Kuntoliikunta

Liikunta on tarpeen! Miksi tarvitaan sitä? Viisaammat kertovat, että liikkuminen on terveel­linen elämäntapaa ja istuva elämäntapaa on aina pidetty haitalli­sena ihmisten terveydelle. Sen seurauksena voi olla liika­lihavuus, veren­paine­tauti, diabetes … ynnä muita vaivoja.

Mistä asti järkevä ihminen jolla on kehittyneet aivot (Homo sapiens) on tämän ymmärtänyt? Ajatelkaapa! Ennen eKr, eli ennen Kristuksen syntymistä maailmaan!

Muinais­kreikka­laisilla tutkijoilla, koulutta­jilla ja lääkäreillä oli meille jo sanomaa koskeva ihmisen liikkumisen, vaikkakin heillä oli erilainen asenne fyysiseen koulu­tukseen ja heidän aika­laistensa fyysisiin harjoi­tuksiin. Jotkut pitivät tätä erittäin tärkeänä, toiset tuomitsivat ja pilkkasivat kreikka­laisten harras­tuksia.

Kurkistin nettiin! Muutama esimerkki kreikka­laisten näkemyksen fyysiseen kulttuuriin.

Antikin Ajattelijat

Hippokrates (460 – 377 eKr.)

Muinais­kreikka­lainen lääkäri Hippokrates. Oli sitä mieltä, että fyysiset harjoi­tukset toimivat keinona ehkäistä ja hoitaa erilaisia sairauksia

Voimistelu, fyysiset harjoi­tukset, kävelyn pitäisi tulla tiukasti jokaisen elämään jokaisen, joka haluaa ylläpitää työkykyä, terveyttä, täydellistä ja iloista elämää.

Hippokrates

Platon (427 – 348 Ekr.)

Ateenan filosofi Platon kirjoitti teoksissaan “Lait” ja “Valtio”:

Lapsen on oltava jatkuvassa liikkeessä
ja
voimis­telu­harjoi­tukset ovat pakollisia kaikille pojille ja tytöille.

Aristoteles (384 – 322 eKr.)

Yksi suurimmista muinaisista tutkijoista ja filosofista Aristoteles, Platonin oppilas, Aleksanteri Suuren kouluttaja, sanoi, että fyysisen koulutuksen tulisi edistää mielen­terveyttä. Hän oli kuitenkin liikunnan “urheilulli­sen suunnan” vastustaja. Hän tuomitsi Spartan koulutus­järjes­telmän.

Aristoteles sanoi, että

liika tai riittämätön voimistelua tuhoaa kehon voiman, samoin kuin riittämätön tai liiallinen ruoka ja juoma tuhoavat terveyttä, kun taas maltillinen käyttö synnyttää, ylläpitää ja parantaa terveyttä.

Miten Nykypäivänä

25 prosenttia suoma­laisista ei liiku ollenkaan – “Liikunta­trendin vastavoima on suuri” Kirjoittaa Riina Kasurinen Ylellä.

THL:n tutkimuksen mukaan neljässä vuodessa etenkin niiden suoma­laisten osuus on kasvanut, jotka eivät liiku juuri ollenkaan. Vuonna 2013 suoma­laisista aikuisista 22,4 prosenttia kertoi, ettei liiku. Neljä vuotta myöhemmin luku on 25,2 prosenttia.

Kirjoi­tuksen mukaan liikku­matto­muus on kuitenkin liikunta­harras­tuksia laajempi ongelma. Jo nuoret liikkuvat vähän ja lihovat. Liikuntaa oma­toimi­sesti lähes päivittäin harras­tavien määrä on vähentynyt.

Liikunta­trendin vastavoima on hyvin suuri. Kaikki kännyköiden, tablettien ja muiden äly­laitteiden käyttöön liittyvät asiat passivoivat. Tässä kilpaillaan ihmisten ajasta, suunna­taanko se sosiaali­seen mediaan ja peleihin vai liikku­miseen, kysyy johtava asian­tuntija Timo Ståhl THL:stä.

Hänen mukaan ne, jotka eivät liiku, eivät löydä itselleen sopivaa lajia, motivoidu tai löydä aikaa liikku­miseen sanoo Timo Ståhl.

Kävely. Terveysliikunnan Kuningaslaji

• Ikiliikkuja. – Vantaan Lauri 2007.
• Kunnon kulkurit. – Vantaan Sanomat. Sunnuntaina 8. heinäkuuta 2007.
• Ikäihmiset Kävelemään. – 2007.

Jokaisella ei ole mahdolli­suutta harrastaa kalliita urheilu­lajeja, mutta kävely on lähes kaikille sopiva liikunta­muoto, erityisesti iäkkäille ihmisille. Liikkeelle lähtö on helppoa, useimmiten riittää kotiovesta ulos astuminen ja se ei vaadi kalliita varusteita tai eritystä laji­valmen­nusta.

Kävely vaikuttaa edullisesti terveyteen ja fyysiseen kuntoon. Se pane tuki- ja liikunta­elimistön sekä hengityksen ja veren­kierron käyntiin, kehittää aineen­vaihduntaa, ylläpitää ryhtiä, lihasvoimaa ja tasapainoa, se myäs pitää yllä sosiaalisia suhteita.

Näin sanoo kävely­liikunnan ohjaaja, liikunnan ja fysiologian ja anatomian opettaja ja tämän blogin kirjoittaja Viola Heistonen, joka nykyään joskus itsekin unohtaa lähteä ulkoilmaan ja sen sijaan seikkailee netissä kirjoittele­massa blogeja ja vieläpä laiminlyö tauon, joka on ohjelmoitu tieto­koneelle.

Eli. Sieltä muinais­kreikasta viisaammat kertoivat meille liikkumisen vaikutuk­sista terveytemme, mutta silti meitä pitää aina vielä siihen kouluttaa ja muistuttaa! – Aina sukupolvi sukupolven jälkeen. – Emme ole ottaneet opiksi vielä tänä päivänäkään. Ehkä oppi ei sittenkään ole periytyvää.

Vappua odotellessa!
Miten lienevät ilmat tulevana Vappuna?

Hyvää Vappua

2017:
Lunta sataa.. ja Vappu on kahden päivän päästä.

Kevään juhla! Ikävintä tämä on luonnolle kun lumi peitti taas maan..! Kukat alkoivat nousta ja linnut palasivat lämpimiltä mailta! Miten niille nyt käy? Toivotaan, että aurinko alkaa paistaa ja Vappu vietetään lämpimässä säässä.