Elämäni Koulut. Osa 100. Vallankaappaus 1991.
Nyt lähden hieman keskittymään Mihail Gorbatšovin aikakauteen Neuvostoliitossa ja sukellan vähäksi aikaa siihen päätä huimaavaan tunnelmaan, joka tuli yhteiskuntaan Gorbatšovin astuessaan maan johtajaksi. Tuon muutoksen olen kokenut itse ja henkilökohtaisesti.
Gorbatšov
Gorbatšovin aikakausi Neuvostoliiton johtajana alkoi vuonna 1985, mutta hän oli vaikuttamassa maan politiikkaan kommunistisen puolueen Keskuskomiteassa jo vuodesta 1971 alkaen. Vuonna 1979 Gorbatšov nousi Politbjyron varajäseneksi. Hän oli KGB:n johtajan Juri Andropovin suojeluksessa.
11.03.1985
54-vuotias Mihail Gorbatšov valittiin yksimielisesti puolueen pääsihteeriksi. Tämän viran haltija oli Neuvostoliiton tosiasiallinen ja ehdoton johtaja!
15.03.1990
Gorbatšov valittiin Neuvostoliiton presidentiksi. Ensimmäiseksi ja viimeiseksi Neuvostoliiton historiassa.
25. joulukuuta 1991
Mihail Sergejevitš Gorbatšov erosi Neuvostoliiton presidentin virasta Neuvostoliiton lakkaamista koskevan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.
Eli Neuvostoliiton johtajuus olikin aika lyhyt 1985 – 1991, mutta se aikakausi mullisti ei vain Neuvostoliiton valtiojärjestelmän, vaan heijastui myös maan ulkopuolelle.
Gorbatšovin avoimmuus- (glasnost) ja talouden uudistuksen (perestroika) politiikka toivat jähmettyneeseen Neuvostoliiton järjestelmään uudet tuulet ja linjaukset. Avoimuuspolitiikalla Gosbatsov halusi tehdä maan hallinnosta läpinäkyvää ja lisätä keskustelua ja täällä tavalla saada kansalaiset tukemaan Perestroikaa ja siinä hän onnistui.
Vaikea Oli Uskoa!
Mutta vaikea Neuvostoliitossa oli yhtäkkiä uskoa kaikkeen tähän!
Me, ainakin minun sukupolveni, ja vielä nuoremmatkin olimme syntyneet, kasvaneet, käyneet koulumme, tehneet työtä ja siihen järjestelmään tottuneet ja hyväksyimme sen säännöt!
Gorbatšovin toiminta oli ennennäkemätöntä siinä totalitaarisessa yhteiskunnassa, jossa elin.
Viisaammat tietävät kertoa, että
Totalitarismi on diktatuurin äärimmäinen muoto. Totalitarismi on poliittinen järjestelmä, jossa valtion valta ulottuu kaikkialle yhteiskunnassa. Totalitarismissa ei ole mielipiteenvapautta eikä sananvapautta ja kansalaisia hallitaan tiukan kurin ja pelon avulla.
Voin sanoa kokemuksestani, että se “tiukka kuri ja pelko” tehdä jotain väärin oli aina alitajunnassa. Ja nyt yhtäkkiä saattoikin ajatella, että on mahdollista lähteä vapaasti arvioimaan ja arvostelemaan neuvostoyhteiskunnan sosiaalisia, taloudellisia ja muita ongelmia!?
Eli ainakin minussa oli vahva ennakkoluulo kaikkeen tapahtumassa olevaan ja ajattelin mielessäni, että en menee niin halpaan, että arvostelisin järjestelmää!
Etenemme hidasti ja katsotaan mitä tapahtumaan tulee!
Sitten Rysähti
Olin jo Suomessa töissä siivoojana ja joka toinen viikonloppu matkustin junalla omaisteni luo viemään taloudellista apua. Junaliput silloin olivat halpoja. Ne ostettiin ruplilla. Yhtenä päivänä järkytyksekseni sain kuulla ja nähdä TV-uutisissa, että Neuvostoliitossa oli tapahtunut vallankaappaus!
Huhut lähtivät liikkeelle: Neuvostoliiton rajat saatetaan sulkea!?
Olin kovin peloissani! Kaikki omaiset ja lähisukulaiset olivat sillä puolen rajaa ja minä täällä Suomessa yksin moppia ahkerasti heiluttelemassa erään firman pääkonttorissa! Otin saman tien yhteyttä tyttäreeni. Samanlainen tunnelma oli siellä heilläkin. Että mitä nyt tapahtuu?
Pelkäsin, että Neuvostoliitossa alkaa sisällissota
Seuraavana päivänä tyttäreni ja hänen miehensä oli määrä noutaa viisumi Suomeen Leningradin Suomen konsulaatin virastosta. Ehdotin heille, että jos saavat viisumit, niin kokeilisivat lähteä viivyttämättä suoraan Leningradista rajalle. Vävyllä kun oli sentään käytössä oma auto! He pääsivät rajan yli Lappeenrantaan, jossa minä olin jo löytänyt tyttärelleni työpaikan. Hän alkoi hoitamaan yksityisessä talossa vanhusta.
No, kuitenkin nopeasti selvisi, että vallankaappausyritys epäonnistui ja seuraukset olivatkin sitä luokkaa, että panivat pään pyörälle.
Kohta selvisi, että kaappausyrityksen aikana ja pian sen jälkeen itsenäistyivät Baltian maat ja Ukraina. Neuvostoliitto hajoaa ja Venäjä saa presidentiksi Boris Jeltsinin…
Siinäpä sitä oli “uusia ja vapaita ajatuksia” meille, neuvostoliittolaisille, новое мнение!
Olivat ne tosi jännittäviä aikoja!
Tarina jatkuu…
Hakemisto
Hakemisto Elämäni Koulut -sarjan kirjoituksiin löytyy tästä linkistä.
Olivat jänniä tapahtumia suomalaisillekin, ja monille varmaankin myös siinä mielessä vaikeita omaksua, että Neuvostoliiton piti olla ikuinen. Mutta ehkä aika oli kypsä, ja jotain piti tapahtua. Hyvä että tapahtui rauhanomaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä niin, että ”rauhanomaisesti”, mutta kun panssaroidut ajoneuvot ovat lähetetty kansaa vastaan, niin pahalta se tuntui. Kiitos kommentista!
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia taas Violalle erittäin mielenkiintoisesta näkökulmasta ja siitä että hän valaisee asiaa miltä se silloisesta neuvostokansalaiseta näytti. On hyvä, että me täällä Suomessa, nyt jo Venäjän naapurissa, ymmärrämme, miten asioita sillon 80 / 90 -lukujen vaihteessa itärajan takana koettiin. Se auttaa meitä ymmärtämään osaltaan myös venäläisen kansalaisen ja yhteiskunnan näkökulmaa asioihin 2020 -luvulla.
Nyt Venäjällä on uusi sukupolvi ottamassa ohjat käsiin ja siksi meidän täällä Suomessa ja EU:ssa on tärkeää säilyttää kesusteluyhteys heidän kanssaan. Onneksi avoin yhteydenpito on nykyjään helpompaa kuin Neuvostoliiton aikana.
PS. Muistan vieläkin pohtineeni 1980-luvun lopulla, että ehkä Neuvostoliitto joskus kaatuu mahdottomuuteensa, mutta että siihen menee vähintään vielä sata vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuntui minustakin silloin, että Neuvostoliitto pysyy tolpillaan jos ei ikuisesti, niin ainakin kauemmin kuin 70 vuotta.
Se on totta, että, nykyään ”yhteydenpito on helpompaa kuin Neuvostoliiton aikana”. Kiitos kiitoksesta ja kommentista!
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuo päivä on jäänyt mieleeni. Olin aloittanut uudessa työpaikassa
päivä kahvia joimme, kun kuulimme.
Tuntui uskomattomalta ja pelottavaltakin.
Todella mielenkiintoista.
Kiitos Viola.
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin kuulin tuon uutisen kesken työpäivän ja olin kovin järkyttynyt! Tuskin jaksoin odottaa iltaa, että pääsin soittamaan kotiin!
Kiitos, Elle Marketta, kun seuraat kirjoituksiani!
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus NL n viime hetkistä.
Muistan, kuinka töissä aihetta päivittäin käsiteltiin ja uskottiin vihdoinkin suuren ja ainaiseksi luullun totalitaarisen valtion lopulliseen luhistumiseen.
Suomelle NL n luhistuminen ja sen seuraukset olikin sitten paljon isompi juttu, kuin osattiin edes ruohonjuuritasolla arvatakaan. Mm ssa kaupankäynnin suunnan ja tavaran laadun muuttaminen ei ihan yhdessä yössä onnistunut.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se Nl:n romahtaminen ja idänkaupan väheneminen vaikutti jollain tavalla Suomen 1990-luvun lamaan?! Ainakin oli yksi syistä siihen.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostoliitossa tapahtui 1991 vastavallankumous, ei vallankaappausta. Alla on artikkeli, joka kertoo todellisista tapahtumista ja vastavallankumouksen etenemisestä aina siihen saakka, kun Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän juopunut johtokolmikko päätti Neuvostoliiton hajottamisesta.
Kolmikko ilmoitti maan hajottamisesta ensin Yhdysvaltojen silloiselle hallinnolle ja presidentille päätöksestään – vasta myöhemmin siitä kerrottiin Neuvostokansalle.
https://www.ktpkom.fi/ajankohtaista/neuvostoliitto-ja-perestroikan-loppukriisi/
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko on vaan lyhennetty. Se oli vallankaappausYritys, joka epäonnistui!
Blogi-kirjoituksen raameihin ei mahdu syvä analyysi tapahtumasta, enkä ole pyrkimässä siihen. Kirjoitan omia muistelmia.
Kiitos linkistä, mutta näkökulmia voi olla monenlaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten Charmalenkojen kirjasta ja artikkelin koosteesta käy ilmi, Boris Jeltsin ei ollut Neuvostoliitossa varapresidentin asemassa. Gennadi Janajev oli maan varapresidentti.
Tosiasiahan on se, että Jeltsin kaappasi vallan ja sen saatuaan hajotti yhtenä osallisena Neuvostoliiton.
Yhdysvaltojen tiedustelulaitos CIA rahoitti myöhemmin Jeltsin valinnan Venäjän presidentiksi: asiakirjojen mukaan rahaa käytettiin yli miljardi dollaria. Sillä estettiin kommunistien Zjuganovin valinta.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän, että Janaev oli varapresidentti. Ai, yli miljardi dollaria Jeltsinistä!? Paljon muutakin on vielä varmasti salassa!
En ole lukenut Charmalenkojen kirjaa…
Kiitos kommentista!
Ilmoita asiaton viesti
On todella hienoa, että joku kertoo Neuvostoliitossa olemisestaan ja työskentelystään henkilökohtaisten kokemusten kautta. Taitaa tulla paksu kirja. Onko tietoa valmistumisesta?
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole kukaan tekemässä vielä kirjaa. Ei ole löytynyt halukkaita! Itse kun en pysty! Kiitos kommentista ja kiva kun piipahdit lukemaan kirjoitustani!
Ilmoita asiaton viesti
Olin 1991, NLn vanhoillisten vallankaappauksen aikana USAssa ja seurasin sikäläisiä uutisia. Paljon oli sellasta mielipidettä, että pitihän se tietää, ettei näistä ”änkyräkommunisteista” niin helpolla pääse eroon. Kyllä ne ottavat vallan Gorbatsovilaisilta takaisin ja vanha neuvostojärjestys ja sama kylmä sotä tulee takaisin. Osia Joutsenlampi beletista myös näytettiin ja selitettiin Gorbatsovin kotiarestissa seuraavan lastensa tanssitunteja!
Helpotus oli tietysti suuri kun uutisoitiin änkyräkommunistien epäonnistuneen ja pakenevan Kiinan suuntaan. Gorbatsovin paluu Moskovaan näytettiin tietysti näkyvästi ja kaikki huokasivat helpotuksesta — ehkä sittenkin.
Ja sitten tuli Jeltsin ja uudet seikkailut—-.
Ilmoita asiaton viesti
Niin se historia menee kaikkialla: jos yksi kaatuu tai jopa kaadetaan, niin sijalle löytyy toinen, joka useimmiten on jo odottanut sitä hetkeä..!
Kiitos kommentista ja kertomuksesta!
Ilmoita asiaton viesti