Elämäni Koulut. Osa 73. Ihastunut Hatsinaan.

Arkangeli, Leningrad, Alma-Ata, Moskova. Vuosi 1954.

Täytyy tunnustaa, että ihastuin Hatsinaan heti ensisilmäyksellä.

Asunto

No, ensinnäkin tämä vaihtoasunto Hatsinassa oli tosi hyvä, jos verrataan siihen mitä jätimme Minskiin. Eli entisestä Hruštšovka-asunnosta (хрущёвка) muutimme vahvaan tiilistä rakennettuun kolmikerroksiseen kerrostaloon, joka oli vasta muutama vuosi aikaisemmin rakennettu.

Asunnon kolmen metrin sisäkorkeus jopa alussa hämmästytti! Siinä oli pieni eteinen ja käytävä. Käytävän oikealla puolen oli makuuhuone ja keittiö; käytävän päässä vessa ja suihkuhuone, molempiin ovi erikseen; vasemmalla iso olohuone. Suihkuhuoneessa oli suihku, amme ja jopa tila pesukoneelle! Kaikki tilat olivat paljon isommat kuin Minskissä ja erityinen ilon aihe oli keittiö.

Talon seinät olivat niin paksut, että ikkunasyvennyksessä oli tilaa vaikkapa keittiössä puuhatessa levähtää ja istahtaa pitkin keittiön ikkunalautaa polvet koukussa sillä välin kun kattilassa kiehuu keitto ja katsella mitä ulkona ympäristössä tapahtuu. Uutta kotimaisemaa.

Tämä talo sijaitsi eliitin alueella, jossa asuivat Leningradin Ydinfysiikan Instituutin (ЛИЯФ — Ленинградский Институт Ядерной Физики) työntekijät ja jotkut muutkin tärkeät kaupungin johtajat ja persoonat. Talossamme esimerkiksi meidän ovea vastapäätä kolmannessa kerroksessa asui ison tehtaan johtaja vaimonsa kanssa ja viereisessä rapussa koulun taideopettaja, jonka piirustuksia on vielä tallessa yhteisen  ystävättäremme Tatjanan luona.

Ympäristö

Aivan talon kulman takana vasemmalla oli apteekki ja sitä vastapäätä 10-luokkainen koulu numero 9.

Suoraan ulko-ovesta Gagarinan kadun yli viistoon oli Berjoska-ruokakauppa ja mikä vielä oli tosi iso yllätys, että ruokakaupan viereisessä kerrostalossa sattui asumaan Olga R. perheineen. Hänen kanssaan opiskelimme yhtä aikaa Arkangelin tehnikumissa (ammattiopisto) kauppa-alalle. Siihen työhön hän sitten jäikin ja minä lähdin opiskelemaan Arkangelin pedagogiseen korkeakouluun, josta valmistuin opettajaksi.

Olgan tapaaminen Hatsinassa oli erittäin muistiin painuva ja lämmin, koska meillä oli paljon yhteisiä muistoja opiskeluajoilta. Nyt hän oli Hatsinan Tavaratalon (Промтоварный магазин) johtaja!

Hatsinan Puisto

Erityisesti ihastuttivat vielä Hatsinan puistot ja niistä suurin ja vanhin, Palatsin puisto (Дворцовый парк), joka oli rakennettu 1800-luvun lopulla ja on nykyäänkin yksi tärkeimmistä nähtävyyksistä. Sen pinta-ala on 143 hehtaaria ja lähes neljäsosan puiston alueesta muodostavat vesialueet; nämä Valkoiset ja Hopeiset järvet, pienten jokien ja kanavien uomat sekä lampien kimalteleva pinta.

Puiston runsas vesistö, lukuisat viheralueet, puistorakennukset, monumentit, vanhat tsaarin aikaiset kaarisillat ja monen monituiset paviljongit; puiston vierailijalle näitä maisemia aivan kuin yllättäen avautuu katseen eteen puistopolun mutkan takaa. Oli paikka jossa sai uida ja sai vapaasti soudella, jos veneitä oli vapaana rannassa.

Joskus veljeni ja tyttäreni kanssa soutelimme puistossa ja veljeni jopa sukelsi veneestä ja sitten kiipesi takaisin.

Vesi oli kristallinkirkas ja puhdas!

Näin leppoisissa tunnelmissa…
Tarina jatkuu…

Gagarinan katu 14. Tässä talossa asuin Hatsinassa.
– Gagarinan katu 14.
– Tässä talossa asuin Hatsinassa.
Leipäjono. Tässä kaupassa kävin usein ostoksilla.
– Leipäjono.
– Tässä kaupassa kävin usein ostoksilla.
– Nettikuva.
Leipäkauppa. Volosova. Vuosi 1969. Odotamme leipäauton tuloa.
– Leipäkauppa.
– Volossova.
– Vuosi 1969.
– Odotamme leipäauton tuloa.
– Oikealla Sulo Heistonen.
Soutelemassa Hatsinan puistossa. Senaikainen kuva. Nettikuva.
– Soutelemassa Hatsinan puistossa.
– Senaikaiset veneet.
– Nettikuva.
Hatsinan puhelinluettelo.
– Hatsinan puhelinluettelo.
– Nettikuva.
Hatsinan palatsi.
– Hatsinan palatsi.
– Nettikuva.
Arkangeli. Vuosi 1954.
– Arkangeli.
– Vuosi 1954.
– Olga R. ensimmäinen vasemmalta.
viovio

Syntymäpaikka Pohjois-Inkeri, Lempaalan kunta, Oinaalan kylä, Arvilan talo.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu