Kahdeksankymmentä vuotta sitten kesällä 1944 venäläisten partisaaniterrori oli voimakkaimmillaan
Kahdeksankymmentä vuotta sitten kesällä 1944 Neuvostoliitto halusi irrottaa Suomen sodasta, sillä valloitus oli -ainakin toistaiseksi- epäonnistunut. Kuten tänäänkin, sotilaallinen terrori oli osa itänaapurimme sodankäynnin työkalupakkia.
Ohessa kaksi videotani, jotka liittyvät näihin tapahtumiin yleisellä tasolla ja lisäksi video kahdeksankymmentä vuotta sitten Kuhmoa kohdanneesta tragediasta.
Mutta eikös vasemmistoliiton edeltäjän SKDL.n edustajan ja ministerin Arvo Aallon mielestä olemme Venäjän ystäviä vielä kuollessammekin. Tämän hän sanoi ääni väristen
Ilmoita asiaton viesti
Olet enemmän Venäjän ystävä kuin Veli-Pekka Leivo.
Ilmoita asiaton viesti
Olet enemmän Venäjän ystävä kuin Veli-Pekka Leivo”
Tämä kaipaa selitystä?
Ilmoita asiaton viesti
Olen nimittäin kuullut sota- invalidi isältäni sitä käytännön tietoa kuinka ryssä käyttäytyi sodassa
Ilmoita asiaton viesti
Lue Puheenvuoron arkistosta kaikki Leivon ja omat kirjoituksesi niin asia selviää.
Ilmoita asiaton viesti
Lue Puheenvuoron arkistosta kaikki Leivon ja omat kirjoituksesi niin asia selviää”
Kerran epäilin että saadaanko apua natolta tosi paikan tullen. Se ei saa minusta millään Venäjä mielistä
Ilmoita asiaton viesti
Ei kyllä kuulosta Arvo Aallolta, sikäli kun minä miestä muistan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kun on havahduttu näkemään Neuvostoliiton tekemät sotarikokset Suomessa. Aikoinaan raakuuksien Silminnäkijä sissipäällikkö Olavi Alakulppi yritti saada sotarikokset käsittelyyn YK:ssa, mutta jopa suomalaiset poliitikot vastustivat. Sanonta on: ”Uskovainen uskoo vaikkei näe, kommunisti ei usko vaikka näkeekin”. Lausahdus taisi sopia sodanjälkeiseen Suomeen vuosikymmeniä muidenkin kuin kommunistien kohdalla.
Se minua harmittaa, etten yrittänyt saada 1980-luvulla kuollutta appeani kertomaan osasto SAU:sta (Olavi Alakulpin johtama osasto), jossa hän oli mukana. Olikohan pojat luvanneet, etteivät lörpöttele liikoja. En ole löytänyt kyseisestä osastosta ja sen tekemisistä kovinkaan paljon tietoja.
Ilmoita asiaton viesti
Näin synkkänä tasavuosiaikana on hyvä muistutella naapurin rikoksista. Noita painettiin aktiivisesti villaisella aiheesta riippuen 35-50 vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Hyviä dokumentteja olet laatinut. Ei sinulla ole dokumenttia Pohjois-Karjalaan tehdystä iskusta eli Kuoran kylään henäkuun lopulla 1944 tehdystä iskusta? Se on minulle tuttu osin koska olen tavannut iskusta selvinneitä henkilöitä 60-luvulle lapsena lomaillessa. Muuan muuassa iskusta selvinneen perheenisä Eemeli Saarelaisen joka selvityi haavoittuen mutta menetti vaimonsa ja muutaman lapsensa.
Eihän sitä lapsena tajunnut oikein juttuja.
Ilmoita asiaton viesti
Enpäs ole moiseen ”totuuteen” aiemmin tullut törmänneeksi.
Tietääkseni suomalaiset toimivat II ww aikaan sisseinä myöskin Neuvosto-Karjalassa. Suomalaiset toimivat sisseinä myöskin 20-30 lukujen vaihteessa Neuvostoliiton puolella, tosin ei kovinkaan hyvällä menestykzsellä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan on juuri niin kuin Erämetsä kirjoitti. Venäläiset, jotka tekivät iskuja siviilejä vastaan Suomen maaperällä eivät tasan tarkkaan ole mitään partisaaneja vaan sotarikollisia rosvoja.
Suomalaisilla kaukopartioilla, joita kutsut sisseiksi, ei tietääkseni ikinä ollut tehtävänä tuhota siviiliasutusta ja tappaa siviilejä. Se ei merkitse tietenkään sitä, etteikö joitakin siviilejä olisi voinut noiden partioiden toimesta kuolla, mutta rinnastus siihen, että neuvostojoukot hyökkäävät puhtaan siviilisasutuksen kimppuun, on yksinkertaisesti pöljä.
Mistä on peräisin tietosi, että suomalaiset olisivat toimineet sissijoukkoina Neuvostoliitossa 20-ja 30-lukujen vaihteessa? Tuolloin rajan yli loikkasi melkoinen joukko suomalaisia, jotka tavoittelivat parempaa elämää itäisessä diktatuurissa. Monen matka päättyi lopullisesti Stalinin vainoissa. Eli eivät suomalaiset sinne sotimaan lähteneet noina vuosina, kirjoittelet nyt huuhaata.
Ilmoita asiaton viesti
Kalle saattaa nyt sekoittaa asiaan Venäjän bolsevikkivallankumouksen jälkeiset, aina vuoteen 1922 ulottuneet ns. heimosodat. En muuta keksi.
Niiden luonnehan oli aivan toinen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Heimosodat
Varmasti sotien 1939-40, 1941-44 aikana suomalaiset kaukopartiomiehet, joita kyllä sopii sisseiksikin kutsua, tekivät vihollisen maaperällä tuhotöitä, pääosin sotilaskohteisiin.
Heitä en kutsuisi missään tapauksessa partisaaneiksi. Sen termin varaisin omalla maaperällä valloittajaa vastaan toimiville, yleensä maanalaisille ryhmille.
Ilmoita asiaton viesti
Saattaa olla, että heimosodat ovat olleet mielessä, mutta kun nekään eivät mahdu oikein minkäänlaisen sissisotakäsitteen alle, kuten tavallaan toteatkin.
Ilmoita asiaton viesti
Harri Erämetsä: Partisaani pitäisi varata kuvaamaan vain kotimaassaan vierasta valloittajaa vastaan taistelevaa sissiryhmää – ei siis hyökkääjän valloitetussa kohdemaassa toimivaa ryöstävää, raiskaavaa ja tuhoavaa porukkaa.
Ote Wikipediasta: Toisessa maailmansodassa kuuluisiksi tulivat neuvostopartisaanit, Ranskan vastarintaliike, Josip Broz Titon johtamat Jugoslavian partisaanit sekä serbien kuningasmieliset četnikit. Italialaiset kommunistiset partisaanit pidättivät ja teloittivat Benito Mussolinin tämän yrittäessä paeta rakastajattarensa kanssa Sveitsiin. Toisen maailmansodan jälkeen sana partisaani vakiintui tarkoittamaan yleisimmin kommunistisia toimijoita, etenkin Neuvostoliiton virallisessa kuvauksessa Suuresta isänmaallisesta sodastaan. Kuitenkin myös Baltian maiden neuvostomiehitystä vastaan taistelleita metsäveljiä kutsutaan joskus partisaaneiksi.
Siis, partisaani määritelmä nyt ei aivan yksiselitteinen liene.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä se siltä osin on, että neukkupartisaanit, jotka vastustivat saksalaismiehittäjiä, tämän nimen ansaitsevat. On nimittäin aivan eri asia hyökätä miehittäjän kuljetuskolonnan kimppuun tai suistaa sotatarvikkeita kuljettava juna kuin hyökätä Kainuussa tai Lapissa rauhalliseen kylään ja tappaa naiset, lapset ja vanhukset. Miehittäjiä vastaan taistelevat ansaitsevat kunnian, siviilejä lahtaavat sotilaat ansaitsevat syvän halveksunnan.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin näin, Juha, Partisaani-nimike oli oikea NL:n maa-alueella (tuolloin) saksalaisia pois häätäville (sissi)ryhmille, mutta ei esim. Suomea rosvonneille ja raiskanneille maahantunkeutujille.
Venäjä (NL) häpäisee mielestäni partisaani-nimikkeen kutsumalla näitä omia rosvoporukoitaan partisaaneiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös näitä raakalaisia ole ollut meillä tapana kutsua desanteiksi?
Ilmoita asiaton viesti
Ei, desantti oli yksin tai korkeintaan muutaman hengen ryhmässä toiminut vakoilija/tuhotyönekijä ja useimmiten pudotettu laskuvarjolla syvälle sisämaahan kauas rintamalta. Toki heitä joskus tuli linjojen yli maitse tai vesitsekin. Desanttti oli usein suomalaisessa asepuvussa ja mukana oli väärät paperit ja radiolähetin.
Ilmoita asiaton viesti
Mitäs sisäistämistä siinä kun kerran historiaakin tunnen,
Kyllä Suomesta sissisotia Neuvostoliiton alueelle on tehty ja paljonkin.
Ilmoita asiaton viesti