Ruotsin työministerikaan ei ole teräsmies…

taistellessaan kolmen lapsen huoltajuudestaan..

”Ruotsin työministeri Sven Otto Littorin ilmoitti keskiviikkona eroavansa tehtävistään” kirjoittaa otsikolla Uusi Suomi 5.7.2010.

Siteeraan ” Eron syy Littorin mukaan pitkittynyt huoltajuuskiista. Littorin on kiistellyt kolmen lapsen huoltajuudesta ex-vaimonsa kanssa jo kaksi vuotta.Pariskunta erosi viisi vuotta sitten.

Tiistaina Littori osallistui jälleen käräjäoikeuden istuntoon.

-nyt kun on käynyt selväksi, että kiistat entisen vaimoni kanssa jatkuvat, on selvä, etten jaksa enää. En ole teräsmies, sanoi Littorin…

-lapseni ovat minulle tärkeimpiä kuin työ, ura tai mikään muu”.,

näin siis Ruotsissa…periksi antoi jopa ministeri huoltajuuskiistassa! Ei jaksanut enää..

Kuinka moni meistä täällä Suomessa joutuu taistelemaan oikeutta etsimässä huoltajuuskiistoissa näissä hirvittävissä loputtomiin pitkitttyneissä oikeusprosesseissa ja kuinka moni joutuu kärsimään siitä, ettei ”jaksanut enää”, kun joutui antamaan periksi!?

Itse taistelen vääryyttää ja valhetta vastaan tyttärenpoikani kehitysvammaisen puhumattoman autistisen puolesta, hänen oikeudesta tavata hänen isoäitiään, molemmat vanhemmat ovat kuolleet.

Kyse ei ole edes huostaan otetusta vaan mielivaltaisesti toimivan vammaisten laitoksen toiminnasta meidät erotettiin valheellisin perustein ja perättömän ilmiannon seurauksena 12.1.2009.

Käräjäoikeus poisti 28.8.2009 minulta edunvalvojuuden, mutta tuomari Käräjäoikeuden ratkausussa kertoo :”..että Viola Heistosen ja R-n toimintakeskuksen johdon keskinäinen luottamus on vakavasti rikkoutunut, osittain kummankin osapuolen tekemistä toimenpiteistä johtuen. Tässä tilanteessa täysin ulkopuolinen henkilö on paras vaihtoehto edustamaan O:J-n päätettäessä hänen hoidostaan…

..Tätä vastaan taas puhuu se, että Viola Heistonen, joka R:toimintakeskuksen toiminnanjohtajan (nimi) mukaan ei ole enää  tapaamiskiellossa tyttärenpoikaansa kohtaan, voi tavata O:J-sta riittävän usein ja voi O:J-n omaisena valvoa, että O:J-n tahto välittyy aina tarvittaessa viranomaisedunvalvojalle..”

Sinänsä päätös oli ”hyvä” ja ainakin toivoa antava  tapaamisiin.., vaikka edunvalvojuuden veivätkin, mutta turhaan iloitsin!

Viimeistään olen tavannut tyttärenpoikaani 22.11.2009! Siitä asti ovet yksityisessä modernissa vammaisten laitoksessa ovat suljettuna molemmille!? eikä anna pyynnöstäni huolimatta mitään kirjallista päätöstä syystä siihen!..näin vain toimitaan.

Jos edes ”teräsmies” ei jaksa, niin pitäisikö minun ola  ”teräsmummo”…ja jaksaa… 

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu