Ihmisoikeudet eivät toteudu mielenterveys-ja päihdepalveluissa.
näin kirjoittaa Jorma Heikkinen ( Psykonomiopisto)Milenterveyskeskusliiton Revanssi-lehdessä 1/2010., siteeraan: Suomen ensimmäinen kokemustutkijoiden toteuttama mielenterveys -ja päihdepalvelujen laadun arviointi on valmistunut. Selvityksen merkittävin havainto oli, että palveluissa on suuria puutteita ihmisoikeuksien toteutumisessa.
Mielenterveyden keskusliiton kouluttamat kokemustutkijat selvittivät ihmisoikeuksien ja fyysisen terveydenhuollon toteutumista kuudessa mielenterveys-ja päihdehuollon asumispalveluyksiköissä ja laitoshuollon yksikössä Keski-ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Missään yksikössä ei havaittu merkittäviä puutteita fyysisen terveydenhuollon toteuttamisessa. Sen sijaan ihmisoikeuksien toteutumisen puutteita nousi esin huolestuttavan paljon.
Asukkaiden huonesita puuttuivat perusvarusteet, kuten wc ja suihku, sekä keitto-ja ruuansäilytysmahdollisuudet. Mielenterveydenpalvelujen käyttäjät kertoivat myös,ettei henkilökunta kohtele heitä aikuisina. Jossain yksiköissä ei kuntoutujille ollut edes oikeutta kahvinkeittoon heidän halutessaan. Lisäksi heidän liikkumisvapauttaan, TV:n katselua ja seurustelusuhteita rajoitettiin…
-Tutkimus valmistuu vuonna 2011. Arviointi liittyy kansainväliseen ITHAGA-hankkeeseen, jossa arvioidaan fyysisen terveydenhuollon ja ihmisoikeuksien toteutumista mielenterveys-ja päihdepalveluissa 16 maassa…Arviointikäynneistä on laadittu yksikkökohtaiset arviointiraportit ja suositukset, jotka on toimitettu ITHAGA-hankkeen johtoryhmälle Lontoon King”s Collegeen”.
Toivoisin ettei täällä keskustelupalstalla blogien lukijat arastelisi keskustelua myös heikoimpien kansalaisryhmien asemasta Suomessa, kuten yllämainitun, niin kuin myös vammaisten, heidän perus-ja ihmisoikeuksista.
Oikeudet kuuluvat kaikille ja ovat yhtäläisiä kaikille. Vammaisilla tai ”heikommilla” ihmisryhmillä ei siten ole oikeuksia, joista voidaan puhua erillisinä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole oikeuksia, ei uskallusta niitä vaatia vaikka todella tarvitsisi, yksityisellä ei voi käydä koska minitoimeentulotuella ei käyntejä makseta, ja kunnalliseen on luotto mennyt monien asioiden takia.
Tarvittiin itse todella sairaana homeasunnosta päästäksemme pois virkamiehenapua, tämä virkaihminen ei olisi millään halunnut tuota yksityisen omistamaa asuntoa, tutkia vaan kertoi että päässämme on vikaa, oikeuden pakottamana saimme tutkimustentulokset, joissa oli tosiaan järkyttävää tietoa siitä mille altistuimme ja miksi sairastimme.
Saatiin uusi asunto jonka piti olla puhdas eikä edes epäilyksiä mistään ole koskaan ollut, muuton jälkeen saimme tietää pihan vanhimmilta asukkailta että asuntomme on ollut asumiskiellossa, ja tämän kuuluisi edelleen olla asumiskiellossa…sairastamme edelleen.
On mennyt luotto niin täydellisesti virkamiehiin, kaikki virkamiehet kääntyivät meitä vastaan tuolloin kun olisi apua tarvittu todella.
Jos ei halua joutua silmätikuksi virkamieskoneistoon, ei sieltä voi apuakaan hakea.
Itse en tiedä miten edetä asioissa niin että kotirauha säilyisi ja saisin apua, kukaan kun ei ole tehnyt mitään väärää paitsi minä/me, viimeisimmässä asunnontutkimus tuloksissa ilmenneet 4 hometta, sädesientä jonka terveysraja olisi ollut 500…siitä asunnosta löytyi 7000000, samaa luokkaa oli muutkin myrkyt kuten yleisbakteerit ja hiivat, sadoilla tuhansilla yli raja-arvojen, ja vieläkin sanottiin ettei vaikuta terveyteen millään lailla.
Ei saatu apua mistään kun muutettiin tähän uuteen homehelvettiin, koska terveystarkastaja pimitti lausuntoa 8 kk:tta meiltä, ei saatu syytettä nostettua koska meitä vastaan nostettiin syyte asunnontuhoamisesta terveystarkastajan avustuksella, olimme kuulema itse tuon 5 vuoden aikana aiheuttaneet tuon home ongelman sinne kusettamalla koiria sisälle jne…
Jouduimme tekemään sopimuksen ettemme vaadi mitään, paitsi meidän alle kiloisena syntyneellä lapsella, jos kiistattomasti voidaan näyttää sen homealtistuksen aiheuttaneen pojalle sairauksia, eli ei siis ikinä.
Meidän asianajajakin oli suurkiinteistöjen omistaja, joten sillä lienee varmaan ollut osuutta oikeudenkäynnin etenemisen suhteen.
Onneksi on edelleen kaikki ne virkamiesten tahallaan vääristellyt lausunnot meitä vastaan tallessa, ja valokuvia paljon.
Ei yksinkertaisesti kunnalliseen palveluun voi ensinnäkään luottaa, siellä on niin kieroa väkeä ettei tiedä mitä vastaan tulee jos uskaltaa apua hakea, yksityinen ainoa vaihtoehto, niihinkin on luotto mennyt saman homeasian takia, varasimme lapsellemme ajan että tutkittaisiin mille homeille altistutaan kun silloin ei vielä ollut tietoa siitä, ei suostunut tekemään hometestejä kun niitä ei kuulema ole olemassa….siinä yksityisen antama apu joka maksoi 70 euroa.
Terveystarkastaja tilasi meille sinne lastensuojelun kylään ajatuksena varmaan että meiltä huostaan otettaisiin lapsikin koska olimme koko perhe todella huonossa kunnossa, mutta nämä rouvat meillä istuessaan saivat itsekin hengitystie oireita ja ymmärsivät tilanteen vakavuuden, vasta sen jälkeen kaupunki suostui antamaan meille asunnon, ei ennen sitä koska terveystarkastaja oli ennättänyt jo ilmoittaa sinne kuinka olemme tuhonneet aiemman asunnon ja valehdellaan homeesta päästäksemme kaksiosta kolmioon asumaan, että poika saisi omanhuoneen ja vähän tilaa muutenkin.
Tässä oli vasta todella pieni osa siitä mitä jouduimme sietämään apua hakiessamme, meidän ihmisarvo poljettiin täysin, meitä syytettiin oikeuteen asti vaikka halusimme vain apua ja tietää mikä meidän terveyttä vie niin voimakkaasti.
Meni vähän sivuun aiheesta, mutta näin meille on muodostunut kuva millaista apua kunnalla on antaa apua tarvitsevalle, me jäimme aivan yksin kaiken kanssa, meitä nöyryytettiin niin pahasti että sekin on jättänyt omat arpensa ja pelkonsa.
E
Ilmoita asiaton viesti
Olen mielenkiinnolla ja arvostuksella seurannut Mielenterveyden keskusliiton valitsemaa tapaa käyttää sitä resurssia (taloudellista, henkistä ja tahtoa), jota järjestöllä on.
Olen sekä avohoidon psykiatrina että vastaavan mission omaavan yhdistyksen hallinnossa pohtinut käytännössä ”toiselta puolen pöytää” samoja asioita tuhansien koti- ja kuntoutuskotikäyntien merkeissä ja väitän omaavani (Pohjois-Suomessa) varsin laajan ja syvällisen tiedon nyt esitetyn tutkimushankkeen asioista.
Ymmärrän arvostamani yhdistyksen valintoja kohteissaan ja tavoissaan niitä tutkia, mutta en sitä – kaikin osin – hyväksy.
Olisi tärkeätä tutkia tällaista asiaa sellaisin keinoin, että tulosten vertailtavuus olisi käsillä, kun niitä käytetään yhteisen päätännän (talous, priorisointi, sisällönohjaus) ohjaamiseen tai lobbaamiseen.
Nöyryyttäminen on, kuten E toteaa, eräs julmimmista vallankäytön muodoista, tekeepä sitä maan hallitus, sen ministeriöt, sen aluehallinto, kunta, kuntayhtymä, terveysjärjestö tai yksityinen palveluntarjoaja.
Yhtään helpommasi nöyryyttäminen ei muutu, jos sen tekijänä on netti-kiusaaja, perheenjäsen tai jossain muualla kiusaamista (mobbaus) harjoittava.
Ilmoita asiaton viesti
Antti Liikkaselle : Olen sama mieltä ihmisten nöyryyttämisestä ja vielä helpompi on nöyryyttää muutenkin vaikeuksissa olevia ja puolustuskyvyttömiä kansalaisia. Eteenkin noissa yksityisissä palveluyksköissä, jonne tapaamiset omaisten kanssa saattavat olla kovin rajoitettuja.
Ilmoita asiaton viesti
Pakkokeinoista tai kaltoin kohtelusta on valitusmahdollisuus sekä mielenterveyslaissa että lastensuojelulaissa. Kehitysvammaisilla ei ole valitusmahdollisuutta kehitysvammalain mukaisista pakkokeinoista.
Jos pakkokeinojen tai nyk suojatoimenoiteiden käytöstä jää mustelmia, siitä ei voi valittaa, koska pakkokeinoja saadaan käyttää jos turvallisuus tai kehitysvammahuollon toteuttaminen niin vaatii. Rapatessa roiskuu
Minkä verran laitoksissa ja palvelukodeissa kuolleille asukkaille tehdään ruumiinavauksia ja osataanko etsiä oikeita aineita, insuliinikin löytyi sattumalta
Ilmoita asiaton viesti
Reumasairaatkin, osa, on sitten heitteillä. Maan hallitus hokee mandraa, että kaikki on hyvin, mutta oikeasti ei ole. Potilaita ei kuunnella.
Ilmoita asiaton viesti