Elämäni Koulut. Osa 51. Lempi Heistonen.

Lempin Isä

Isoisäni Simo Heistosen (Хейстонен Семён Генрихович) (1880 – 1963) toisesta avioliitosta Varpu Heistosen (o.s. Tirranen) kanssa syntyi viisi lasta: Lempi-tyttö ja neljä poikaa: Eino, Arvi, Viljam ja Sulo.

Näistä viidestä lapsesta ensimmäisenä syntyi Lempi-tyttö, josta kerron tässä blogissa.

Lempi Heistonen

Lempistä kovin tykkäsivät Isoisän ensimmäisestä avioliitosta sisarpuolet Aune-Amalia, Lyyti, äitini Hilma-Maria ja Anni jotka käytännössä kasvattivat ja olivat lapsenlikkana hänelle ja myös pikkupojille, jota alkoi tullakin kivasti, että peräti neljä! Eli viidelle lapselle oli neljä likkaa. Siitä oli paljon apua Isoisälle ja Varpu-mummolle.

Lempi, syntynyt vuonna 1922. Hän tuskin oli täyttänyt 19 vuotta, kun Neuvostoliitossa alkoi Suuri Isänmaalinen sota (Великая Отечественная Война / ВОВ 1941 – 1945) ja meidät veivät syntymäkodistamme Uralille, Udmurtiaan. Pojat olivat silloin Eino: 16 v., Arvi: 14 v., Viljam: 13 v., ja Sulo: 11 vuotta vanha. Siinäpä olikin Isoisälle ja Varpu-mummolle huolia. Näiden lisäksi vielä äitini Hilma-Maria Heistonen (1913 – 2014) kahden pienen lapsen kanssa samassa joukossa, koska hänen miehensä oli viety sotaan.

Muistan sen lähdön ja lähes kuukauden pituisen tuskallisen junamatkan nälkiintyneenä härkävaunuissa Uralille, mutta minulle ei ole jäänyt millaistakaan muistikuvaa nuoresta tädistäni Lempistä Arvilan Oinaalassa. Arvila oli kotini viiden ja puolen vuoden ikään asti.

Gramofoni

Hämärästi muistelen, että olin Lempi-tädin seurassa, kun ensimmäistä kertaa näin gramofonin ja miten sitä käytettiin. Kuulin sieltä musiikkia tai lauluja. Tarkemmin en muista.

      Seisoin uuden pöydän ääressä ja tuskin leukani ulottui pöydän reunan yli, mutta näin kummallisen laatikon, josta kuului musiikkia!

      Luulisin, että näin gramofonin paikallisessa punanurkassa. Lempi-täti oli juuri sitä ikäluokkaa, jota houkuttelivat punanurkan kokouksiin ja miksei tansseihinkin. Tapahtumia nuorisolle järjestivät sen aikaiset propagandistit, jotta saisivat nuoret vieraantumaan uskonnosta.

Udmurtia

Muistan Lempi-tädin Udmurtiassa, kun hän ja muut samassa Sulvain kylässä asuneet nuoret suomalaiset tytöt ja pojat järjestivät ”iltamat”! Iltamat pidettiin isossa talossa, jossa me Heistoset, kaikkiaan 13 henkeä, asuimme. Mukaan oli kutsuttu paikallista kylän nuorisoa. Lempi oli siinä ”päätähti”-esiintyjä. Kaunis tyttö! Vaalea, kiharatukkainen, sinisilmäinen ja kauniisti hymyileväinen!

Asuimme Udmurtiassa 4 vuotta. Niiltä vuosilta ja myöhemmin inkeriläisten pakkovaelluksesta metsätöissä ympäri neuvostoliittoa Lempi-tädistäni on jäänyt paljon hyviä muistoja. Hän oli nuorena yleensä velipoikien seurassa ja muutenkin aktiivinen johtaja nuorempiensa joukossa.

Lempi-Tädin laulut

Lempi-tädilläni oli iso repertuaari 1930-luvun aikaisia suomenkielisiä nuorisolauluja, joita monet muut ja minäkin opin laulamaan, mutta ajan mittaan nekin ovat unohtuneet.

Niihin aikoihin, kun perestroika alkoi niin minä pyysin jo iäkästä Lempi-tätiäni tulemaan meille ja yritin tallentaa hänen laulamia lauluja sen aikaisella radionauhurilla. Tämä tapahtui Putinassa. Hänellä oli paksu lauluvihko ja kun aina meillä oli kiire jonnekin, ja Lempikin halusi ehtiä bussi-junamatkalla takaisin kotiin Siverskaan, niin sovimme, että hän laulaa ainakin pari säkeistöä jokisesta laulusta, että sitten joskus jatketaan… mutta valitettavasti siihen se jäi. Joten julkaisen Youtuubissa niitä pätkiä, joita olen onnistunut nauhoittamaan, tässäkin blogissa.

Lempi naimisiin

Sodan (1941 – 1945) jälkeen Lempi-täti meni naimisiin Igomelissä Pihkovan alueella inkerinsuomalaisen Vanjan kanssa. Hän oli kokenut kovan kohtalon sodan jälkeen. Heille syntyi kaksi lasta, tyttö ja poika. Esikoinen oli tyttö, jonka kummi-tädiksi minut oli kutsuttu.

Stalinin kuoleman jälkeen, kun Inkerin-suomalaisille oli annettu osittainen mahdollisuus muuttaa kotiseuduille, he muuttivat puolison omalle kotikonnulle Siverskaan, jossa vielä Vanjan äitikin asui pienessä mökissä. Pian he rakensivat uuden talon ja elivät siinä onnellisena elämänsä loppuun asti.

Heidän Tytär ja Poika perustivat perheensä ja muuttivat pois. He asuvat nyt Virossa ja Leningradin alueella. Näin Lempin ja Vanjan suku on saanut jatkoa ja Inkerin-suomalainen geeniperimä jatkuu

Tarina jatkuu…

Hakemisto

Hakemisto Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.

Video

  1. Video https://youtu.be/Z4hFk99XbzU
    • Lempi Heistonen -- Lähde pellolle aidon Nokinenä-traktorin kyydissä ja laulun siiviitämänä
    • Lempi Heistonen.
    • Lähde pellolle aidon Nokinenä-traktorin kyydissä
    • ja laulun siiviitämänä.
    • Ovathan Maijun häätkin tulossa!

Lempi Heistonen
ja
Nokinenä-traktori.

Kuvien Selityksiä

  • Kuva Lempin Isä
    • Lempin Isä.
    • Simo Heistonen.
    • Vuosi 1950-luvulla.
    • Igomelj.
  • Kuva Lempin Äiti (vasemmalla)
    • Varpu Heistonen. O.s. Tirronen.
    • Lempin Äiti (vasemmalla)
    • Vuosi 1950-luvulla.
    • Vasemmalla Varpu.
    • Oikealla Aune-Amalia Heistonen.
  • Kuva Lempi Heistonen
    • Lempi Heistonen
    • Vuosi 1970-luvulla.
    • Siverska.
    • Oman kodin ikkunassa.
  • Kuva Heistosen tytöt
    • Vuosi 1950-luvulla.
    • Igomelj.
    • Vasemmalta.
    • Lempi Heistonen.
    • Hilma-Maria Heistonen.
    • Lyyti Heistonen.
    • Aune-Amalia Heistonen.
  • Kuva Suku
    • Vuosi 1950-luvulla.
    • Igomelj.
    • Vasemmalta.
    • Lempi Heistonen.
    • Simo-Isä lukee lehteä ääneen.
    • Varpu-Äiti valkoisessa esiliinassa.
  • Kuva Lempi ja Vanja
    • Vuosi 1950-luvun lopussa.
    • Igomelj.
    • Vasemmalta.
    • Lempi ja Vanja.
    • Sylissä esikoinen.
  • Kuva Lempin lapset
    • Lempin lapset.
  • Kuva Perhekuva
    • Vuosi 1970-luvulla.
    • Vasemmalta.
    • Poika.
    • Lempi.
    • Puoliso.
  • Kuva Suku Igomelissä
    • Vuosi 1950-luvulla.
    • Igomelj.
    • Takarivissä vasemmalla ensimmäisenä Lempi ja Puoliso.
    • Muita sukulaisia.
viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu