Moskova ja Moskovan sotilastekniset toimet ovat iänikuista ikenien tuulettelua
Suomalainen turvallisuuspoliittinen antirealismi, myöntyväisyyspolitiikka, haitallinen sinisilmäisyys ja pasifismiksi verhoiltu nahjusmaisuus ovat viimein kohdanneet ansaitsemansa coup de grâcen. Tie nahkurin orsille alkoi Kaukasuksen hurmejuhlista ja päättyi venäläisten aloittamaan laittomaan sotaan, sotarikoksiin ja kansanmurhaan Ukrainassa. Silmämme ovat avautuneet ja näemme nyt itsekin, millainen naapuri meillä on. ”Hyvää huomenta Todellisuus!”, sanoi Suomi-neito herättyään Ruususen unestaan. ”Hyvää huomenta Suomi-neito, saanko esitellä ystävämme Painajaisen?”, vastasi todellisuus.
Euroopassa käydään suursotaa. Satojen tuhansien sotilaiden armeijat eivät ole ottaneet yhteen täällä sitten toisen maailmansodan. Kymmenet valtiot ovat osallisina varsinaisten sotaa käyvien maiden ohella. Ukrainan suvereniteettia, demokratiaa ja oikeutta olemassaoloon kansakuntana puolustavat urheat ukrainalaiset ja heitä tukevat vapaaehtoiset ovat kilpemme, joka suojaa myös meitä muita Moskovan julmalta ja rikolliselta sodalta, jota venäläiset ryydittävät tälläkin kertaan, kuten lähes aina ja kaikkialla aiemminkin nähdyillä epäinhimillisillä sotarikoksillaan. Moskovan asevoimat ryöstävät, murhaavat ja raiskaavat aivan kuten Moskovan tukemat serbit aikanaan Balkanilla, tai Moskovan omien sotajoukkojen vyöryessään yli Itä- ja Keski-Euroopan vapauttaen maita natsimiehityksestä stalinistisen sortovaltakunnan alamaisiksi Adolf Hitlerin unelmien murskautuessa Lend-Lease--ohjelman öljyämän sotakoneen rattaisiin.
Nyt M̶o̶r̶d̶o̶r̶i̶n̶ ̶ Moskovan puhuvat päät ovat rynnänneen kertomaan, kuinka itänaapurin diktatuuri ei pidä siitä, kun Suomi on ilmoittanut tekevänsä sen, mihin nämä itse ovat meidät tosiasiallisesti ajaneet. Rossiskaja Gazetassa kerrotaan, kuinka Suomen Nato-jäsenyys ehdottomasti uhkaa D. Peskovin mukaan Venäjän turvallisuutta ja Moskovan valtiontelevision toimesta venäläisille kerrotaan Hitleriä ja toista maailmansotaa unohtamatta, että meidät on jo Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen itse asiassa sisällytetty jo Natoon ja Yhdysvallat ei päästä meitä pois, eikä se salli meidän järjestää kansanäänestystä asiasta [1]. Vanhaan hyvään aikaan tällaista harhaista tavaraa saattoi lukea Zavtran kaltaisista julkaisuista, mutta nyt tämä on virallisesta virallisempaa Moskovan uutisointia tilanteesta, jonka se on itse toimillaan saanut aikaan. Artikkeliin on luonnollisesti sisällytetty uhkakuvien maalailua ja kerrottu, kuinka tällainen vaarantaa hyvät naapurisuhteet. Lisäksi olemme saaneet kuulla, kuinka Venäjä varoittelee sotilasteknisistä toimista, joihin kuulemme kuuluu joukkojen vahvuuden lisääminen rajoillamme. Itselleni tämä kremloidien logiikka ei oikein avaudu. Toisaalta väitetään meidän jo olleen Natossa 1990-luvulta alkaen, mutta sitten uhkaillaan seurauksilla, jos liitymmekin Natoon. Tovi sitten Venäjä oli se, joka lakkasi kunnioittamasta Suomen itsenäistä päätöksentekoa, mutta nyt väitetäänkin, että Yhdysvallat ei päästä meitä pois Natosta ja estää kansanäänestyksen. Sankkaa on, sankkaa on Iivanan keittämä soppa. Sellainen Schrödingerin Nato-jäsen tämä Suomi-neitomme näemmä on itänaapurin propagandaharhoissa.
Tässä vaiheessa on kuitenkin syytä muistella hiukan vanhoja.
Kenraali Makarov kävi luennoimassa Helsingin yliopistolla kesällä 2012. Puheen konteksti on tämän päivän kannalta hiukan epäolennainen, mutta muuta tärkeä poiminta voidaan tehdä. Alleviivaukset omiani.
”Viime vuosina Venäjän valtiojohtoa ovat erityisesti huolestuttaneet Baltian maiden kehotukset ja pyynnöt Natolle taata niiden turvallisuus väitettyjä Venäjän aggressiivisia toimia vastaan. Tämän seurauksena Naton sotajoukkojen toiminta näiden valtioiden alueella on huomattavasti lisääntynyt, alueella suoritetaan laajoja valmistavia toimenpiteitä sotilasinfrastruktuurin rakentamiseksi ja suurien sotilasvoimien käyttämiseksi.
Pidämme tällaisia toimia uhkana turvallisuudellemme. Siksi jouduimme vuonna 2009 käynnissä olevan asevoimien uudistuksen puitteissa uudelleen perustamaan maavoima-armeijan johtopisteen ja muodostamaan erillisistä joukko-osastoista vielä yhden jalkaväkiprikaatin”
[…]
”Nyt Suomen ja Venäjän välisellä 1300 kilometriä pitkällä rajaosuudella meillä on vain yksi jalkaväkiprikaati. Vastoin ulkomaisten poliittisten toimijoiden lausuntoja meillä ei ole aikomuksia perustaa mitään arktisia prikaateja. Omat toimenpiteemme vahvistavat maamme Suomen-suhteiden ystävällismielisen kurssin, mikä heijastuu poliittisissa, taloudellisissa ja kulttuurialan ja muissa sopimuksissa.”
[…]
”Mutta Suomen ja Venäjän suhteiden kehittymistä häiritsee merkittävästi se, että Suomi edesauttaa Naton vaikutuksen leviämistä arktisilla alueilla ilman Venäjää.
Asiantuntijoidemme mukaan Suomen käytännön osallistuminen Naton ”Nordefco”-yhteistyöhön ja Naton sotaharjoituksiin todistaa, että Suomi on vähitellen liittymässä Nato-toiminnan piiriin. Tietyissä olosuhteissa tämä voi jopa aiheuttaa uhan Venäjän turvallisuudelle.”
[…]
Aivan ääneen sanotusti turvallisuuden takaaminen on ollut Moskovalle ongelma. Syykin on ilmeinen ja pian tuon jälkeen alkanut sota Ukrainassa ja Krimin valloitus sitä alleviivaavat. Kyky puolustautua tarkoittaa sitä, että Venäjällä on vähemmän vaihtoehtoja toiminnalleen. Suomen osalta voidaan todeta, ettei 2012 – 2022 tilanne kauheasti muuttunut. Lisää yhteistyötä Naton kanssa sekä kahdenvälisiä ja monenkeskisiä harjoituksia muissa puitteissa sekä kourallinen sopimuksua. Mitään turvallisuustilannetta muuttanutta ei tapahtunut, mutta kuinka toimikaan Venäjä?
Joulukuussa 2014 Alakurttiin perustettiin 80. moottoroitu arktinen prikaati, jollaista ei ollut kuulemma aikomustakaan perustaa. Vanha 200. erillinen moottoroitu prikaati vaikuttaa edelleen pohjoisessa ja vuosina 2012 – 2021 suurin osa pohjoisen sotilaspiirin joukko-osastoista on saanut käyttöönsä uutta tai modernisoitua kalustoa.
Toisin sanoen vaikkemme olleet puolustusliitto Natoon liittyneetkään, Venäjä on jo kymmenen vuotta sitten valehdellut toiminnastaan ja toteuttanut juurikin sellaisia sotilasteknisiä toimenpiteitä, joilla se meitä taas pelottelee. Venäjän rajojemme läheisyyteen sijoittamat joukko-osastot on moukaroitu pahemman kerran Ukrainassa samalla, kun sotatarviketuotanto sakkaa komponenttipulan takia, minkä myötä voimme unohtaa tällaiset puheet. Venäjä ei uhkaa meitä millään, mitä se ei ole jo ennen valheiden saattelemana tehnyt ja sen kyky vahvistaa sotavoimaansa on hyvin kyseenalainen tilanteessa, jossa se kohdannee suuria vaikeuksia edes tavoitellessaan helmikuun 2022 tilannetta. Nyt on juuri oikea hetki liittyä puolustusliittoon ja Moskovan lakeijoiden ikenien tuulettelun voi jättää omaan arvoonsa.
[1] Но после распада Советского Союза Финляндия и Швеция почти сразу были инкорпорированы в НАТО. В том числе принимали участие во всех крупных учениях альянса. Не вступали из практических соображений, чтобы не увеличивать военные расходы. Сейчас Штаты не оставляют шансов отвертеться. Хельсинки и Стокгольму даже не позволили провести референдум.
Palautetta voi lähettää osoitteeseen vpleivo@gmail.com
Jos haluat saada blogin parhaat palat Facebook-seinällesi ja aiheisiin liittyviä uutisia, käyhän tykkäämässä Kitinää Näläkämaasta FB-sivuani.
Poliitikko-profiilini naamakirjasta myös nimelläni Veli-Pekka Leivo – siellä käsittelen enemmän, mutten ainoastaan Kajaanin ja Kainuun asioita sekä turvallisuuspolitiikkaa.
Venäjälle ’turvallisuus’ on sekä tekosyy että ihan aito asia. Silloin kun puhe on aidosta turvallisuudesta, Venäjä kokee sen nollasummapeliksi, jossa naapurin turvallisuuden paraneminen heikentää Venäjän kokemaa turvallisuutta.
Jäämeren rannalle tehdyt tukikohdat pitkälti heijastavat jääpeitteen vähenemistä. Näihin aikoihin saakka jäämeri on turvannut Venäjän pohjoisen suunnan. Alueella on Venäjän rahapumppu sekä kuvitellut rikkaudet meren pohjassa, ja sulava meri lisää meriliikennettä sillä samalla alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo arktinen prikaati ei ole tarkoitettu muuhun kuin Pohjoismaiden uhkaamiseen, mutta joutuivatkin lihamyllyyn Ukrainassa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tuo kuvituskuva on?
Ilmoita asiaton viesti
Oleg Shupliakin symbolistinen maalaus The Great Battle of Ukraine with Mordor (2022).
Ilmoita asiaton viesti
Hyvään kirjoitukseen kommenttina. Mielestäni suursodasta puhuminen on liioittelua. Termi yleistyi 1900-luvun alussa tarkoittamaan suurvaltojen mahdollista kamppailua kun ennakoitiin ensimmäistä maailmansotaa ja sitä käytettiin kuvaamaan niin ensimmäistä kuin toista maailmansotaa ennakolta ja jälkikäteen. Kylmän sodan aikana termiä käytettiin kuvaamaan kolmatta maailmansotaa jota ei onneksi syttynyt. (Esim. kirja ”Jos suursota syttyy”).
Suursota -termin käyttö on turhaa dramatisointia. Ukrainan ja Venäjän yhteenotto ei ole supervaltojen tai suurvaltojen yhteenotto. Se on alueellinen sota, aivan kuten vaikkapa Korean sota, Vietnamin sota, Intian-Pakistanin sodat ym. Suurvaltojen yhteenotto se toki välillisesti on, sijaissota.
Ilmoita asiaton viesti
Suurin sota Euroopassa sitten suuren kansainvälisen ja sen lisäksi poikkeuksellisen suuri monella muullakin tavalla. Toki semantiikasta voidaan puhua ja ymmärrän näkemyksesi, mutta olen eri mieltä sodasta, joka on sitonut 80+ % Venäjän sotavoimasta.
Ilmoita asiaton viesti
Toki semantiikkaa, mutta silti varoisin ylidramatisointia.
Itse vertaisin Ukrainan sotaa Korean sotaan, joka oli alueellinen sota muttei suursota vaikka sitoikin merkittävän määrän supervalta USA:n ja suurvalta Kiinan asevoimista. Sekin aiheutti säpinää kansainvälisesti ja käynnisti toden teolla kylmän sodan asevarustelun oikeastaan kaikkialla paitsi Suomessa. Toinen yleinen vertailukohta – toivottavasti lopputuloksen suhteen – on Venäjän-Japanin sota joka sekin oli alueellinen sota, ei suursota.
Ukrainassa ei sodi supervalta muuten kuin sijaissotaa, vaan suoranaisesti vain suurvalta Venäjä. Kooltaan Venäjän operaatio on merkittävästi pienempi kuin vaikkapa vuoden 1991 Persianlahden sota, Iranin-Irakin sota, Algerian sota ym. ja vertautuu kooltaan lähinnä amerikkalais-brittiläiseen Operation Iraqi Freedomiin.
En näkisi että sodan maantieteellinen sijainti vaikuttaisi sodan koon määrittelyyn. Toki sota Euroopassa tulee enemmän iholle.
Ilmoita asiaton viesti
Olet sinänsä oikeassa, mutta tämä on Kitinää Näläkämaasta. Kyllähän täällä on kieli poskessa vaadittu pääkaupunkiseudun lakkauttamista, älä kiusaa natsia-päivää ja kaikenlaista muuta. Parempi lyödä yli kuin ali.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä blogi on, en vaan malta olla nillittämästä kun luonteeni on mitä on! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on miehekästä puhetta. Muistan erään vasemmistoliittolaisen, joka reissaili Neuvostoliiton Tallinnaan 1980-luvun lopulla. Se oli vasemmiston paratiisi niihin aikoihin. Saattoi olla hinta/laatusuhdekin mittarina. Kyseinen vasemmistolainen oli myös kova jätkä. Ei tarvinnut varmuusvälineitä, kun tallinnan Mustallamäellä oli sellaiset säteilyarvot, ettei siellä mikään HIV elänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Vasemmistoliittoa ollut silloin. Vaikka vettä on virrannut Kajaaninjoessa vähemmän, niin emmehän me kokoomuslaisiakaan IKL:n sakiksi kutsu. VL on onnistunut nahanluonnissaan hyvin perusteellisesti ja on ollut koko 2000-luvun kriittisempi Moskovaa kohtaan kuin Kokoomus, Keskusta, SDP, tai Perussuomalaiset. Muiden osalta voidaan vähän keskustella. Toki jäännöskommunisteja, navettakissan logiikalla Kremlin isäntää miellyttäviä ja yrttiaholaisia on, mutta he ovat pieni vähemmistö
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin kirjoitat, sana on hallussa. Toki Vasemmistoliitto on on SKDL:n perillinen ja SKDL taas syntyi käytännössä kommunistien vaalijärjestöksi. Eli sieltä on sitä vanhaa painolastia ja kuten myönnät, näitä Venäjän ikuisia ystäviä teiltä vielä löytyy plus vielä eduskunnan ainoa kommunisti Anna Kontula.
Mutta myönnän kyllä, että Vasemmistoliitto on ollut kriittinen Putinin hallintoa kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin hyvä ja asiapitoinen blogi. Erityisesti arvostan sitä, että se tulee Vasemmistoliiton suunnalta eli taholta, josta näin asiallisia ulko- ja turvallisiuspoliittisia katsauksia ei ole totuttu saamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kaikkien Moskovan lakeijoiden kantoja jättää huomioimatta.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008814946.html
Mikäköhän Erdoganille tuli. Saattoi tilannekuva muuttua tai sitten Venäjä uhannut sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä uhannut Turkkia. Parhaat naurut viikkoon.
Turkin ammattiarmeijan koko 500.000 sotilasta. Reservissä 500.000. Noin 670 lentokonetta ja noin 470 taisteluhävittäjää. Sukellusveneitä ja valmistaa bairakter-lennokkeja.
Ilmoita asiaton viesti
Turkki on aika kusessa taloudellisesti. Uhkaaminen voi tarkoittaa myös taloudellisia asioita. No, käytetään sitten sanaa painostaminen, ettei tule väärää kuvaa. En itse ajatellut edes sotilaallista puolta. Turkki saa Venäjän oligarkkien rahaa. On S400 hanketta ja muuta. Venäjän turistit tuovat rahaa aiempaa enemmän kun Kreikka ja Kypros sulkivat ilmatilansa venäläisiltä.
Toisaalta on mahdollista, että Turkki näkee omalta kannaltaan Ruotsi/Suomen jäsenyyden vaarallisena sodan laajentumisena – ilman Venäjän sekaantumistakin.
Ilmoita asiaton viesti
Turkki ampui venäläisen hävittäjän alas, eikä siitäkään mitään muuta seurannut kuin, että ilmatilaloukkaukset loppuivat. Venäjällä ei ole mitään, millä painostaa Turkkia. Turkki on suurvalta ja Venäjä ei. Molemmilla mailla bkt on yhtä pieni.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, ilmavoimat toimi siinä omiin nimiinsä (tai jenkkien) ja ne olivat hieman sen hävittäjäepisodin jälken kaatamassa Erdogania (USAn oskesteroimalla sotilasvallankaappauksella). Turkin ilmavoimat pommitti pääkaupunki Ankaraa. Erdogan taisi saada vihiä venäläisiltä ja osti kiitolisuudenvelassa sen jälkeen ilmapuolustusta Venäjältä.
Erdogan tietää, että hänen oma valtansa ei ole USAn eikä EU:n edun mukainen. Turkki oli eri linjoilla mm kurdikysymyksessä. Pakolaisvirrat Eurooppaan olivat eräs kiista. Eli sinänsä Erdogan peluuttaa USAta ja Venäjää vastakkain. Ei se nytkään ole katkaissut suhteita Venäjän kanssa. Varmaan on käynyt selväksi, ettei Ukraina ole jatkossa iso naapuri
Ilmoita asiaton viesti
Enemmän tuo on Yhdysvalloille ja vahvoille länsimaille kuin meille suunnattu. Turkki haluaa meidät Natoon, mutta koittaa tingata Washingtonin et al kanssa. Vakavastiotettavuutta alleviivaa se, että Erdogan puhui Skandinaviasta, Ruotsista ja Alankomaista… että ei tuota ihan tarkkaan mietitty.
Ilmoita asiaton viesti
Voi siitäkin olla kyse. Suomella ja Ruotsilla on hieman samanlainen asenne Erdoganiin kuin Putiniin. Tuli Lukasenkon pakolaiskriisin aikoihin Erdoganin toimet 2015.
Näyttää siltä, että Skandinaavit haluavat tulla Natoon jonkinlaisiksi moraalin vartijoiksi. On siinä se aiheellinen huolensa Turkilla.
Turkki ei sovi arvojensa puolesta (islam) EUn jäseneksi. Muuttuuko Naton ideologinen puoli, erityisesti Ruotsin myötä, joka mahdollisesti liittoutuu (suomen kansaa) jonnekin Alankomaiden kylkeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Sotilastekniset toimet” ”sotilaalliset erikoisoperaatiot”
Ennen vanhaan puhuttiin sodasta …🤔
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan Tolstoin pääteos jo nimetty uudestaan Erikoisoperaatio ja rauha?
Ilmoita asiaton viesti
Aika päiviä sitten!
https://cdn.dal.ca/content/dam/dalhousie/images/dalnews/2022/02/tolstoy-meme_smaller.jpg.lt_289816a4a7f6a3f099b4e8dca008f4b9.res/tolstoy-meme_smaller.jpg
Ilmoita asiaton viesti