Imatralaista noitavainoa ja kidutusta!

HS.24.6.2010  Anna-Riitta Sippolan kirjoituksen  ”Turvapaikkaa hakevista lapsista moni on kokenut kidutusta” tulikiin mieleeni tyttärenpoikani ja minun kohdistunut kohtelu Suomessa, jossa me molemmat täällä Imatralla olemme mielestäni joutuneet henkisen kidutuksen kohteeksi.Minä, siis 74 vuotiaana nyt, en kokenut tällaista julmuutta edes pahamaineisessa Neuvostoliitossa. Sydäntä särkee jatkuvasti kehitysvammaisen puhumattoman autistisen lastenlapseni puolesta,vaikkakin hän on nyt 28 v., mutta hän on älyyllisesti 6-8 vuotiaan tasolla.Olen seurannut ja tukenut hänen kehitystään hänen syntymästään asti ja tuntenut hänen ajatusmaailman ja ymmärtänyt hänen ilmauisun paremmin kuin kukaan muu ja ollut holhoojana jo vuonna 1986 ja täällä Suomessa edunvalvojana 28.8.2009 asti, kunnes yksityinen vammaisten laitos täällä Imatralla ryhtyi purkamaan sitä valheellisin keinoin ja onnistui siinä.Ja meidät erotettii kertaheitolla 12.1.2009.

Tätä toimintaa en pysty enää vertaamaan mihinkään  muuhun, kuin julmaan henkiseen kidutukseen meitä molempia kohtaan!

YK:n ylessopimus määrittelee kidutuksen : ”Kidutuksella tarkoitetaan kaikkia tekoja, joilla aiheutetaan jollekulle tahallisesti kovaa kipua tai kovaa joko henkistä tai ruumillista kärsimystä tietojen tai tunnustuksen saamiseksi häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankasemisekseen teosta, jonka hän tai kolmas henkilö on tehnyt tai epäillään tehneen, hänen tai kolmannen henkilön pelottelemiseksi tai pakottamiseksi taikka minkänlaisen tahansa syrjintään perustuvasta systä, kun virkamies tai muu virallisessa asemassa toimiva henkilö aiheuttaa sellaista kipua tai kärsimystä, yllyttää tai suostuu niiden aiheuttamiseen tai hyväksyy sen hiljaisesti…”  

Mielestäni minua rangaistaan sen takia että esitin kysymyksiä pojan lääkityksestä, joihin en saanut koskaan vastausta ja ehkä vielä sen takia, että olemme Venäjältä muuttaneita! Viimeistään näin hänet 22.11.2009 ja hän oli kovin iloinen tavatessamme.

Miksi näin julmasti toimitaan kehitysvammaisen henkilön kohdalla? Ne henkilöt, jotka hiljaa hyväksyvät tämän toiminnan ykistyisessä muuten modernissa vammaisten laitoksessa osallistuvat mielestäni myös YK:n kidutuksen vastaisen ylessopimuksen mukaan, kidutukseen.

Se, että lastenlapseni halua tavata minua on kirjattu palvelusuunnitelmaan 22.11.2009, häneltä se on evätty! Myös kukaan muu ei saa häneen yhteyttä, toimintakeskus ei anna edes puhelimen kauttaa yhteyttä häneen. Esim., torstaina 1.7.2010 Espoosta asti oli tullut meidän molempien tuttava ja oli ilmoittanut etukäteen toimintakeskukseen, että halusi kanssani käydä tapaamassa tyttärenpoikaani, muttei sitä sallittu. Ennen tätä oli monta yritystä onnitella häntä syntymäpäivän johdosta muttei sitäkän sallittu minulle ja eikä muillekaan.Tämäkin ilonhetki on riistetty häneltä pois. 

Anna-Riitta Sippolan kirjoituksessa jatkuu : ” Kansainväliset sopimukset kidutuksen uhrien hoidosta ja lasten oikeuksista velvoittavat Suomea järjestämään kuntoutusta kidutuksen uhrille. Julkisen sosiaali- ja terveydenhoitoon toiminnot eivät kuitenkaan ole juurtuneet, sanoo projektityöntekijä  Sirkku Suikkanen Kidudettujen kuntoutuskeskuksessa.Vuoden loppuun kestävän projektin tavoitteena on selvittää kidutettujen ja vaikeasti traumattisoituneiden lasten ja nuorten määrä sekä kehittää heille kuntoutuspalveluita.”

Kysynkin Suomen viranomaisilta, kuka käy selvittämään ja projekteja ja kuntoutuspalveluita laatimaan Suomessa traumattisoituneille sosiaali-ja terveysviranomaisten toiminnasta väkisin ja tarpeettomasti huostaan otetuille lapsille ja eristetyille omaisista kehitysvammaisille lapsille ja aikuisikäisille?

Minä voisin auttaa tyttärenpoikaani ulkoiluttamalla, seuraa pitämällä, muistelemalla menneisyyttämme valokuvia katselemalla, hänen äidinkielellä-venäjää puhumalla ja laulamalla, asunhan muutaman sadan metrin päässä, mutta sitä ei sallita. Tyttärenpoikaani on käynyt äitinsä haudalla täällä Imatralla ja kokenut sen menetyksen, nyt keinotekoisin syyttein minua kohti toimintakeskus on riistänyt häneltä isoäidinkin läsnäolon?

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu