Elämäni Koulut. Osa 50. Loma Putinassa.

Mummon halaus

Neuvostoliitossa 1960-luvulla opettajan ja opiskelijoitten kesälomat kestivät kolme kuukautta.

Niinpä Narots-järven kesä­leirin jälkeen jäi vielä loma-aikaa, joten sanoimme näkemiin Minskille ja suunta oli taas kohti Kupanitsan seura­kunnan Putinan (Будино) kylää Lenin­gradin alueella. Siellä asuivat äitini, tätini ja veljeni.

Matka Putinaan

Matka alkoi Minskistä junalla kohti Lenigradia (nykyisin Pietari). Sinne on noin 800 kilometriä. Reitti oli jo hyvin tuttu. Rautatie­asemalta pääsi raitio­vaunulla Satovaja-katua (Улица Садовая) pitkin Heinä­torille (Cенная площадь), josta Leningrad – Volossova -reitin linja-autot sitten veivät perille. Matkaa oli noin 80 kilometriä ja se kesti joskus yli kolmekin tuntia. Edellinen pysäkki ennen Volossovaa oli Putinan kylässä Mari Olkkosen talon kohdalla. Vastakaisella puolella tietä oli Anni Kostiaisen (Koulun Annin) talo. Siinä talossa oli sodan jälkeisinä vuosina (1941 – 1945) kylä­koulu, jossa minäkin kävin toista ja kolmatta luokkaa. Siitä Anni Kostiainen saikin lempi­nimensä ”Koulun Anni”

Hieman ennen saapumista Putinan kylän pysäkille näkyi jo bussin ikkunasta vanha hirsi­mökki ja pihalla kallistunut väärä­koivu. Tämäkin näkymä oli jo painunut syvälle mieleeni!

Oli aina kiva taas vuoden päästä saapua tänne, jossa rakkaat Äitini Hilma-Maria Heistonen, tätini Lyyti Heistonen ja veljeni Tolja (Anatoli) Heistonen asuivat.

Kesäloma jatkui

Näissä kylä­maisemissa lähimmäisteni parissa kesäloma jatkui jo totuttua rataansa. Niin kuin muinakin vuosina, tänä kesänä puuhaa riitti jokaiselle päivälle, mutta tämä oli paljon enemmän rentouttavaa kuin alkukesästä Narots-järven leirillä opiskeli­joitten kanssa, jossa olin vastuussa koko opiskelija­ryhmästä. Työ Putinassa oli jo itsessään elämää, siinä oli sisältöä, kun taas kesäleiri, vaikkakin viihtyisä, oli vain käsketty tehtävä.

Joka kesä ja joskus talvellakin Putinaan äitini, Lyyti-tätini ja veljeni luokse tuli sukulaisia käymään jonkun merkki­päivän tai vaikkapa uuden­vuoden juhlan kunniaksi. Tai sitten pelkästään ihan muuten vain, kun teki mieli tavata sukulaisia. He tulivat useimmiten ilman etukäteen ilmoittamatta ja ketään ei käännytetty koskaan takaisin. Aina löytyi jokaiselle yösija! vaikka sitten naapurin navetan ylisiltä, jos ei muualta.

Sukulaiset kävivät myös viereisessä talossa enoni Sulo Heistosen ja Hilma Heistosen (os. Sistonen) perheen luona kuin myös meidän sukuun liittyneen Maria Olkkosen perheessä ja piipahtelivat sitten jokaisen perheen luona.

      Kiva oli katsella kuinka joskus pöydän ääressä oli jopa lähes kymmen­kunta nais­henkilöä. He joivat teettä vanhan tavan mukaan lautaselta ryystäen. Ensin tietenkin laitettiin sokeri­pala suuhun. Sokeri oli kovaa ja isoina palasina. Sitä pilkottiin sokeri­saksia käyttäen. Joskus minä nykyäänkin ryystän lautaselta, jos tee on liian kuumaa, mutta sokeri sulaa liian nopeasti.

Joten joka kesä Kupanitsan seura­kunnan Putinan kylässä oli aika vilkasta liikehdintää Heistosten lähimpien ja kaukai­sempienkin suku­laisten kesken.

Ne olivat hienoja kesiä!

Kesällä vierailuja tehtiin myös toiseen suuntaan. Talon väki kävi tapaamassa suku­laisia ainakin Lenin­gradin alueella esi­merkiksi Slantsyn (город Сланцы Ленин­градской области) lisäksi Siverskassa (Сиверская), Belogopkassa (Белогорка) ja Bolshevon-kylässä (Большево) Taitsassa (Тайцы), jossa sielläkin asui sukulaisiamme.

      Esi­merkiksi, vuosi taisi olla 1963, kun Viljam-eno ja Amalia-täti (Malja) tulivat Slantsysta, jossa he asuivat käymään Putinassa, niin takaisin lähtiessään he kutsuivat meidät kylään. Minä tyttäreni kanssa ja Lidia Olkkonen vierailimme heillä. Tästä reissusta kuvia on säilynyt vain meno­matkasta Slantsyyn, jotka nyt julkaisen tässä blogissa.

      Ja sehän vasta olikin tosi kiva kun äitini, Lyyti-tätini ja veljeni Tolja kävivät luonamme Minskissä matkustaen lento­koneella. Tuo matka oli heidän elämänsä ainoa lento­matka.

Vadelmapensaat

Tuossa vanhan hirsi­mökin takana kasvaa luonnostaan isoja vadelma­pensaita, vaapukoiksi niitä silloin sanottiin. Kuvassa näkyy kuinka ne pensaat ovat aika korkeita ja tosi reheviä ja mikä on parasta: vadelmat olivat isoja ja niiden sato­kausi oli pitkä.

      Silloin, kun syksyllä vuonna 1945 me palasimme Udmurtiasta koti­seuduillemme, mutta meidät käskettiin pois ja kuljetettiin tänne Volossovaan ja sijoitettiin Putinan kylään niin tällaisia isoja vadelma­pensaita oli iso ”plantaasi” Putinan kylän ja Sumino-sovhoosin välisellä alueella! Ne olivat niin korkeita, että me lapset kävelimme niitten alla niin kuin pienten puitten varjossa ja poimimme isoja vadelmia ojentamalla kättä ylös. Vaapukat roikkuivat päittemme yläpuolella! Myöhemmin ne vadelma­pensaat oli kaikki raivattu pois ja paikalle raivattu Sumino-sovhoosin porkkana­pelto.

      Mutta ihme kyllä, vanhan hirsi­talon takana, aivan sen perus­kivien vierestä seinää pitkin kasvoivat nämä vadelma­pensaat ja tuottivat hyvää satoa!

Takaisin Minskiin

Loma­päivät menivät mukavasi ja alkoi lähestyä jo syys­kuu, jonka ensimmäisenä päivänä kaikissa kouluissa ja opistoissa alkoi luku­kausi, joten oli aika miettiä paluu­matkaa Minskiin. Piti hommata juna­liput ja alkaa pakata tavaroita…

Malja-täti oli käymässä Putinassa ja auttoi meitä, ainakin tytärtäni, pakkaamaan matka­laukkua. Hyvästelimme omaiset ja naapurit sekä vielä erityisesti viti­valkoisen kissamme ja matka alkoi takaisiin Minskiin!

      Muuten. Koko kylässä ei ollut toista kokonaan valkoista kissaa. Sekin on jäänyt mieleen, että meidän kissamme silmät olivat eri väriset.

      Lähteminen omaisten luota oli aina haikeata. Mutta elämä vei ja piti kuitenkin kulkea sitä polkua minne kohtalo ohjasi.

Tarina jatkuu…

Hakemisto

Hakemisto Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.

Video

  1. Video https://youtu.be/waSv1qP6rg8
    • Lomalle Putinaan 1967
    • Lomalle Putinaan 1967.
    • Matka Putinaan.

Lomalle Putinaan 1967

Kuvien Selityksiä

  • Kuva Mummon halaus
    • Vuosi 1967. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Hilma Heistonen.
    • Lapsenlapsi.
    • Tulimme juuri Putinaan.
  • Kuva Kaverukset
    • Vuosi 1967. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Leikkikaverit.
  • Kuva Peruna kukkii
    • Vuosi 1967. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Hilma Heistonen.
    • Tolja Heistonen.
    • Lyyti Heistonen.
    • Lapsi.
    • Perunat kukkivat.
  • Kuva Vaapukoita syömässä
    • Vuosi 1967. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Hilma Heistonen.
    • Lyyti Heistonen.
    • Lapsi.
    • Isot vadelmapensaat kasvoivat aivan talossa kiinni.
  • Kuva Mansikat kypsyvät
    • Vuosi 1967. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Omat mansikat omalta maalta.
    • Mansikoita maistelemassa.
  • Kuva Sato valmistuu
    • Vuosi 1967. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Amalia Heistonen.
    • Tolja Heistonen.
    • Sulo Heistonen sylissään lapsi.
    • Hilma Heistonen ja hänen lapsenlapsensa.
  • Kuva Pyöräilemässä
    • Vuosi 1967. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Lepohetki pyöräilyn lomassa.
  • Kuva Veljekset
    • Vuosi 1967. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Vilam Heistonen (Kresanov) tullut Slantsy’sta.
    • Sulo Heistonen.
    • Vanha hirsitalo.
  • Kuva Kesävieraat
    • Vuosi 1964. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Viljam Heistonen.
    • Viola Heistonen.
    • Lidia Olkkonen.
    • Lapsi.
    • Viljam on juuri esittänyt kutsun Slantsy’yn.
    • Lähdössä matkalle.
  • Kuva Lähdössä Slantsyyn
    • Vuosi 1964. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Juna pian lähdössä.
    • Viola Heistonen.
    • Lapsi.
  • Kuva Näkemiin Kisumisu
    • Vuosi 1968. Kesä.
    • Putina. Будино.
    • Lapsi.
    • Valkoinen kissa.
    • Koko kylässä oli vain yksi täysin valkoinen kissa.
viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu