos ei muualla niin heinäladossa. Olkkosilla oli aina heinää varattu lehmälle ja Lyyti-täti keräsi myös katoksen alle rehua kileille (vuohille), joita hän kasvatti.

Nyt poikkeankin hieman omasta ”Elämäni Koulujen” polusta ja kerron muutaman jakson verran lähisukulaisistani Heistosten tädeistä ja enoista!

Isoisäni Simo Heistosen (Хейстонен Семён Генрихович)(1880 – 1963) ensimmäisestä avioliitosta Katri Heistosen kanssa (o.s. ei tiedossa) oli syntynyt neljä tytärtä

     1. Aune-Amalia,
     2. Lyyti,
     3. Hilma-Maria ja
     4. Anni.

Ja toisesta avioliitosta Varpu Heistosen (o.s. Tirranen) kanssa

     5. Lempi-tyttö ja neljä poikaa
     6. Eino,
     7. Arvi,
     8. Viljam ja
     9. Sulo.

Nuorin tytär ensimmäisestä avioliitosta oli Anni (Аня).

Anni Heistonen (Heinonen) (1915 – 1986)

Anni-tätiä (тётя Аня), syntynyt 1915, siis 21 vuotta minua vanhempi, en muista lapsuuden kodistani Oinaalan Arvilasta.

Kun jouduimme lähtemään evakkoon 6. syyskuuta 1941, Anni-täti oli sinä päivänä Toksovassa leipomossa töissä. Meidät käskettiin kuorma-autoihin ja vietiin Perin asemalle (жд. станция Пери). Siellä meidät lastattiin härkävaunuihin. Mitään ei kerrottu määränpäästä. Toksova ja Anni-täti jäi piiritetyn Leningradin alueelle!

Niin evakossa neljän vuoden aikana Uralilla kuin myöskään sodan jälkeisen vaelluksen aikana meillä ei ollut mitään tietoa Anni-tädistä. Koko suku oli etsinyt häntä ja tiedustellut eri viranomaisilta, mutta hänestä ei löytynyt mitään tietoa. Luulimmekin, että hän katosi tai oli kuollut. Tapahtuihan sodan aikana paljon sellaista!

Sitten yhtäkkiä tuli iso yllätys ja ilo, että Anni-täti on elossa! Tuli kirje osoitteesta

      Bulunskij raion
      Быков-мыс / Bulunskin piiri
      Bykovin niemi
      Sahan tasavalta
      Республика Саха, Якутия

Tämä tapahtui vuonna 1961, eli 20 vuotta ”katoamisen” jälkeen. Häntä eivät kyselyt olleet tavoittaneet, koska hän oli muuttanut sukunimensä Heinoseksi (Heinonen).

Hänet oli pakkosiirretty muitten noin 30’000 inkerin suomalaisen kanssa keväällä 1942 piiritetystä Leningradista Jäämeren rannikolle Jakutiaan:

Miksi Anni-Täti Muutti Sukunimensä?

Meille Anni-täti kertoi, että muutti sukunimensä sen takia, että häpesi sitä, että on mennyt naimisiin jakutin kanssa! Sitten, kun mies oli kuollut, niin hän helposti löysi sisarukset ja loppujen lopuksi muuttikin tyttärensä kanssa asumaan Putinaan! Äitini, Lyyti-tädin ja veljeni taloon. Sieltä hän kävi kyläilemässä muitten sukulaisten luona tai tapasi heitä siellä Putinassa.

Anni-tädin viimeinen leposija on Volossovan hautausmaalla.

Tytär palasi takaisin Jakutiaan ja meni naimisiin jakutialaisen kanssa. Hän taisi sittemmin saada kaksi lasta. – Joten inkerinsuomalaisen Anni-tädin jälkeläisiä on nyt Jakutiassa ja tietääkseni pääkaupungissa Jakutskissa.

Tarina jatkuu…

Hakemisto

Hakemisto Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.

Kuvien Selityksiä

  • Kuva Anni-Täti ja tytär Jakutiassa
    • Kesäkuu 1961.
    • Ensimmäinen viesti Jakutiasta.
  • Kuva Anni-Täti ja tytär Sanatoriossa
    • Kesäkuu 1961.
    • Lomalla Jakutiassa.
    • Taustalla kylpylän rakennus.
  • Kuva Anni-Täti ja tytär Putinassa
    • Olkkosten ikkunan alla.
    • Noin 1961.
    • Anni-täti ja tytär.
    • Putina.
  • Kuva Jakutialainen koiravaljakko
    • Kuva Jakutiasta.
    • Koiravaljakoita käytettiin liikennöintiin.
    • Bykovista oli 200 kilometriä sairaalaan. Hätätilassa matka tehtiin koiravaljakolla.
  • Kuva Slantsissa
    • Vasemmalta oikealle.
    • Viljam-enon ja Niina Kresanovan tytär.
    • Anni-täti.
    • Amalia.
    • Nina Kresanova, Viljam-enon vaimo.
    • Edessä Viljam-enon ja Niina Kresanovan toinen tytär.
    • Slantsissa. Leningradin alueella.
    • 1960-luvun alkuvuosina.
  • Kuva Sisarukset iloitsevat
    • Lyyti Heistonen.
    • Anni Heinonen (Heistonen).
    • Sulo Heistonen.
    • Hilma Heistonen.
  • Kuva Nuorin ja vanhin
    • Amalia Heistonen.
    • Anni Heinonen (Heistonen).
    • Taustalla Viljamin ja Niinan talo.
  • Kuva Tytär 3v
    • Annin tytär.
    • Jakutia.
  • Kuva Tytär 6v
    • Annin tytär.
    • Jakutia.
  • Kuva Lapsenlapsi
    • Anni-täti ja lapsenlapsi.
viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu