Neljä suomalaista harhakuvitelmaa turvallisuuspolitiikasta

Suomalainen turvallisuuspoliittinen keskustelu on valitettavasti suurimmalta osin sekalainen kattaus itsestäänselvyyksiä, vaarallista itsepetosta ja muita kummallisuuksia. Siksi on syytä oikaista harhakäsityksiä.

Ensinnäkin Nato-optio on Suomen turvallisuuspolitiikan suurin harhakuvitelma. Todellisuudessa Nato-optiota ei ole olemassa. Me voimme liittyä sotilasliittoon vain hyvän sään vallitessa. Nato-jäsenyys ei ole mikään automaatti ja me emme ole minkään sortin erityisasemassa.  Suomen kannalta ainoa potentiaalinen merkittävä sotilaallinen uhka tulee Venäjältä ja on selvää, että jos vakavasti kiristyneessä tilanteessa – pahemmasta puhumattakaan – hakisimme jäsenyyttä, jokainen Nato-maa joutuisi miettimään, haluavatko he jäseneksi maan, jonka takia he voisivat joutua konfliktiin Venäjän kanssa.

Toiseksi  Ruotsin ratkaisu voi olla lähempänä kuin haluamme uskoakaan. Me voimme vallan hyvin jäädä yksin Venäjän lähiulkomaaksi. Ruotsi ei tule odottelemaan sitä, että me tulemme loppujen lopuksi johonkin lopputulokseen, vaan siellä tullaan muuttuneen turvallisuustilanteen johdosta tekemään johtopäätökset, jotka nojaavat joko sen ääneen sanomiseen, että maa varautuu toimimaan yksin, tai länsinaapurimme hakee Nato-jäsenyyttä. Suomessa askelta kumpaankaan suuntaan sen sijaan ei haluta ottaa ja sellaiseen viittaaminenkin oli presidenttiehdokas Haaviston mielestä huolestuttavaa. Presidentti Niinistö puolestaan tiivisti oman jahnailulinjansa oikein ytimekkäästi: tässä tilanteessa minä en olisi lähdössä Natoon ja jos olosuhteet säilyvät tällaisina, ei ole syytä. Ilmeisesti turvallisuustilanne Euroopassa ja Venäjän toiminta ovat niin hyvällä tolalla, että ne eivät edellytä Suomelta minkäänlaisia turvallisuuspoliittisia suunnanmuutoksia.  Jos olosuhteet tästä paranevat, niin suunta on selvä, mutta jos olosuhteet tästä huononevat – niin kuinka huonoiksi tilanteen pitää kehittyä, että presidenttimme mielestä jotain pitäisi tehdä? 

Kolmanneksi meillä ei ole todellisuudessa yleistä asevelvollisuutta. Meillä on käytössä miehiä koskeva uskontoperustaisesti linjaansa muuttava valikoiva asevelvollisuus. Meidän on aika siirtyä universaaliin kansalaispalvelukseen, joka ei erottele väkeä genitaalien tai uskonnon perusteella.

Neljänneksi on hämmästyttävää, kuinka paljon tässä maassa uskotaan Ahvenanmaan demilitarisointiin ja siihen, että se olisi muka jonkinmoinen Itämeren aluetta vakauttava tekijä. Nimittäin demilitarisoidut vyöhykkeet eivät ole mitään rauhanvyöhykkeitä, vaan niiden tarkoitus on luoda sotilaallinen tyhjiö tyypillisesti tilanteessa, jossa demilitarisointia kannattava(t) osapuolet eivät voi, tai halua vaatia oikeutta niiden miehitykseen. Poikkeuksia tästä ovat lähinnä tulitaukosopimuksiin liittyvät vyöhykkeet, joiden tarkoitus on estää vihollisuuksien uudelleenalkaminen väärinkäsitysten tai vahinkojen takia. Ahvenanmaan historia Krimin sodan jälkeisenä aikana jokaisessa konfliktissa osoittaa tuon aukottomasti. Venäjä ei ole demilitarisointia edes tunnustanut.

Mutta ehkä jonain päivänä tämän maan asukkaat, tai edes poliittinen johto tohtii nostaa pään puskasta ja lopettaa teeskentelyn ja itsepetoksen.

 

 

Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com

Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani. 

 

Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo – siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa. 

 

 

 

0
vpleivo
Vasemmistoliitto Kajaani

Marcus Aurelius, Seneca, Thomas Jefferson, George Washington, Jeesus ja John Stuart Mill olivat kovia kavereita.
Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com
Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä: https://www.facebook.com/KitinaaNalakamaasta

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu