Mikä vaivaa Itä-Suomea?

Jukka Kärkkäinen, turkulainen psykiatrian erikoislääkäri ja Turun hallintooikeuden asiantuntijajäsen puuttui tärkeään aiheeseen Sunnuntaidebatissa ( HS 9.5) ” Psykiatrisessa hoidossa käytetään liikaa pakkoa”. ”Suomen psykiatrisissa sairaaloissa käytetään runsaasti pakkohoitoa ja hoidon aikaisia pakkotoimia.Pakon käyttöä pitäisi vähentää”

On todella hienoa, että itse lääkäri ”uskalsi” puuttua psykiatrisessa hoidossa tapahtuvan pakon käyttöön. Kiitos siitä! Lääkärikunnassahan vallitsee myös oma ”piirikunta” ja eivät monetkaan uskalla lähteä avoimesti kertomaan totuutta ja vielä  psykiatriselta osastolta.Varmaan alkaa pursua jo julki tilanne sieltä sun täältä.

Lääkäri Kärkkäisen mukaan..”Itä-Suomessa eristetään kolme kertaa useammin kuin Länsi-Suomessa..Koko maassa pakkolähetteiden määrä lisääntyi noin 14 prosenttia vuosina 1997-2007. Erityisesti Lapissa ja Itä-Suomessa potilaita lähetetään pakkohoitoon selvästi enemmän kuin muualla maassa.Myös pakkohoidossa käytettävissä keinoissa on suuria alueellisia eroja.

Itä-Suomessa potilaita eristetään ja laitetaan lepositeisiin kolme kertaa useammin kuin Länsi-Suomessa.

Siis, mikä vaivaa Itä-Suomea?Tätä kaunista Karjalaa?

Samaa voin kysyä mikä vaivaa myös täällä Itä-Suomessa erästä yksityistä toimintakeskustaa, jossa kehitysvammainen puhumaton autistinen aikuisikäinen lapsenlapseni asuu Vantaan maksusitoumuksella.

 Muutin tänne pääkaupungiseudulta kaksi vuotta sitten suurin toivein ja törmäsin aivan uskomattoman tapaukseen ylempänä mainitussa yksityisessä toimintakeskuksessa.Alku näytti ihan hyvältä, mutta kun vain esitin kysymyksen rauhoittavien lääkkeitten-diapamin ja- mahdollisesti pakkokeinojen käyttöä lapsenlapselleni, niin alkoi raju hyökkäys minua silloin vielä edunvalvojaa kohtaan.Toimintakeskus teki perättömän ilmiannon syyttäen minua lapsenlapseni poskessa ”mustelmista”, joita ei kukaan koskaan kuvannut! Syyttäjä 11kk jälkeen vapautti minut epäilyistä, mutta siinä ajassa minulta vietiin edunvalvojuus ja toimintakeskus eristi lapsenlapseni minusta ilman minkäänlaista syytä, joka jatkuu jo runsaat ylivuoden.Olin viimeisen kerran tavannut lapsenlastani syyttämättäjättämispäätöksen jälkeen 22.11.2009. Kolme yritystä sen jälkeen päästä sisään epäonnistuivat. Toimintakeskus ilmoittaa, ettei minulla ole sinne mitään asiaa ei edes talon pihalle ja uhkailee poliisilla, että häiritsen heitä ja poliisi tulikiin pihalle ja pyysi poistumaan.

Minusta tämä tuntuu ihan sairaalta ja siellä suljettujen ovien takana on rakas lapsenlapseni, jonka ainoa elossa oleva lähinomainen hänelle olen.

Vankilaankin pääsee tapaamaan omaisaan, muttei tähän moderni toimintakeskukseen! Mistä on kysymys? Miksi asukkaan isoäiti on niin pelottava? Mikä vaivaa tätäkin paikkaa, täällä Itä-Suomessa?

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu