Oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi on yksi ihmisen perusoikeuksista!

Miten sanoisit, jos et pystysi puhumaan?

Ensisijainen ihmisen viestimisen väline on puhuminen.Kaikilla ei kuitenkaan ole puhekykyä .

Erilaisista vammoista aiheutuvat kommunikaation ongelmat  ovat yhteiskunnan eriarvoisuutta luova tekijä.

Tämän vuoksi tulkkaus, kommunikaation apuvälineet ja tiedonsaanti ovat vammaiselle henkilölle välttämättömiä yhdenvertaisuuden osatekijöitä. Kommunikaatioon littyvien ongelmien poistaminen on osa ympäristön esteettömyyttä ja saavutettavuutta.

Erityisesti vammaiset maahanmuuttajat ovat syrjäytymisvaarassa. Puhevammaiset maahanmuuttajat joutuvat helposti eristykseen, ellei heidän kommunikaatiotaan tueta. Toimiva kommunikaatio ja omalla äidinkielellä tapahtuva tulkkaus on ihmisoikeuksien, itsemääräämisen ja itsenäisen selviytymisen kannalta välttämätöntä.

Vaikeasti puhevammaisia on 0,3-0,5 prosenttia mikä tarkoittaa noin 200 000 henkilöä väestöstä. Heille puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot eivät ole vaihtoehto vaan ainoa mahdollisuus.

Erityisen vaikeassa asemassa ovat autisminkirjoon kuuluvat kehitysvammaiset henkilöt. Autismikirjoisella henkilöllä on aistien välittämä tieto ja sen tulkinta yksilöllistä ja normaalista poikkeavaa. Autistinen henkilö ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkityksiä ja ympäristöään tavallisesta poikkeavalla tavalla.

Autisminkirjoisten puhevammaisten henkilöiden tulkkaus on hyvin vaativaa ja usein ymmärtäminen on puolin ja toisin epävarmaa.

Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja ovat erilaiset kuvat, merkit, piirtäminen, kirjoittaminen ja viittomat. Tavanomaisesta kielten välisestä tulkkauksesta puhevammaisten tulkkaus poikkeaa siten, että osa asiakkaista kertoo asiansa  yhdellä tai muutamalla merkillä, jolloin tulkki joutuu tulkitsemaan asiakkaan  kertoman asian.

Autisminkirjoisten kommunikaatiovaikeuksista johtuvaa epäsovinnaista tai haastava käyttäytymistä  hillitään usein pakkokeinoin tai lääkityksellä Pakkokeinojen käyttö ja kemialliset kahleet ovat edelleen tabu kehitysvammahuollossa,  siitä vaietaan erityisesti yksityisissä kehitysvammaisten asuinyksiköissä. ”Tabu”- on pyhä, eli koskematon asia, vaiettu puheenaihe. Vaikenemisen syy on se, että asia koetaan häpeälliseksi ja haavoittavaksi. 

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42 § antaa edelleen  täydet valtuudet pakon käyttöön kehitysvammahuollossa, mistä ei ole edes valitusoikeutta.
VAMPO, hallituksen vammaispoliittinen ohjelma 2010-2015 antaa toivoa, lupaamalla YK:n vammaissopimuksen ratifioimisen edellyttämien säädösten muuttamista kuten itsemääräämisoikeuden rajoitusten uudelleensäätelemistä.

Odotan, milloin autistisen kehitysvammaisen tyttärenpoikani kohdalla toteutuvat perusoikeudet, oikeus vapauteen, itsemääräämisoikeuteen ja perhe-elämään. Yksityinen toimintakeskus ilmoittaa ulkopuolisille, että kakki menee hyvin lapsenlapseni kohdalla, vain minulle, hänen isoäidilleen, häntä ei näytetä, olen tavannut lapsenlapseni viimeksi 22.11.2009.?

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu