Saamelaiskäräjälaki: Julkinen keskustelu heijastelee saamelaisiin kohdistuvaa pohjimmiltaan rasistista holhousmentaliteettia
Hallituksen saamelaiskäräjälakia koskevan esityksen ympärillä velloo varsin ihmeellinen keskustelu. Varsinkin osa poliitikoista on aktivoitunut tuomaan esille intohimoisia näkemyksiään, jotka voisi oikeastaan tiivistää yhteen ainoaan viestiin siitä, että saamelaiset, Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, eivät olisi kykeneviä hoitamaan itseään koskevia asioita, vaan tarvitsevat valtaväestön holhousta. Totta kai myös media klikkausten toivossa on ryhtynyt voimistamaan viestiä, mitä maustellaan kaikenlaisilla pikkumaisilla poliitikkojen ”minä tiedän” ja ”tämäkin seikka tässä vielä on” näkemyksillä.
Tämä kaikki edustaa henkisesti alamittaista holhousmentaliteettia, jonka pohjavire on rasistinen, kun huomioon otetaan saamelaisten vuosisatojen aikana ja näköjään vieläkin kokemat ihmisarvoon, kieleen, kulttuuriin ja toimeentuloedellytyksiin kohdistuneet loukkaukset.
Saamelaiskäräjälaissa ei ole olennaista valtaväestön saavuttama ymmärrys asiasta, vaan nimenomaan se, miten saamelaiset ja erityisesti saamelaisten virallisen kannan ilmaiseva saamelaiskäräjät lakiuudistuksen näkevät. Jos asian tiimoilta on olemassa saamelaisten sisäisiä jännitteitä, myös ne kuuluvat saamelaisten itsensä ratkaistaviksi, tietenkin.
Saamelaiset ovat suomalaisia eivätkä jokin erillinen kansa. Yhtä hyvin meidän on sitten suojeltava itsehallinnolla kaikkia kantasuomalaisia, mitään loogista eroa ei näiden kansojen välillä ole.
Vanhana Lapin kävijänä en voi mitenkään hyväksyä, etteikö Lapissa asuneet lantasuomalaiset voisi osallistua saamelaiskäräjiin. Sehän se vasta rasismia on, jos heidät suljetaan tästä pois.
Annammehan somaleiden, iranilaisten tai irakilaisten päästä kaupunginvaltuustoon tai eduskuntaankin. Saamelaislogiikalla ei näillä olisi mitään asiaa hallintoomme edes myöhemmissä sukupolvissa.
Lakiesitys on täysin naurettava nykymaailmassa.
Ilmoita asiaton viesti
Lapinkävijän on syytä paneutua asiaan pikkasen pintaa syvemmältä. Lue vaikka Veli-Pekka Lehtolan Entiset elävät meissä – saamelaisten historiat ja Suomi, Gaudeamus 2022.
Ilmoita asiaton viesti
Lehtola kyllä on kirjoittanut useitakin upeita kirjoja lapista. Ei hän kuitenkaan ole koskaan rajoittanut paikallisien oikeutta perinteisiin kohtamisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos evdotuksesta. En tarvitse mitään historiikkia aiheesta, jonka jo tunnen niiden lukuisten lappilaisten kautta, joihin olen tutustunut eri puolilla Lappia sitten 60-luvun puolivälin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin! Älkää nyt herran tähden tulko neuvomaan joka alan kokemusasiantuntijaamme asioissa, jotka hän tuntee paremmin kuin Lehtola, Känsälä ja Honkala yhteensä!
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:2021:46 -vuosikirjapäätös
– – ”YK:n ihmisoikeuskomitean vuonna 2019 esittämät näkökannat
YK:n ihmisoikeuskomitea on Tiina Sanila-Aikion tekemän ilmoituksen (nro 2668/2015) sekä Klemetti Näkkäläjärven ja 24 muun henkilön tekemän ilmoituksen (nro 2950/2017) johdosta 1.2.2019 antamissaan kahdessa näkökannassa katsonut Suomen loukanneen ihmisoikeusilmoitusten tekijöiden oikeuksia, joista määrätään KP-sopimuksen 25 artiklassa luettuna yksin ja yhdessä 27 artiklan kanssa sekä tulkittuna yleissopimuksen 1 artiklan valossa. Näkökannoissa on erityisesti painotettu ryhmähyväksyntää ja saamelaisten itsemääräämisoikeutta määritettäessä sitä, ketkä ovat saamelaisia. Komitea on yleiskommenttiinsa numero 25 viitaten todennut, että sellaisten ehtojen, joita asetetaan mahdollisuudelle käyttää 25 artiklan mukaisia oikeuksia ottaa osaa yleisten asioiden hoitoon välittömästi tai vapaasti valittujen edustajien kautta, äänestää ja tulla valituksi määräaikaisissa ja rehellisissä vaaleissa, olisi perustuttava objektiivisiin ja kohtuullisiin kriteereihin. YK:n ihmisoikeuskomitea on katsonut, että korkein hallinto-oikeus on jättänyt useimmissa tapauksissa vaatimatta vähintään yhden saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n objektiivisen kriteerin täyttymistä ja soveltanut sen sijaan ”kokonaisharkintaa”. YK:n ihmisoikeuskomitea on sen vuoksi katsonut, että korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta ei ollut perustunut kohtuullisiin ja objektiivisiin kriteereihin.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1619000389816.html
Ilmoita asiaton viesti
Ja tästäkään kommentistasi en tullut hullua hurskaammaksi.
Miksi et edes joskus sanoisi suoraan mitä mieltä asiasta olet?
Ilmoita asiaton viesti
Saavathan saamelaiset toisiaan tavata milloin lystäävät. YKlle ei Suomen sisäiset hallintoasiat taasen kuulu sitten pätkääkään, milloin tämä ymmärretään ja lopetetaan viittaamasta tuon torson järjestön määräilyihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tällaisen alueen saa huomionpisteeksi, yhtä hyvin kuin voi häivyttää julkisuuden painotuksesta.
Vaikea ajatella, mitä tällä viimein haetaan. Suhtautuakko epäilevästi, vai muuten potentiaalisesti, vai molemmin tavoin, jne.
L.
Yleistä sen sijaan on se, että mikä julkisemman huomion alaisuuteen lasketaan merkittävänä,… sitä käsitellään monipuolisesti, ja tämä spontaani räjähdys on sitä, jota selkeästi odottaa.
Kyse on tietynlaisesta posauttelusta, yhteiskunnan eräänlaisille toimialueille.
Ilmoita asiaton viesti
Saako ylipäätään kansalaiskeskusteluun saamelaisasioista osallistua? Kenellä on lopullinen sana siitä, mitkä ovat oikeanlaisia näkemyksiä?
Rasistisesta holhousmentaliteetistako on kysymys, kun keskustelua käydään siitä, miten ja mitkä tahot päättävät, kenellä on oikeus saamelaiselinkeinoihin ja saamelaisalueiden luonnonvarojen käyttöön?
Ilmoita asiaton viesti