Nettiorvot – uusi ilmiö?
Perinteisesti vanhemmat ovat huolissaan lastensa roikkumisesta internetissa, mutta verkko voi imaista isän tai äidin, kirjoittaa sunnuntai Etelä-Suomen Sanomat.
” Lapset voivat kokea itsensä laimilyödyiksi, kun isän tai äidin aika kuluu verkossa.
Nettiorvot ovat totta myös Suomessa kertovat Mannerheimin lastensuojeluliiton nuorisotyön päällikkö Juuso Peura ja Pelastakaan lapset ry:n nettiturvallisuustyön päällikkö Mari Laiho.
Ongelman laajuutta ei ole meillä toistaiseksi selvitetty.MLL:n lasten ja nuorten puhelimeen on tullut asiasta satunnaisia soittoja. Ruotsissa paikallinen lasten oikeuksien keskus saa jatkuvasti yhteydenottoja lapsilta, jotka kärsivät vanhempiensa netinkäytöstä.
Vanhempiensa verkossa roikkumisesta kärsivällä lapsella on vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Peuran mukaan tärkeintä on se, että jos omista vanhemmista ei ole apua, lapsi voisi keskustella muun luotettavan aikuisen kanssa. Tähän auttavat puhelimet ja verkkopalvelut ovat yksi vaihtoehto..”
Eli, ymmärsin niin, että MLL:n nuorisotyön päällikön Peuran mukaan lapsia, jotka kärsivät vanhempiensa netinkäytöstä, ohjattaisiin etsimään turvaa ja ymmärtämystä verkkopalveluista?
Onko todellakin jo nettiriippuvuus niin vakava juttu, että lapset joutuvat heitteille?
Mitä sanoo Wikipedia riippuvuudesta?
”Riippuvuus eli addiktio ( lat.addiktio, jättämimen jonkun valtaan) voi syntyä jonkin aineen käytöstä. Ihminen voi tulla riippuvaiseksi myös jonkin toiminnan harjoittamisesta. Riippuvuus ilmenee usein tiettyjen tunnetilojen toistumisena ja tiettyjen toimintojen pakonomaisena toistumisena. ”,
Tähän mielestäni ”sopiikin” nettiriippuvuus. Siis, riippuvuus voi olla fysiologinen, johon kuuluvat alkohooli- päihde- ja lääkeriippuvuus, mutta internet- ja peliriippuvuus kuuluvat psyykkisiin riippuvuuksiin.
Joka riippuvuksissa toimii todennäköisesti samanlainen mekanismi ihmiskehossa ja aivoissa. Eikös niin? , mutta jos riippuvuus katkaistaan, niin tulee fyysisiä tai psyykkisia vieroitusoireita. Millaiset oireet olisivat, jos katkaistaan vakava nettiriippuvuus? Eri-ikäiset Ihmiset kantaa jo kainaloissa läppäreitä ja avaa niitä missä tahansa tilanteessa! Tämäkin riippuvuus-ongelma saattaa kasvaa aikamoiseksi riesaaksi ihmiskunnassa! Vai kasvaako?
Mielenkiitoinen tuo nettiriippuvuus kaikilla elämän alueilla.
Jos lähestyt virkamiestä postitse, ei tapahdu mitään, puhelimeen ei vastata, mutta jos lähetät sähköpostia, niin vastaus voi tulla välittömästi tai ainakin aika pian. On niin mukava istua näyttöpäätteen ääressä.
Ilmoita asiaton viesti
Vieras 1.12.2010.11:15 > ”On niin mukava istua näyttöpäätteen ääressä.”,
– niin minustakin tuntuu…siteerauksia tähän aiheeseen netistä: ”Riippuvuus eli addiktio voi syntyä johonkin aineseen tai toimintaan.Niiden aikaan saama fyysinen tai psyykkinen tila koetaan tavalla tai toisella miellyttäväksi. Tätä tarvitaan riippuvuuden syntymisen ”alkusysäykseksi”. Mitä nopeammin jokin toiminta tai aine tuottaa tällaisen vaikutuksen, sitä helpommin riippuvuus syntyy..”.
Tuntuu, että itsekin olen tullut jo lähes ”netti-riippuvaiseksi”. Tietokone täytyy olla aina valmiina ”starttaamaan” ainakin US:n puheenvuoroon kommantoimaan tai kirjoittamaan..Jos jää välille muutama päivä, niin alkaa tuntua, että jotain puuttuu…
Kiitos kommentistanne!
Ilmoita asiaton viesti
En pitäisi tuota nettiorpoutta uutena ilmiönä. Enemmänkin se on vanha ilmiö uusissa vaatteissa. Onhan isä ollut tukkimetsässä puoli talvea ja peltotöissä koko kesän sen sijaan, että olisi lastensa kanssa.
Nyt kun meillä olisi taloudellinen mahdollisuus seurustella oman klaanimme kanssa niin mitä teemme: Käytämme tuon ylijäämä-ajan työntekoon ja siitä kertyvällä rahalla ostamme lasten kanssa seurustelun yhteiskunnalta ostopalveluna.
Johtuuko se sitten ”sosiaalisesta perimästä”, jossa isiemme tavat ja asenteet periytyvät sukupolvelta toiselle, vai mistä. En osaa sanoa.
Ilmoita asiaton viesti
Veikko Kukkonen > ”En pitäisi tuota nettiorpoutta uutena ilmiönä. Enemmänkin se on vanha ilmiö uusissa vaatteissa. Onhan isä ollut tukkimetsässä puoli talvea ja peltotöissä koko kesän sen sijaan, että olisi lastensa kanssa”,
– isoisälläni/äidilläni oli 9 lasta ja myös ottopoika köyhästä perheestä. Nyt 97v8kk äitini muistelee”kuinka hyvä isä oli, paras maailman isä”. Hän ei koskaan huudannut lapsille eikä lyönyt, mutta tarpeen tulleen ehti ottaa lapsen syliin ja ”haastaa” rauhanomaisesti ja niin kuin äitini kertoo, he tottelivat paremmin…
Mitä isoisäni teki työkseen? Kaikki piti tehdä omin käsiin: reet, rattaat, turkit, kengät lapsille..kasvattaa viljaa, perunaa ja kaikkea muuta..Mitenpäs lapset eivät jääneet orvoiksi? Koska isommat ”kasvattivat” pienempiä..Näköjään nyt kun perheessä on yksi tai kaksi lasta, niin hommia onkin enemmä niitten kanssa, koska ne vaativat kaiken vanhempien huomion…ja täytyy ostaa niitä lisäpalveluja yhteiskunnalta!
En tiedä olisiko tässäkään perää.?
Ilmoita asiaton viesti