Pojanvekarat, Hertta-täti ja hammaspipi – Ettei nyt vain poliittinen pelisilmä pahemman kerran pettäisi?

Muistelen lapsuuden varhaiskevään puroja, joita pikkuhiljaa alkoi muodostua ojiin. Oli houkuttelevaa sohjoa, mutaa ja auringon sulattamaa vettä. Yöksi ne jäätyivät mutta päivällä kaikesta sotkusta saikin tehtailtua mahtavia patoja. Niitä sitten rustailtiin ja hullaannuttiin purkautuvasta veden voimasta.

Yksi huono puoli hommassa oli se, että isojen sohjopatojen rakentaminen ja ”räjäyttely” vaati paljaita käsiä. Sen seurauksia ei tietenkään huumassa huomattu ajatella.

Vaan onneksi oli kylällä eräs Hertta-täti, joka oli rempseä luonteeltaan eikä aikaillut päästää suustansa juuri sitä, mitä mieleen kulloinkin juolahti.

No, siinä yhtenä päivänä räpiessämme taas jälleen kerran sohjopatojen kimpussa sattuikin Hertta-täti tulemaan asioiltansa ja kävelemään ohi.

”Aijai pojat, tulee hammaspipi … tulee hammaspipi … tulee hammaspipi …”, sanoi Hertta-täti ja taisipa hihitelläkin mennessään.

Sitä ”hammaspipiä” kuului vielä sadan metrin päästäkin ja varoitustaan tehostaakseen Hertta-tädin kädet löivät suuressa kaaressa yhteen tahtia.

Kyllä me pojanvekarat jäätiin miettimään, että ollaanko nyt ihan ajateltu kaikkea loppuun.

Semmoinen muisto tosiaan ponnahti mieleen, kun lueskelin tätä.

Hertta-täti osoittautui muuten viisaaksi naiseksi.

 

 

 

 

vmlouek

Yksityishenkilö. Poliittinen kanta: yksityisasia. Puhelinnumero: salainen. "Jokainen on syntynyt jossakin kuussa mutta siitä huolimatta on hyvä pitää jalat maassa". "Menetkös matkoihisi, sanoi mummo, kun ei uusi peruna voisilmällä kelvannut ja sillä matkalla ollaan".

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu