Ovet auki! Toteutuvatko vammaisten ihmisoikeudet asumisessa?

Vankien oikeudet
ulkoiluun, ruokahuoltoon, peseytymiseen ja omaisten tapaamiseen on tarkasti
säädelty, mutta vammaisten asumispalveluiden valvontaohjelma on edelleen
valmistelussa Valvirassa. Myös vankien hoidossa käytettävät pakkokeinot on
määritelty tarkkaan.  Kehitysvammaisten
asumispalveluissa vallitsee harmaa alue suoja- ja pakkotoimenpiteiden suhteen.
Vuodelta 1977 peräisin olevan kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki
ja sen pakkokeinopykälä § 42 antaa rajattomat mahdollisuudet käyttää
pakkokeinoja kehitysvammaisille ja ei vastaa Perustuslakia!

 

Vammaisten
ihmisoikeuskeskus Vike järjesti perjantaina 26.11.2010 ”Ovet Auki” seminaarin,
jossa pohdittiin ihmisoikeusvalvonnan toteutumista ja vertaistarkastusjärjestelmän
mahdollisuuksia vammaisten asumisessa asiakkaiden ja viranomaisten
näkökulmasta.

 

YK:n vammaisten
henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 19 artiklassa  todetaan, että vammaisella henkilöllä on
yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä sen,
missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään
tiettyjä asumisjärjestelyjä.

 

Suomi ei ole
kuitenkaan pystynyt ratifioimaan vammaissopimusta, koska eduskunnassa oleva
kotikuntalaki on vielä hyväksymättä 
ja  sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva lainsäädäntö
uudistamatta, mitä valmistelua nyt eläkkeellä oleva  Eduskunnan oikeusasiamies Paunio vaati Sosiaali-
ja terveysministeriötä jo 1996 tekemään.

 

Todennäköisesti viranomaisvalvonta
toimii pääsääntöisesti kirjoituspöydän takaa, vain kanteluiden tai lehdistön
esiin nostamien väärinkäytösten jälkeen 
Avit voivat pyytää selvityksiä tai tehdä jopa tarkastuksia.

 

Valvira on
tekemässä kyselyjen perusteella kartoituksen kehitysvammaisten asumisesta, mutta
kuitenkin asukkaat ja omaiset ovat kyselyn ulkopuolella.

 

Vammaisten
Ihmisoikeuskeskuksen Viken esittelemä hanke vertaistarkastusjärjestelmän
luomisesta lisäisi vammaisten asukkaiden 
osallisuutta, antaisi mahdollisuudet ymmärtää ihmisoikeuksien  merkitys, oppia tunnistamaan huono kohtelu ja
puuttumaan tilanteeseen.

 

Lex Sarah, joka
Ruotsissa velvoittaa työntekijät puuttumaan toimintarajoitteisten hoidossa
näkemiinsä epäkohtiin ja väärinkäytöksiin, olisi ehkä Suomessa pelastanut
helsinkiläisen  sarjamurhaajan
vanhusuhreja tai insuliinisurmaajien vammaisia uhreja, mutta Suomessa herätään vasta silloin kuin jotain järkyttävää tapahtuu.

 

Olen huolestunutkin kovasti lapsenlapsestani, jota en ole saanut tavata jo yli vuoden. Jos
kehitysvammainen lapsenlapseni olisi esim.,vankilassa, niin pääsisin häntä ainakin
tapaamaan, mutta yksityiseen kehitysvammaisten palvelukotiin en pääse häntä tapaamaan,vaikka ei ole mitään tapaamiskieltoa!
Ikävältä tuntuu sanoa, mutta ehkä vankilassa hänellä olisi enemmän lain
suojaamia vapauksia ja ihmisoikeuksia kuin palvelukodissa.

viovio
Imatra

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan pitäjä, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu