Ohjausryhmä pitää erityislakia ihmiskaupasta tarpeellisena

Sisäasiainministeriö.Tiedotteet 6.4.2011.

Ihmiskaupan vastaisen tarkennetun toimintasuunnitelman seurantaa varten asetettu ohjausryhmä ehdottaa, että ihmiskaupasta tulisi säätää oma kokonaisvaltainen erityislakinsa. Keskeisenä osana tulisi olla uhrien auttamisjärjestelmän parempi sääntely. Lisäksi tulisi selventää ihmiskauppa- ja paritusrikoksen välistä rajanvetoa.

Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tulisi selvittää ihmiskaupparikosten ja kiskonnantapaisen työsyrjinnän välistä rajanvetoa ja mahdollisia lainsäädännön muutostarpeita. Kiskonnantapaista työsyrjintää tutkittaessa pitäisi säännönmukaisesti selvittää mahdollisuus määrätä liiketoimintakielto.

Ohjausryhmän mukaan uhrien tunnistamisen ja auttamisen parantamiseksi tulisi luoda läpinäkyvät ja selkeät prosessikuvaukset siitä, mitä uhrille tapahtuu prosessin eri vaiheissa. Tärkeää olisi kuvata selkeästi, miten avun saaminen ja mahdollinen yhteistyö viranomaisten kanssa vaikuttavat uhrin asemaan. Viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden roolit ihmiskaupan vastaisessa työssä tulisi selkiyttää kaikille työssä mukana oleville tahoille.

Riskiryhmät tunnistettava nykyistä paremmin

Ohjausryhmä ehdottaa, että kehitettäisiin valtakunnallinen toimintamalli ihmiskaupan uhrien tunnistamiseksi jo mahdollisimman varhain turvapaikkamenettelyn alkuvaiheessa. Samoin riskiryhmin kuuluvien viisumihakijoiden haastatteluita tulisi tehostaa ja Suomeen töihin tuleville jakaa jo lähtömaassa tietoa työntekijöiden oikeuksista ja työlainsäädännöstä.

Ohjausryhmä ehdottaa, että viranomaisten ja muiden toimijoiden koulutusta varten luodaan valtakunnallinen koordinaatioverkosto. Myös tietoisuutta ihmiskaupasta tulee lisätä viestintää tehostamalla. Uhreille tulisi antaa neuvontaa valtakunnallisen neuvontapuhelimen avulla.

Suomi usein kauttakulkumaa

Suomi on ihmiskaupan kauttakulku- ja kohdemaa seksikaupan alueella lähinnä Venäjältä, Baltian maista, Kaukasukselta, Aasiasta ja Afrikasta tuleville naisille ja tytöille sekä työvoiman hyväksikäytön alueella muun muassa Intiasta, Kiinasta, Pakistanista ja Bangladeshista tuleville miehille ja naisille. Työvoiman hyväksikäyttöä esiintyy erityisesti rakennusalalla, ravintola-alalla, maataloudessa, metsämarjanpoiminnassa sekä siivous- ja kotityöalalla. Suomen maantieteellisen sijainnin Euroopan unionin itärajalla ja lisääntyneen Aasian-liikenteen on arveltu vahvistavan Suomen asemaa ihmiskaupan kauttakulkumaana.

Ihmiskauppaa ja törkeää ihmiskauppaa koskevia rikoksia oli esitutkinnassa vuonna 2010 yhteensä 13 tapausta. Niin sanottuja ihmiskaupan kaltaisia rikoksia (muun muassa laittoman maahantulon järjestäminen ja kiskonnantapainen työsyrjintä) oli esitutkinnassa 164.

Ihmiskaupan vastainen tarkennettu toimintasuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa 2008. Sen seurantaa varten asetettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli myös esittää suosituksia ihmiskaupan vastaisen toiminnan ja lainsäädännön parantamiseksi. Ohjausryhmä luovutti raporttinsa ja suosituksensa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille tänään 6. huhtikuuta. Työryhmän raporttiin jätettiin yksi eriävä mielipide.

Ohjausryhmän koko raportti on saatavissa verkkosivulta: www.intermin.fi/julkaisu/172011

Lisätietoja: hallitusneuvos Eero Koskenniemi, 071 878 8615, ylitarkastaja Tero Mikkola, 071 878 8617

– MT: Ihmiskauppa leviää Suomessa. Ihmiskauppa on Suomessa oletettua yleisempää, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus. Esimerkiksi Suomen marja -ja puutarhatiloilla on töissä ihmisiä, jotka asuvat ahtaasti, tekevät pitkiä päiviä nälkäpalkalla ja ovat riippuvaisia työnantajistaan. Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ilmiössä on selviä ihmiskaupan piirteitä.

Euroopan kriminaalipoliitikan instituutin tutkija  Anniina Jokinen kertoo, että maaseudulla tapahtuva ihmiskauppa on yleistymässä…Vastikään ilmestynyt Ehdoilla millä hyvänsä-tutkimusraportti paljastaa, että ihmiskauppaa käydään Suomessa oletettua laajemmassa mitassa..-STT 

 – Olemmeko palaamassa maaorjuuteen?

Voin sanoa, että ihmiskauppaan viittaavat kriteerit voivat löytyä myös lasten huostaanotossa ja vammaisten/kehitysvammaisten sijoittamisessa laitoksiin, josta on tullut isobisnes.