Nostavatko päätään rasismi ja syrjintä erityisesti kesäaikana?
Näin ainakin oli havaittu tänään 9.6.2011 ETNON valtakunnallisessa kokouksessa Oulussa. Siitä alempana Sisäasiainministeriön tiedote.Maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen estetään koulutuksella – positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä on tasavertaiset lähtökohdat
Sisäasiainministeriö. Tiedotteet. 9.6.2011
Maahanmuuttajanuoret ovat hyvin tietoisia maan asenneilmapiiristä ja heistä käytävästä keskustelusta. Nimittely ja rasistinen väkivalta ovat asioita, jotka aiheuttavat huolia ja jopa psyykkisiä ja fyysisiä oireita lasten ja nuorten keskuudessa”, toteaa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansliapäällikkö Ritva Viljanen.
Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) kehottaa viranomaisia, oppilaitoksia, muita yhteisöjä sekä asiasta kiinnostuneita henkilöitä sekä vapaa-ajan toimijoita lisäämään entisestään yhteistyötä ja toimimaan yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Maahanmuuttajajärjestöjen ja –yhteisöjen toimintaedellytykset nuorten syrjinnän ehkäisemiseksi tulee varmistaa ja maahanmuuttajajärjestöjä osallistaa maahanmuuttajataustaisia nuoria koskevan lainsäädännön valmisteluun ja toimeenpanoon.
ETNO kannattaa myös lapsiasiainvaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suosituksia, joiden mukaan kouluissa ja oppilaitoksissa tulee laatia yhdenvertaisuussuunnitelmat. Myös kasvatus- ja opetusalan henkilöstön valmiuksia tunnistaa ja puuttua syrjintätilanteisiin tulee vahvistaa. On myös tärkeää, että vuorovaikutusta eri etnisten ryhmien välillä rakennetaan.
Neuvottelukunnan mukaan joissain opiskeluihin liittyvissä tilanteissa kielitestit ovat kohtuuttomia, esimerkiksi tapauksissa joissa opiskelija läpäisee valintakokeen, mutta menettää opiskelupaikan kielitestin vuoksi.
Maahanmuuttajanuoria ohjattava myös lukio- ja yliopisto-opintoihin
Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on lähes kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna. Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella on ratkaiseva merkitys tämän riskin pienentämiseksi.
Positiivisen erityiskohtelun toimenpiteillä voidaan tukea maahanmuuttajanuoren koulutuspolkua. Valmistava koulutus, tukiopetus tai muut oppilas- ja opiskelijahuollon toimenpiteet voivat kohentaa maahanmuuttajanuorten tilannetta siten, että heillä on muiden nuorten kanssa samat mahdollisuudet menestyä peruskoulussa, päästä jatko-opintoihin ja työelämään. Positiivista erityiskohtelua tarvitaan lisää, jotta vähemmistöillä olisi tasavertaiset lähtökohdat.
Positiivinen erityiskohtelu ei kohdistu vain maahanmuuttajaväestöön, vaan vastaavia toimenpiteitä voidaan yhdenvertaisuuslain mukaan tarvittaessa kohdentaa myös muihin ryhmiin, joiden syrjintä tai huonompi asema johtuu iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta, sukupuolisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
Nuorten syrjäytymiseen vaikuttaa eniten koulutuksen puute. Erityisen vaikeassa tilanteessa ovat ne nuoret, jotka saapuvat maahan peruskouluikäisinä. Perusopetusta tulisi järjestää myös oppivelvollisuusiän ylittäneille nuorille. Tavoitteeksi tulee asettaa, että varmistetaan kaikkien mahdollisuudet saada peruskoulun päättötodistuksen edellyttämää opetusta. ETNO pitää tärkeänä, että kotoutumiskoulutusta kehittävässä Osallisena Suomessa -hankkeessa luodaan pysyvät toimintamallit tämän ryhmän koulutuksen varmistamiseksi.
Lisäksi ETNO korostaa, että maahanmuuttajia tulee peruskoulun jälkeen ohjata yhtä lailla ammatilliseen ja yleissivistävään koulutukseen. Jatko-opinnoista kiinnostuneita tulee tukea opinto-ohjauksella ja heidän kielitaitoaan ja muita opiskeluvalmiuksiaan vahvistaa valmentavilla opinnoilla. Tällä hetkellä valtio tukee maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia perusopetuksessa, ammatillisessa ja ammattikorkeakoulutuksessa muun muassa valmistavilla opinnoilla. ETNO esittää, että valmistavaa koulutusta tulee jatkossa tarjota myös lukioihin ja yliopistoihin hakeutuville.
ETNO piti tänään 9.6.2011 valtakunnallisen kokouksensa Oulussa. On havaittu, että rasismi ja syrjintä nostavat päätään erityisesti kesäaikana. Tämän takia ETNO antaa kannanottonsa etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten aseman edistämisestä kesän alussa.
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) on valtioneuvoston asettama asiantuntijaelin. ETNO tuo yhteen eri ministeriöiden ja alueviranomaisten, etujärjestöjen, maahanmuuttajajärjestöjen ja poliittisten puolueiden näkemykset. Laajan asiantuntemuksensa pohjalta ETNO avustaa ministeriöitä maahanmuuttopolitiikan valmistelussa sekä edistää hyviä etnisiä suhteita valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
Lisätietoja: Etnon pääsihteeri, ylitarkastaja Peter Kariuki, 071878 8677, Etnon sihteeri, suunnittelija Nina Suorsa, 071 878 8644
”Maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on lähes kuusinkertainen muihin suomalaisnuoriin verrattuna.”
Jaa. Humanitääristä maahanmuutoa on ensin markkinoitu meille mahdollisuutena ja maahanmuuttajat ovat henkilöitä joita ilman emme pärjää. He pelastavat tulevaisuutemme ja työvoimapulamme! No sitten kun otamme noita maahanmuuttajia tänne, käykin ilmi että asia ei ollutkaan ihan niin kuin tuli puhuttua vaan heidän syrjäytymisriskinsä onkin kuusinkertainen kantaväestöön verrattuna. Joten eiköhän pumpata taas lisää ja lisää resursseja ja rahaa tälle sektorille sillä meillähän on varaa. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Miten syrjäytymistä on mitattu ja miten voidaan varmistua että suosinta on riittävää?
Ilmoita asiaton viesti
Heli.Hn ” miten syrjäytymistä on mitattu..?”,
– ei ole sellaista lakia tai sen pykälää, jonka mukaan voisi mitata esim. syrjintää tai syrjäytymistä..Sen vain voi nähdä ja todeta päältäpäin. On vain laki joka kieltää syrjinnän. Siinähän se vaikeus onkin. Olen asioinut monesti Vahemmistövaltuutetussa tämän aiheen kanssa ja huomannut ettei hekään pysty tai halua nähdä syrjintää, koska sen ”ydin” on piilossa sivusta katsottuna. Sen tuntee parhaiten sen asianomainen. Mielestäni Vähemmistövaltuutettu näkee syrjintää vain silloin esim., jos joku tummaihoinen, tai romani, tai kehitysvammainen ei pääse ravintolaan..
Ilmoita asiaton viesti
Olin kirjoittanut blogin ”Ulkomaalaiset työntekijät pitävät maaseutua pystyssä”,13.5.2011 08:32
asiasta kertoo UV 12.5.2011 Aapo Mentula. ” – Ei me oltais pärjätty ilman heitä. Suomalaiset haluavat sellaista palkkaa , jota emme voi maksaa. Ahviolaisen Hakalan perunatilan isäntä Lasse Hakala kertoo ja ..lisää, että jos omistajaperhe halua tilalleen työvoimaa, yhä useammin apua haetaan…”,
joten onhan hyötyäkin ainakin maaseudulla ulkomaalaisten työntekijöistä.
Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien nuorten asemaan on todellakin tarvetta kiinnittää erityisesti huomiota, koska siinähän on tulevaa työvoimaa..
Ilmoita asiaton viesti
Ulkomaalainen työntekijä on eri asia kuin maahanmuuttaja. Erinäiset yritykset, jollaisia maaseutuyritkysetkin ovat, tuovat ulkomailta tänne kausityövoimaa ja maksavat sitten mitä viitsivät ja usein vastoin suomalaisia työehtosopimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Enni K.”Ulkomaalainen työntekijä on eri asia kuin maahanmuuttaja..”;
– näillä näkymiin, maahanmuuttaja onkin sitten etuoikeutettu! Miksi ei voisi käyttää sitten työttömänä olevia maahanmuuttajia ”työntekoon” vaan täytyy houkutella Suomeen orjamaista työväkeä ja vielä rikkoa työehtosopimuksia!?
Ilmoita asiaton viesti
Viola. En ymmärrä logiikkasi.
”Enni K.”Ulkomaalainen työntekijä on eri asia kuin maahanmuuttaja..”;
– näillä näkymiin, maahanmuuttaja onkin sitten etuoikeutettu! Miksi ei voisi käyttää sitten työttömänä olevia maahanmuuttajia ”työntekoon” vaan täytyy houkutella Suomeen orjamaista työväkeä ja vielä rikkoa työehtosopimuksia!?”
– Juurihan sinä sanoit, ettei maanviljelijöillä ole varaa maksaa suomalaisten lakien mukaista palkkaa!
Ilmoita asiaton viesti
Pitää paikkansa. Yliopistojen pääsykokeet on kesällä. Viite: Kielikiintiöt.
Ilmoita asiaton viesti
Yhdenvertaisuussuunnitelmia ja positiivista erityiskohtelua tarvittaisiin myös vanhusten, vammaisten ja erityisryhmien asumispalveluihin, joissa harvoin on osaamista kohdata maahanmuuttajia.
Ilmoita asiaton viesti
Enni,
– tuossa olikin vaikeata ymmärtää ajatustani. Tarkoitukseni oli sanoa, että kun ulkomaalaistyöntekijä, eli kausityöläinen on eritysen haavoittuvassa asemassa ja heitä kohtaan voimme rikkoa ihmisoikeuksia tarjoamalla minimipalkkaa ja kiertää lakiakin, vaikka heidän asemaa laki suojaa ja sen tulisi olla Suomen lakien ja standardien mukainen, niin siinä mielessä maahanmuuttajalla on etuokeus, että ”hän”on jo maassa ja ”heitä” työttöminä voisi houkutella työntekoon, niin kuin muitakin työttömiä.., eli löytää sellaiset työehdot, että ihmiset lähtisivät töihin..
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen?
”Tarkoitukseni oli sanoa, että kun ulkomaalaistyöntekijä, eli kausityöläinen on eritysen haavoittuvassa asemassa ja heitä kohtaan voimme rikkoa ihmisoikeuksia tarjoamalla minimipalkkaa…”
– Monet kantasuomalaisetkin saavat minimipalkkaa.
”…ja kiertää lakiakin, vaikka heidän asemaa laki suojaa ja sen tulisi olla Suomen lakien ja standardien mukainen, niin siinä mielessä maahanmuuttajalla on etuokeus, että ”hän”on jo maassa ja ”heitä” työttöminä voisi houkutella työntekoon, niin kuin muitakin työttömiä.., eli löytää sellaiset työehdot, että ihmiset lähtisivät töihin..”
– No kerrohan sitten millaista palkkaa heidän pitäisi saada, jotta lähtisivät töihin. Täytyy myöntää, etten tajua mitä sinä ajat takaa. Ja monet kantasuomalaisetkin ovat työttömiä.
Ilmoita asiaton viesti
Enni,
tarkoitan just sitä, että maassa asuville työttömille, niin maahanmuuttajille kuin kantasuomalaisille tarjotaan sellaisen palkan, että se houkuttelisi työntekoon.Nythän työttömät saavat rahaa ilman mitään työtä tekemättä.Palkan tulisi olla isompi kuin se työttömyspäiväraha..
En tiedä kuinka paljon rahaa menee, mutta kuitenkin palkkaamalla ulkomaista työvoimaa heille maksetaan matkakulut, majoitukset, työkalut ja palkkaa…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja tarpeellinen kirjoitus. Positiivinen erityiskohtelu on tärkeää kaikkien syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien kohdalla. Yhteiskunnalle on edullisempaa panostaa ajoissa ennaltaehkäisevään toimintaan, kuin ihmetellä myöhemmin seuraksia ja osoittaa syyttävää sormea.
”Jaa. Humanitääristä maahanmuutoa on ensin markkinoitu meille mahdollisuutena ja maahanmuuttajat ovat henkilöitä joita ilman emme pärjää. He pelastavat tulevaisuutemme ja työvoimapulamme! No sitten kun otamme noita maahanmuuttajia tänne, käykin ilmi että asia ei ollutkaan ihan niin kuin tuli puhuttua vaan heidän syrjäytymisriskinsä onkin kuusinkertainen kantaväestöön verrattuna. Joten eiköhän pumpata taas lisää ja lisää resursseja ja rahaa tälle sektorille sillä meillähän on varaa. ;)”
Ilkka Järvelä, sinä varmasti käsität, että pakolaisella on painolastinaan täysin erilainen tausta kuin keskivertosuomalaisella.
Aivan kuten monilla suomalaisilla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla on usein takanaan aivan erilainen lapsuus ja nuoruus kuin keskiverrolla ja keskiluokkaisella suomalaisella. Siksi näiden ihmisryhmien tulevaisuuteen on syytä panostaa eri tavoin.
Pakolaisstatuksen saa Suomessa vuosittain muutama sata ihmistä ja uskon, että meillä kyllä on varaa näiden ihmisten kotouttamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Riitta Yrttiaho ”Aivan kuten monilla suomalaisilla syrjäytymisvaarassa olevilla nuorilla on usein takanaan aivan erilainen lapsuus ja nuoruus kuin keskiverrolla ja keskiluokkaisella suomalaisella. Siksi näiden ihmisryhmien tulevaisuuteen on syytä panostaa eri tavoin.”,
– niin se on, että syrjäytymisen vaarassa ovat myös monet suomalaiset nuoret. Äsken julkaisusta Tilastokeskuksen tiedoista tule ilmi, että..”
..” Erityisopetuksessa olevien lasten määrä on noin kolminkertaistunut 1990-luvun puoliväliin verrattuna..Yleisin syy jatkuvaan erityisopetukseen oli viime lukuvuonna kielen kehityksen häiriöstä, eli dysfasiasta johtuvat oppimisvaikeudet
Pojista lähes joka kolmas, 27 prosenttia, sai erityisopetusta peruskoulussa viime lukuvuonna. Tytöistä erityisopetuksessa oli yksi viidestä.”,
-tämä ryhmä saattaa olla syrjäytymisvaarassa..
Asiasta kertoo Uusi Suomi/Kotimaa ja Tiedot selviävät
Tilastokeskuksen kokoamista tiedoista
Ilmoita asiaton viesti
”Pakolaisstatuksen saa Suomessa vuosittain muutama sata ihmistä ja uskon, että meillä kyllä on varaa näiden ihmisten kotouttamiseen.”
Joo, mutta OLESKELULUVAN humanitaarisista syistä saa monta tuhatta per vuosi. ja kotoutuyminen on mamuille täysin vapaaehtoista. Kotoudu tai et, niin oleskelulupa pysyy ja sosiaalituet posiitiivisine erityiskohteluineen juoksee vaikka hautaan asti.
Ilmoita asiaton viesti