Onko Suomi maksanut kunniavelkaansa Inkerin kansalle?

65 vuotta sitten Suomi palautti Neuvostoliiton vaatimuksesta 56 000 inkeriläistä rajan yli. Junat eivät kuitenkaan vieneet  heitä kotiseuduilleen vaan eri puolille Keski-Venäjää, Kazahstaaniin ja Siperiaan.

Sotavuosina 1943-44 63 000 inkeriläistä oli kuljetettu Suomeen Viron kautta paikkaamaan Suomen ankaraa työvoimapulaa. Väestösiirtoa perusteltiin veljeskansaideologiala. Suurin osa siirretyistä oli naisia 28 000 ja lapsia 22 000. Inkeriläiset maahanmuuttajat työlistyivät kohtuullisesti ja osallistuivat Suomen kotirintaman ylläpitoon.

Inkeri sijoittuu alueelle, joka on Suomenlahden ja Laatokan välissä ja kaartaa Suomenlahden etelärantaa yli 200km pituisena vyöhykkeenä ja ulottuu pohjoisessa Karjalan kannakselle.

Sielä asui suomensukuisia heimoja jo tuhannen vuoden ajan, mutta nykyiset inkeriläiset ovat enimmäkseen niiden suomalaisten jälkeläisiä, joita Ruotsin suurvallan aikana 1600 luvulla houkuteltiin Suomen ja Venäjän raja-alueelle asumaan ja turvaamaan valtakunnan etuja. Useat heistä onnistuivat säilyttämään suomen kielen, suomalaisen identiteetin ja luterilaisen uskonnon.

Inkerin suomalaisia oli kaikkian noin 150 000. Pakkokollektivisoinnin ja Stalinin terrorin vuosina 1929-37 noin 45 000 inkeriläistä karkotettiin kotiseudultaan eri puolille Neuvostoliittoa  ja 13 000 teloitettiin ilman minkänlaista syytä. Lisäksi vuonna 1942 noin 30 000 evakoitiin rajavyöhykkeeltä muualle Neuvostoliittoon, esimerkiksi Uraalin taakse Siperiaan.

Gorbatsovin aikana olojen vapautuessa inkeriläisten kansallisuushenki pääsi herämään ja Inkerin kirkkoa ja inkeriläisyyttä alettiin nostamaan.

Presidenti Mauno Koivisto avasi portit inkerinsuomalaisille Suomeen 10.4.190 YLE:n Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa, jossa hän kertoi että heidät voidaan rinnastaa esimerkiksi amerikan-ja ruotsinsuomalaisiin paluumuuttajiin. Täällä tavalla Suomi halusi myös maksaa kunniavelkaansa inkeriläisten kokemista kärsimyksistä.

20 vuotta sitten Suomeen muuttaneena inkeriläisenä voin totea, että täällä kertaa Suomi ei onnistunut hyödyntää meidän osaamistamme, työpanostamme eikä koulutustamme. 65 vuotta sitten monet inkeriläiset maahanmuuttajat tulivat maatalouden piiristä ja työllistyivät. Nyt toisen aallon inkeriläiset olivat suurummaksi osaksi hyvin ja akateemisestikin koulutettuja, mutta koulutusta vastaavaa työtä oli hyvin vaikea löytyä. Aivotuonti muodostui aivotuhlaukseksi.

Tänä päivänä Suomi panostaa työperäiseen maahanmuuttoon. Vuodesta 1990 lähtien muuttaneiden 30 000 inkeriläisen sijoittumista ja kotiuttamista tulisi selvittää paremmin.Jäikö paluumuutto huonosti valmistelluksi ja oliko päätös virheellinen?

Monet inkeriläiset kokevat tulleensa syrjityiksi, Suomi ei ottanutkaan meitä avosylin vastaan.Neuvostoliitossa me inkeriläiset olimme epäluotettavia suomalaisia. Täällä Suomessa meitä ryssiteltiin.. Sukulaissiteet jäivät Viroon ja Venäjälle, omaa identiteettiä oli vaikea löytää Suomesta, myös kieli tuotti vaikeuksia.Omalla kohdallani Siperian käyneenä en arvannut mikä Siperiä minua odotti taistellessani omaiseni ihmisoikeuksien puolesta suomalaista virkakoneistoa vastaan.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan paluumuuttojonoon ei oteta enää uusia hakijoita.

Historiallisesti katsojen inkeriläiset ovat omalta osaltaan olleet rakentamassa Suomea jo monesti, ja ovat tuoneet oman kultturinsa antia niin musiikin kuin tieteen ja taiteenkin alalta, runon laulaja Larin Paraske, musikko Mooses Putro ja runoilija Aale Tynni olivat inkeriläisiä.

  

  

viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu