Elämäni Koulut. Osa 37. Uskonto.

Historia kertoo, että Inkerin kirkko oli tuhottu vuoteen 1938 mennessä. Silloin Inkerin kirkon ja seurakuntien julkinen toiminta päättyi. Sitä edelsi parikymmentä vuotta kestänyt kiihotus uskovaisia vastaan. Kiihotus oli systemaattista, laaja ja se kohdistui yhteiskunnan kaikkiin eri alueisiin.

Jumalattomuus-propaganda kosketti niin pienten lasten kasvatusta lastentarhoissa ja -seimissä kuin myös opetusta kouluissa ja muissa oppilaitoksia kuin myös lasten vanhempia ja opettajakuntaa. Ei ole vaikea kuvitella sitä, kuinka piti olla vahva pysyäkseen omassa uskossa, kun valtio hyökkäsi joka taholta ja viime kädessä jopa teloitti uskovaisia.

Jo 1920-luvun alusta lähtien uskonnonopetus oli kielletty. Suomenkieliset koulut oli pantu kaikkialla taistelemaan rippikoulua eli konfirmaatiovalmistusta vastaan.

Lempaalan Kirkko.

Kotikylämme Oinaala kuului Lempaalaan seurakuntaan, joten kotikirkkomme oli Lempaalan kirkko. Inkerin kirkon ensimmäinen seurakunta olikin juuri tämä vuonna 1611 perustettu Lempaalan seurakunta.

      Kotikirkkoni Rakkahin mun

      Kotikirkkoni alttarin eteen
      minut lapsena kannettiin
      siellä pyhässä kasteessa Herran
      armoliittohon otettiin…

      Kotikirkkooni rakkaaseen kuljen
      usein vieläkin aatoksin.
      Vielä vuosien perästä muistan
      kuvat alttaritaulunkin…

      Kotikirkkoni Lempaalan kirkko
      sua enää ei olekaan.
      Sinut voisinko unohtaa koskaan —
      enhän toki — en milloinkaan!

        Oi rakkahin kirkkoni mun..

      Liisa Makara
      Inkeriläisten Viestissä 1964.

Äitini Haastattelu.

Hilma-Maria Heistosta haastatteli Sinikka Haapaniemi väitöskirjaansa ”Kirkko sydämessä. Uskonnon muokkautuminen ja individuaatio inkerinsuomalaisten elämänvaiheissa 1900-luvulla” Yliopistopaino Helsinki 2010.

Lempaalan kirkko oli kauniilla paikalla järviseudulla. Talvisaikaan sinne kuljettiin jäätä pitkin. Siellä Hilma kävi pyhäkoulua, mutta ei enää rippikoulua, koska kirkko hävitettiin. Lempaalan pappi Aatami Kuortti muistetaan hyvin. Hänen vaaralliset pakomatkansa vaiheet Hilma osaa kertoa Kuortin kirjan lukemisen perusteella. Kuortti oli viimeinen pappi Lempaalassa.

      Rippikoulun Hilma kävi Toksovan kirkossa. Vaikka koulu oli vain viikon mittainen, rakkaat muistot sieltä on jäänyt. Kotona äiti oli ihmetellyt Hilman laulettua rippikoulussa oppimansa virren:

    2.
    Kiitos, oi, kasteesta autuutta vastaan,
    kiitos, kun lapsekses myös otit mun.
    Estä nyt lapsesi lankeamasta,
    että se aina ja ain olis sun!

    4.
    Oi rakas Jeesus, sun kuolemas tähden
    päätä sä kasteessa alkamas työs,
    että sun johdossas matkahan lähden,
    Päätän sun johdossas matkani myös!

Olen kuullut, niin äitini kuin tätieni kertomuksesta, että Isoisäni Simo Heistonen osasi itse tehdä kanteleen ja lauloi ja soitti sillä. Soittaa osasi myös vanhin tytär Amalia (Maalja). Senkin kuulin, että Heistosten kodissa joskus järjesteltiin lapsille pyhäkoulua!

Vaikka Inkerin kirkon ja seurakuntien julkinen toiminta oli päättynyt, niin omassa lähipiirissä uskoa ylläpidettiin: luettiin kristillisiä kirjoja ja laulettiin. Sinikka Haapasen haastattelussa Äitini muistelee näin:

      Ilman kirkkojakin suomalaiset omassa keskuudessaan muistelivat Jumalan sanaa. Virsikirja oli mukana. Äiti osasi paljon virsiä. Isä lauloi ja muu perhe oppi siinä samalla. Ennen kotona oli ollut tapana, että papit antoivat läksyjä ja kävivät kuulustelemassa, miten tehtävät oli opittu.

      Katekismus oli oppikirja, joka piti osata ulkoa alusta huoneentauluun asti. Isoäiti oli pitänyt huolen oppimista edesauttavasta kodin ilmapiiristä. Koulua käyneet vanhemmat lapset opettivat kotona nuorempia lukemaan. Opettaja Anni Tiihonen olikin kehunut, että Heistos-Hilma ja Heistos-Anni ovat parhaimpia oppilaita, kun osaavat lukea jo kouluun tullessaan. Kotona oli opetettu ja papitkin kävivät opettamassa.

      Se oli kivaa elämää.

Mitä Muistan Itse?

Minä en muista näistä Arvilan-aikaisista tapahtumista paljonkaan. Olin 5 vuotta, kun alkoi sota ja tuli käsky lähteä kotoa pois. Mutta varmasti kuulin hengellisiä lauluja sekä aamu- ja iltarukouksia, koska kasvoin lapsuuteni siinä samassa yhteisessä Oinaalan Arvilan isossa perheessä!

      Selkeänä on jäänyt mieleeni se, kuinka Isoisän rukous vaikutti minuun, viisi ja puolivuotiaaseen lapseen, juuri ennen lähtöä vesistön yli proomulla rannasta toiseen, kun pommikoneet jyrisivät yläpuolella. Oli kova pelko päällä! En muista tarkka mitä siinä oli sanottu, mutta tuli sellainen usko, että ainoa mikä voi meidät pelastaa oli se Isoisän rukous ja hengelliset virret, joita sukulaiset hiljaa veisasivat! Siihen minä nukahdin!

      Ja muistan, kun pääsimme onnellisesti vastakkaiselle rannalle, kuinka kaikki kiittivät Jumalaa! Se vahvisti varmasti minussakin uskoa, että emme olisi pärjänneet ilman Isoisän rukousta Jumalalle: auta meitä. Ja sitten kaikkien siirtomatkojen aikana kuulin rukouksia ja virsien veisaamista ympärilläni. Ja ne Isoisän sanat:

      Jumala koettelee meidän kestävyyttä uskoon!

Nyt ajattelen, että nämä sanat auttoivat varmaan kestämään paljon sellaista, jota muuten emme olisi jaksanet kestää.

Tarina jatkuu…

Video

Hilma Heistonen laulaa kappaleen
Täällä Pohjantähden Alla
Vuonna 2013.
Sadan vuoden ikäisenä!

Hakemisto

Hakemisto Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.

Kuvien Selityksiä

  • Kuva Simo Heistonen
    • Suvun päämies Simo Heistonen.
    • Igomel.
    • 1950-luku.
  • Kuva Sukulaisia
    • Vuosi 1960-luku.
    • Putina, Budino.
    • Vasemmalta oikealle.
    • Varpu Heistonen.
    • Hilma-Maria Heistonen.
    • Liisa Olkkonen.
    • Niina Kresanova.
    • Lyyti Heistonen.
    • Maria Olkkonen.
    • Liidia Olkkonen.
    • Sulo Heistonen.
    • Hilma Heistonen, Sulon vaimo.
    • Kaksi lasta.
  • Kuva Viljam ja Simo
    • Vuosi. Viljam Syntynyt vuonna 1928 ja kuvassa hän näyttäisi olevan noin 6 – 8 -vuotias.
    • Viljam Heistonen.
    • Hänen isänsä Simo Heistonen.
    • Kuva otettu Oinaalan Arvilassa.
  • Kuva Kesäinen niitty
    • Vuosi 1960-luku.
    • Anni Heistonen (Heinonen).
    • Annin tytär.
    • Varpu Heistonen.
    • Varpun edessä lapsenlapsi.
  • Kuva Simo ja Hilma
    • Igomel.
    • 1950-luvulla parakkitalosta päätellen.
    • Simo Heistonen.
    • Simon tytär Hilma-Maria Heistonen.
  • Kuva Anni ja Amalia
    • Vuosi 1960-luku, koska Anni on jo palannut Udmurtiasta.
    • Anni Heistonen (Heinonen).
    • Aune-Amalia Heistonen.
  • Kuva Lyyti ja Kilit
    • Vuosi noin 1967.
    • Lyyti Heistonen ja Kilit.
    • Lapsi.
  • Kuva Toksovan kirkko
    • Toksovan kirkko.
    • Nettikuva.
    • Hilma kävi pyhäkoulua Lempaalan kirkossa.
    • Sen jälkeen kirkko tuhottiin.
    • Hilma kävi rippikoulun Toksovan kirkossa.
    • Rippikoulu kesti vain viikon.
  • Kuva Rippikoulun virsi
    • Tämän virren Hilma oppi ulkoa rippikoulussa.
    • Sanat ja sävel kirjasta Hengellisiä Lauluja Ja Wirsiä vuodelta 1944.
    • Kunpa joku tekisi videon Youtubeen näillä sanoilla ja tällä säveleellä!
viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu