Riittääkö pelkkä tuomitseminen?

Vaikka Suomessa onkin uskonrauha, niin uskonrauha lain silmissä ei saa rajoittaa sananvapautta, ilmaisunvapautta, kritiikkiä ja keskustelua.

Uskonrauha takaa kenelle tahansa oikeuden harjoittaa omaa uskontoaan, kunhan se ei ole ristiriidassa maallisen lain kanssa. Minulla ei ole oikeutta mennä meluamaan sunnuntaikirkkoon häiritsemään tapauskovien jumalanpalvelusta joulun aikaan, mutta saan vapaasti esittää kritiikkiä kristinuskosta ja jumalanpalvojista baaritiskillä, turuilla ja toreilla, saan piirtää ristille roikkumaan vaikka sian jos tahdon.

Sinulla – mikäli olet uskossa – on oikeus loukkaantua pilkasta, kritiikistä, ja saat vapaasti pahoittaa siitä mielesi kunnolla. Mutta sinulla ei ole oikeutta vahingoittaa toista fyysisesti vaikka tunteesi olisivatkin kuinka loukatut tahansa.

Sinulla ei ole oikeutta myöskään mennä häiriköimään muiden uskontomenoja, vaikka heidän palvontatapansa olisivatkin ristiriidassa sinun uskosi kanssa.

Mutta mikäli tunnet itsessäsi suurta ja palavaa halua vahingoittaa muita, sillä heidän tekonsa, sanansa tai olemassa olo loukkaa sinun uskoasi ja sinun jumalaasi, on kysyttävä yksi kysymys: Kuinka heikko oma uskosi onkaan?

Jos uskosi jumalaasi kohtaan olisi oikeasti vahva, niin sinua ei haittaisi muiden kritiikki, sanat tai teot mitenkään. Jos oikeasti uskot, et koe että sinun tehtäväsi on palauttaa kaikkivoipan jumalan kunnia oman kätesi kautta. Olisit riittävän vahva kestämään pilkan ja kritiikin, sillä tietäisit että viimeisellä tuomiolla pilkkakirveet viimeistään huomaisivat olevansa väärässä.

Suomessa ollaan aina niin pöyristyneitä, kun imaami, mullah tai dawah kehottaa muslimeja toimimaan profeetan vaatimalla tavalla ja palauttamaan profeetan kunnia niin kuin sharia käskee eli tappamalla kritiikin lähde – oikeasti. Pää poikki! Pää poikki! Ja tietysti Suomen kulloiset valtion johtajat ovat aina tuominneet nämä teot jyrkästi, asiaan sen enempää kantaa ottamatta.

Ehkä meidän pitäisi?

Taannoin Päivi Räsänen oli haastattelussa kertonut, että kyllä hänen mielestään Raamatun laki menee maallisen, suomalaisen oikeusvaltio lain yläpuolelle. Että sitä päivää odotellessa, kun joku hourupää alkaa toteuttamaan Raamatun lakia niin kuin se on kirjoitettu, vain koska meillä näyttää olevan muutama poliitikko, joka on antanut sille hyväksyntänsä. Ja tämän asian toteaminen ei eroa mitenkään Imran Khanin, Erdoganin, ja monen muun islamilaisen poliitikon kehotuksista noudattaa shariaa yli maallisen lain.

Itse toivoisin että Suomesta löytyisi Macronin kaltaisia johtajia hiukan enemmän, jotka oikeasti tekevät asialle jotain. Ja ihmettelen sitä miten Suomi ei pysty Sananvapautta toitottavana valtiona yhtymään Macronin ja Ranskan linjaan tässä asiassa.

 

VivianLaukka

Laman lapsi. 90-luvun alussa syntynyt mies, joka oppi ajattelemaan maailman asioita jo nuorena. Kirjoitustyyli ajoittain kärkäs ja sarkastinen. (Lukihärö) jos joku kokee tarpeelliseksi moittia kirjoitusvirheistä ;) Yrittäkää kestää. Vantaalle muuttanut, mutta sydän on aina Tampereella.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu