Voiton päivä 9.5.1945 ja…sotavankileirit

Oli aikomus kirjoittaa Suuren Isänmaallisen sodan Voiton päivästä, koska itsekin muistan hyvin kun luokanopettaja ilmoitti, oltiin silloin Udmurtiassa evakossa, että sota on loppunut ja voitte lähteä ilmoittamaan ilosanomaa vanhemmille. Muistan kun juoksimme pellolle, jossa  aikuiset olivat työssä huutaen ” Sota päättyi! Sota päättyi! Monet naiset itkivät..

 

Mutta päätinkin kirjoittaa sotavangeista Suomessa. Kävimme eilen  venäläisten sotavankileirin joukkohaudan muistomerkillä Ruokolahden Syyspohjassa…Paikka sijaitsee keskellä metsää ja on aika vaikeasti  löydettävissä ja tänäänkin vähän eksyimme, vaikkemme olleet ensimmäistä kertaa siellä.  Kävimme siivoamassa ja viemässä kukkia.  

Se, että sodassa on ollut sotavankeja ja sotavankileirejä ei ole mikään uutinen, mutta tämä kosketti jotenkin lähes henkilökohtaisesti, koska sain tietää, että  Ruokolahden Syyspohjassa toimi syyskuusta – 41 kesään –44 sotavankileiri nro 3. Näistä 400 vangista osa oli suomensukuisia, lähinnä inkeriläisiä sotavankeja. Syyspohjan leiri erosi muista leireistä siinä, että sinne oli eristetty Päämajan valvontaosaston toimesta ideologialtaan kaikkein punaisin vankiaines  eli heidän mainitaan olleen ”politrukkeja”  ja ”komsomoleja” sekä puna-armejan upsereja, joukossa oli myös kokojoukko naisia. Vankimäärä leirillä vaihteli jatkuvasti, mutta lienee suurrimiltaan ollut vähän yli 300  Leirin vartiointi oli järjestetty erittäin tarkasti , henkilökuntaa mainitaan olleen 110..

Leirille oli sijoitettu myös joukko valevankeja urkkijoiksi. Näiden kaksikielisten ja –mielistenkin agenttien tuli seuloa sopivaa ainesta mm.vakoiluun.  

Suomalaiset luovuttivat Rukolahdelta saksalaisille 292 neuvostoliittolaista sotavankia, joiden joukossa oli juutalaisia..Lieneekö tämä vaihto saanut  Syyspohjan leirille nro 3. inkeriläisiä sotavankeja… 

Syyspohjan menehtyneiden vankien määrä on epävarma. Erän tiedon mukaan leirillä kuoli 92 sotavankia, mutta hautapaasi rekisteröi heitä 163- Leirin joukkohautaa ei ole tiettävästi seremonioitu hautausmaaksi vaan se on ruumiskätkö…Nyttemmin paikka on tasattu ja varustettu muistopaadella.. 

Lähteet Vankileirin kohtaloon on perehtynyt Martti Mikkolainen. jonka artikkeliin Etelä-Saimaa lehdessä ”20.3.1994” tämä teksti perustuu..

 

Jukka Tarkka 6.11.2008 Helsingin Sanomissa  Lars Westersundin kirjasta ” Saksan vankileirit Suomessa”

 – Kansallisarkiston  sotavanki – ja ihmisluovutushankkeen tutkimusjohtaja Lars Westerlundin aihe kuuluu Suomen sotahistorian kamalimpiin. Neuvostoliittolaiset sotavangit Hitlerin Saksan vankileireillä Lapissa. 

Yhteisö ei voi juuri rapautua etäämmäälle ihmisyydestä kuin laitostettua pahuutta palveleva vankileiri-instituutio, jonka henkilökunta huvittelee rääkkäämällä uhrejaan hengiltä mahdollisimman monin eritavoin. 

Saksalaiset ottivat Suomen Lapin ja Petsamon operaatiossa 9000 neuvostoliittolaista sotavangiksi. Muualta työvoimaksi pohjoiseen tuotuja sotavankeja oli paljon enemmän, ehkä noin 20 000. Lisäksi Suomessa oli osittain vapaaehtoista työjärjestön työvoimaa runsaat 6000 miestä ja rangaistusvankeja, joiden kohtalo oli kaikkein kauhein. 

Saksalaisilla oli satakunta vankileiriä Suomen alueella.Vangit tekivät liikenneväylä- linnoitus-ja metsätöitä…

Noin 20 prosenttia Suomessa toimineiden saksalaisleirien neuvostoliittolaisista sotavangeista kuoli…saksalaisten julkisesti harjoittama rääkkäys herätti paikallisen väestön keskuudessa sen verran kauhua ja inhoa, että pahimpia leirejä siirrettiin etäämmäksi pohjoiseen tai syvemmälle korpeen..Muuten suomalaiset eivät tehneet mitään edes lievittääkseen yleIsessä tiedossa ollutta kidutusta..

Meillä ei muutenkaan ole aihetta ylvästelyyn. Suomen omissa leireissä kuolleisuus oli korkeampi kuin Saksan sotavankileireissä.. 

Tämä kirja kuuluu sotavankihistorian armottomimpiin, vaikka suomalaisten syntitaakka on siinä lähinnä passiviisuuteen perustuvaa sivullisen syntisyyttä.. 

Westerlund on ratkaissut ongelman latelemalla loputtomasti kuvauksia erilaisista kidutus-, rääkkäys- ja tappotilanteista…”, näin siis kirjoittii Jukka Tarkka HS 6.11.2008.

 

 – Minua ihmetyttää tämä saksalaisten vankileirien määrä ”pienessä” Suomessa ja  lisäksi  suomalaisten  vankileirit, joissa oli  64 000 neuvostoliittolaista vankia, joista  tämä Syyspohjan  sotavankileiriI oli yksi. 

Olisiko suomalainen siviilikansa tai pidemminkin viranomaiset voineet jotain tehdä estääkseen  saksalaisia rääkkäämästä  sotavankeja? 

Entisenä neuvostoliittolaisena ihmettelen myös, miten ihmeessä niinkin paljon neuvostoliittolaisia sotilaita joutui vangeiksi…

viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu