Onko Suomi kova paikka kasvattaa lapsia, onko lapsiperheet jääneet köyhyysloukkuun?
US 8.10.2010 kirjoitus lapsiköyhyydestä ”Lipposen ajan kavala seuraus – ” ei herättänyt paljon tunteita ja keskustelua US-ssa, niin kuin aiheetta ei olisi ollutkaan., vaikka kirjoituksessa todetaan, että lapsiköyhyys on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta. Kelan erikoistutkijan Mikko Niemelän mukaan sadat tuhannet (ajatelkaa!) suomalaislapset elävät köyhyydessä..Lapsiköyhyys ja tuloerot ovat meillä 1970-luvun tasolla.”
Lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on myös MLL:n mukaan lisääntynyt merkittävästi. Suurin köyhyysriski on yksinhuoltaja perheillä, pienten lasten perheillä ja monilapsisilla perheillä. Koska lapsilisiä ei ole sidottu elinkustannusindeksiin, niiden reaaliarvo on laskenut koko ajan.
Köyhyys lisää kiusaamisen ja syrjäytymisen riskia lasten elämässä. Aamulehden mukaan ( 10.2.2009) lapsiperheen ostovoima on sata euroa jäljessä.Lapsilisien taso on neljannekseen alhaisempi kuin se oli 1990-luvun puolessa välissä….
Lapsi-ja yksinhuoltajavähennyksistä luovuttiin 1990 –luvulla.Niiden vaikutuksen lapsiperheen taloudeen arvioidaan olevan noin 50-100 euroa kuukaudessa.
Lapsilisät, kotihoidon tuki sekä päivärahat sidotaan indeksiin vasta vuonna 2011. Silloin hintoja korotetaan kuluttajahintojen nousun verran.
Ettei väestö pääsisi loppumaan ja Suomi tulevaisuudessa ”kuolemaan sukupuuttoon” niin lapsia pitäisi synnyttää ja valtion pitäisi kannustaa ja tukea sellaisia vanhempia ja perheitä, jotka nykyäänkin haluavat vielä lapsia. Tuntuu, että moni nykyään keskittyy vain uraputkeensa.
Tilastokeskuksen mukaan Suomessa:
aviopari, ei lapsia – 504 728
avopari, ei lapsia – 191 177
aviopari ja lapsia – 452 180
avopari ja lapsia – 115 966
äiti ja lapsia – 149 631
isä ja lapsia – 29 460.
30 000 parisuhteessa elävät kärsivät lapsettomuudesta.
Keskimääräinen syntyvyys Suomessa on 1,73 äitiä kohden, sitä ei riitä väestön uusiuutumiseen. Syntyvyyden pitäisi nousta 2,1 lapsi per nainen, muuten Suomen väestö vähenee.
Perheet, joissa on enemmän lapsia tekevät ”palveluksen” niillekin, joilla ei ole lapsia tai on vähän. Kantasuomalaisten syntyvyys tuntuu olevan heikkoa, joten Suomen tulevaisuus saattaa olla maahanmuuttajien lasten varassa.
Muistaakseni Helsingin väkiluvun kasvusta on 90% maahanmuuttotaustaista. Joittenkin tilastojen mukaan vakinaisesti asuvien ulkomaalaisten määrä nelinkertaistui Suomessa 90-luvulla. Vaikka se on vieläkin Länsi-Euroopan alhaisempia, noin 1,6 % väestöstä.
Onko hyvinvointivaltiossa Suomessa perhepolitiikka mennyt jotenkin vinoon?
Maamme tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa, pitäisikö osoittaa mieltä lapsiin kohdistuvien säästöjen vuoksi?
Suomalaisvihamielinen asuntopolitiikka kurjistaa ja köyhdyttää suomalaisperheet ja yksin- ja yhteishuotajaperheet.
Kun kepulihuijari ja komm.kok. yhdessä hoitelevat asuntopolitiikkaa, tai kun sosialistiaatelinen hoiteli sitä aikaisemmin vihervasemmistolaisten arvojenpohjalta, lopputulos on hirvittävän kalliit asunnot siellä missä on työtä.
Lopputulos näiden poliittisten toimijoiden edunvalvonnasta:
Maahanmuuttava huijari, pakolainen ja monilapsisen ja moniavoliittoisen perheen ulkomaalainen menee kaupungin asuntojonossa heilahtamalla suomalaisten köyhien pienilapsisten perheiden ohi. Saa vielä rajut ja itselleen järjettömän hyvät taloudelliset tuet.
Suomalainen köyhä ja vähävarainen köyhtyy ja jää ahtaaseen asuntoon tai asunnottomuuteen kurjistumaan. Lähiöissä suomalaislasten tulevaisuus on joko ääretön kovuus tai huumeisiin retkahtaminen.
Koska eduskunnassa, kapunkien virkamieskunnassa ja kunnanvaltuustoissa on paljon enemmän niitä jotka välittävät maahanmuuttohuijareiden edunvalvonnasta enemmän kuin köyhien suomalaisten lapsiperheiden ja näiden hädästä ja asuntokurjuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
# siviilitarkkailija, lainaus > ”..lähiöissä suomalaislasten tulevaisuus on joko ääretön kovuus tai huumeisiin retkahtaminen. Koska eduskunnassa, kaupunkien virkamieskunnassa ja kunnanvaltuustoissa on paljon enemmän niitä jotka välittävät maahanmuuttohuijareiden edunvalvonnasta enemmän kuin köyhien suomalaisten lapsiperheiden ja näiden hädästä ja asuntokurjuudesta.”
– Mielestäni ”..ääretön kovuus tai huumeisiin retkahtaminen” suomalaislasten tulevaisuus!Kuulostaa liian synkältä! Aikuisten ihmisten olisi kaikilla mahdolisimmilla keinoilla suojeltava lapsia!
Mielestänne nuo kaikki mainitsemanne tahot ovat kääntäneet selkäänsä köyhien suomalaisten lapsiperheiden asuntokurjuudeen ”maahanmuuttaneidenhujareiden”takia? En osaa sanoa ovatko kaikki maahanmuuttajat hujareida, mutta jos viranomaiset toimivat noin, niin harrastavat syrjintää, joka kohdistuu suomalaisiin lapsiperheisiin! Eihän kenenkään vanhemmista pitäisi tuohon tyytyä lasten hyvinvoinnin takia!, vaikka tiedän kuinka toivotonta on joskus taistelu viranomaisten kanssa lapsen oikeuksista.
Ilmoita asiaton viesti
Lähiölapselle vaihtoehdot ovat ääretön kovuus tai ennenaikainen kuolema.
Mitään muita vaihtoehtoja ei ole eikä tule.
Ilmoita asiaton viesti
#sivilitarkkailijalle vastaus 10.10.2010 kommenttiin,
-en toivoisi noin epätoivoista tilanneta kenenkään lapsille ja ensisjaisesti vanhemmille.
Päinvastoin toivon, että jokainen vanhempi jaksaisi pitää puolia omista lapsistansa ja vaatia viranomaisilta asioitten parantamista. Tänne kuitenkin synnytetään hyvän elämän toivossa lapselle, joten vanhempienkin vastuu on yrittää taata lapselle parempi tulevaisuus eikä antaa periksi ennenaikaisesti. Kiitos kommentistanne. Vastasin, mutta ehkä poistan sen, tai ehkä jätän, vaikka tuntuukin aika synkältä.
Oikein hyvää syksyä ja parempaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse en ainakaan tietoisella päätöksellä uskaltaisi tällä hetkellä hankkia lapsia täällä.
Ilmoita asiaton viesti
# Pekka Lampelto,
– kuulostaa paradoksilta, ettei maailman parhaassa maassa Suomessa uskalleta hankkia lapsia!
Ovatko liian korkeat vaatimukset elinolosuhteisiin, johon voi ajatella ”sijoittaa” oma lapsi vai onko niin epävarma nykyelämä, ettet näkisi lapsillesi hyvää tulevaisuutta Suomessa?
Entä vertailuksi, missä maassa sitten?
Ilmoita asiaton viesti
Miksi Suomen pitäisi olla omavarainen väestön suhteen ja väestön nettoviejä? Suomalainen maksaa paljon enemmän aikuiseksi koulutettuna kuin virolainen tai venäläinen. Tämän vuoksi suomalaisen lapsuuskin vaatii enemmän hiilidioksidipäästöjä.
Jos lähdemme siitä, että puolet tulevaisuuden suomalaisista on ulkomaalaistaustaisia, voidaan kotimaista syntyvyyttä vielä reilusti vähentää, jolloin säästöä vanhustenhoitoon tulee mm. päiväkodeista ja peruskoulusta.
Yhdysvallat menestyy nimenomaan siten, ettei se tuota koko väestöään itse, vaan haalii väkeä Meksikon lisäksi nimenomaan siitä fiksummasta päästä Aasiasta.
Ilmoita asiaton viesti
# Vieras, lainaus> ”..Jos lähdemme siitä, että puolet tulevaisuuden suomalaisista on ulkomaalaistaustaisia, voidaan kotimaista syntyvyyttä vielä reilusti vähentää, jolloin säästöä vanhustenhoitoon tulee mm. päiväkodeista ja peruskoulusta.
Yhdysvallat menestyy nimenomaan siten, ettei se tuota koko väestöään itse, vaan haalii väkeä Meksikon lisäksi nimenomaan siitä fiksummasta päästä Aasiasta.”,
– En tiedä olisiko Aasia ”fiksumpi” Meksikkoa, mutta miten sitten se muukalaisviha, joka kohdistuu maahanmuuttajiin? Miten sen yli pääsemme Suomessa? Nykyisiin Suomessa asuvissa ulkomaan kansalaisista on eniten venäläisiä. Olisivatko he sitten ”fiksummasta päästä” parantamaan Suomen syntyvyyttä? Vai somalit?
Ilmoita asiaton viesti
Paavo Lipposen aikana leikattiin suuriperheisten lapsilisiä siksi, ettei keskustalaisilla lestadiolaisilla olisi voinut olla niin hyviä mahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla keskustalaisten lasten tuottamiseen lähinnä pääkaupunkilaisten akateemisten sinkkunaisten kustannuksella.
Ilmoita asiaton viesti
# Vieras, lainaus > ” Paavo Lipposen aikana leikattiin suuriperheisten lapsilisiä siksi, ettei keskustalaisilla lestadiolaisilla olisi voinut olla niin hyviä mahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla keskustalaisten lasten tuottamiseen lähinnä pääkaupunkilaisten akateemisten sinkkunaisten kustannuksella ”,
-Eli lestadiolaiset lapset eivät ”kelvanneet” Paavo Lipposelle, joten leikattiin suurperheisten lapsilisiä. Tämäkin viittaa epätasa-arvoisuuteen lapsia ajatelleen.
No miten kävi akateemisille sinkkunaisille? Auttoiko se heitä jotenkin?
Ilmoita asiaton viesti
Hesan vauvabuumi maahanmuuttajaperäistä:
http://yle.fi/alueet/helsinki/2010/07/helsingin_va…
Keventää huostaanoton kuluja mutta ei lupaa kovin hyvää muuten:
http://joukoakoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/484…
Ilmoita asiaton viesti
# Jouko Koskinen, lainaus >” Helsingin vauvabuumi yllätti väestönennustajat..”,Yle.fi 23.7.,
– 15.4.2010 Hs :”Suomessa korkein syntyvyys 40 vuoteen.”
Ei ole mitään tilastoja kuinka monta maahanmuuttajaperäistä lasta, mutta yleisesti on tiedossa, että maahanmuuttajien syntyvyys EU-maissa on huomattavasti korkeampi kuin kantaväestön.
Ilmoita asiaton viesti
# Jouko Koskinen,
– tästä toisesta linkistä ”puheenvuoro.uusisuomi” tulee esiin vakavia perheongelmia, jotka traagisesti heijastuvat lapsiin. Lapsen hyvään elämään kuuluisivat molemmat vanhemmat, vaikka äidin rooli perheessä katsotaan useimmiten suuremmaksi ja näkyvämmäksi, muttei saisi vähentää ja mitätöidä isän roolia lasten kasvatuksessa. Kaikista ristiriitoista ja erimielisyksistä huolimatta vanhempien kesken, äitien pitäisi kannustaa isän aktiivisuutta lasten hoidossa, mutta käytännössä miten kuullekin käy ja lapsi kärsii, valitettavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä – vanhemmat voivat olla eri mieltä, pakotettu konsensus
taraumauttaa lapsen. Pääasia on puhuminen. Peittely on pahinta.
Yritin näissä Isävaje -jutuissa hieman raapaista aiheen pintaa:
http://joukoakoskinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/486…
Rikollisuus -lehdellä lainaan lähiöni poliitikkoa jonka kanssa
olen vakavasti eri mieltä yksinhuoltajuuden ihanuudesta lapsen
kannalta. Tästä aiheesta pitäisi tehdä vaalitteema. Hiljaisuus
ei johdu tiedon puuttteesta vaan pelkotilasta, tehtyjen virheiden
paljastumisesta.
Po. viherikkö poisti bloginsa kun ei kyennyt vastaamaan mihinkään.
Ilmoita asiaton viesti
Suurissa perheissä kasvaneille lapsille kehittyy yleensä sosiaalisia selviytymiskeinoja. Lestadiolaisissa ja myös monissa maahanmuuttajaperheissä lapset kasvavat perhekeskeisyyden arvoihin.
Pohjoisessa lestadiolaisperheiden isät ovat hyvin sijoittuneet Nokialle; korkea työmoraali ja kodin perintonä saadut verkostotaidot.
Juutalaiset Nobel-palkinnon saaneet ovat korostaneet lempeitä, mutta vaativia äitejä menetyksensä salaisuudeksi.
Ilmoita asiaton viesti
# Vieras; lainaus > ”Suurissa perheissä kasvaneille lapsille kehittyy yleensä sosiaalisia selviytymiskeinoja”,
– niin se varmastikin on. Siinä saatta kehittyä oma ”yhteisöllisyys”, joka sitten auttaa sopeutumaan yhteiskunnan ”yhteisöllisyyteen”.
Ilmoita asiaton viesti