Njet ponimai!.. Njet ponimai!..

”Kyllä suomeksi neuvoa kysyvä tieltä eksyy ”..ainakin Imatralla  ”toteaa” kirjoituksessaan Tuija Räty (Imatralainen lehti 12.01.2011)

Venäläisten lomasesongin aikana kaupungilla on vaikea  löytää suomea puhuvia oppaita eksyneelle.

Suomalainen turisti on saapunut joulun jälkeen lomalle Etelä-Karjalaan..

Ennestään tuntematon, sokkeloinen Imatra kolmine keskustoineen tuottaa hankaluksia…Nähtävyksiäkin pitäisi katsella.., mutta missä ihmeessä on Kolmen Ristin kirkko?. Kaupyngilla on kuitenkin niin paljon ihmisiä, ettei syytä huoleen ole..

Huoliteltu rouvashenkilö on vastaan tulija. Anteeksi missä on Kolmen Ristin Kirkko? – Njet ponimai…Paikalle osuu mieshenkilö teini-ikäisen pojan kanssa , mutta heistä ei ole apua…Njet ponimai. Poika toimii puhemiehenä todeten , ettei ymmärrä.Hän on tullut Venäjältä.

Myös Lappeenrannassa saa vastaukseksi tutun lauseen, kun keski-ikäinen naiskolmikko toteaa kuin yhdestä suustä ”njet ponimai”. 

  Rajan takaa tulleita turisteja on ollut tämän vuodenvaihteen tietämillä liikkeillä ennätyksellisen paljon Etelä-Karjalassa. On todennäköisempää törmätä Imatran kävelykadulla venäläiseen kuin suomalaiseen. Heitä on kaupungilla liikkeellä enemmän kuin suomalaisia – tai sitten he vain puhuvat enemmän ja kovemmalla äänellä. Suomalainenkin mahtuu kuitenkin joukkoon . Jos nyt yhtäkkiä venäläiset häviäisivät kokonaan katukuvasta, olisi tunnelma kuin Big Band – festareiden päättyessä sydänkesällä. Tyhjä ja synkkä.  Lappeenrannassa kauppakeskusten käytävät olisivat huomattavasti tyhjempiä. Uusista kauppakeskuksista olisi turhaa edes haaveilla ilman venäläisten valtavaa ostopotentiaalia. Vaikka kaikki eivät venäläismassoista pidä, ovat heidän hyötynsä kiistattomat, kommenttoi Räty kirjoitustaan.” 

  – Entä miten me kommenttoidaan?

Me tunnustamme sen, että yhteistötä pitäisi tehdä ja että venäläiset jättävät rahaa Lappenrantaan ja Imatralle. .”Tullin läpi saa viedä 50 kiloa tavaraa, joten ostosmäärät ovat suuria. Päivittäin Etelä-Karjalan kaupoissa käy noin 1500 venäläisasiakasta, mikä on synnyttänyt joka kymmennennen palvelusektorin työpaikan.”Lähde: www.mtv3.fi 

 – Mutta kun vastaan tulee ”Njet ponimai”, niin varmaan  ”hiuskarvat nousevat pystyyn” ( no ei sentään!) ainakin näillä seuduilla ja eteenkin nyt kun Venäjän presidentti Dmitri  Medvedev antoi ukaasin, jonka mukaan Venäjä kieltää ulkomaalaisen maanomistuksen raja-vyöhykeellä ympäri Venäjää ja se koskee sitten myös koko Suomen vastaisella rajalla.

Mutta Suomi itse on ehtinyt myydä omaa maata rajanpinnasta Venäjälle. Kuinka paljon, kuka tietää?

Tammikuun Vartti-lehdessä  kirjoittaaja Suna Kymäläinen . ”.. Olen tuskastellut vuosia  suomalaisten viranomaisten  haluttomuutta selvittää asioita, kuten esimerkiksi sitä kuinka paljon rajanpinnasta  on siirtynyt maa-aluetta venäläiseen omistukseen ja kuinka paljon strategisesti tärkeiden kohteiden, kuten ilmavoimien koelentokeskuksen, viestikoelaitoksen, lentosotakoulun, ilmavoimien esikunnan ja tutka-aseman vaikutuspiiristä tehtyjä kauppoja on tehty ja millaisiin käyttötarkoituksiin nämä ovat siirtyneet..” ? 

–  Käyttötarkoituksia tuskin  kukaan saa tietää, mutta jos Venäjä nyt antaisi ostaa maata  oikeudenmukaisuuden ja vastavuoroisuuden merkeissä saman verran, mitä he   ehtivät ostaa Suomelta ennen tuota ylempänä mainittua ukaasia.