Lasten äänioikeus on ihmisoikeuskysymys: 15-vuotiailla tulee olla oikeus äänestää kaikissa vaaleissa
Lasten kategorinen rajaaminen keskeisen perusoikeuden ja demokraattisen vaikutusmahdollisuuden ulkopuolelle on lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista. Suomen tulisikin nopeasti korjata tilanne ja ulottaa ensimmäisessä vaiheessa äänioikeus 15-vuotta täyttäneille.
Demokraattisissa yhteiskunnissa äänestäminen on yksi keskeisimmistä osallistumisen muodoista ja tasaveroisen kansalaisuuden kulmakivi. Suomessa on perustellusti tunnettu ylpeyttä siitä, että Suomi oli Euroopan ensimmäinen maa, jossa naiset saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden vuonna 1906. Naiset olivat saaneet äänioikeuden Uudessa Seelannissa 1893, Australiassa 1902 ja eräissä USA:n osavaltioissa 1890-luvulla.
Kunnallisen äänioikeuden naiset olivat saaneet jo aiemmin, mutta tämä ei toki koskenut kaikkia. Äänioikeuta ei ollut naimisissa olevilla naisilla, koska heitä edusti heidän aviomiehensä, eikä ns. ”isäntävallan alaisilla” eli työväestöllä.
Vielä vuonna 1897 Lakivaliokunnan mielestä oli ”sopimatonta vetää nainen valtiolliseen elämään, varsinkin kun kokemus naisen kunnallisen äänioikeuden käyttämisestä toistaiseksi on niin vähäinen, ettei siitä voida mitään varmoja johtopäätöksiä tehdä”. Porvarissäädyn ruotsalainen konservatiivinen enemmistö puolestaan torjui naisten naisten äänioikeuden sillä perusteella, että ”nainen ei ollut luotu julkiseen elämään, naisten maailma oli kodin ja perheen piirissä”.
Äänioikeutta on aina haluttu rajata jonkin yksilön ominaisuuden perusteella. Ja aina kun jonkin ryhmän äänioikeutta on haluttu rajoittaa – esimerkiksi varallisuuden, yhteiskuntaluokan, sukupuolen tai iän perusteella – ovat argumentit olleet hämmästyttävän samanlaisia. Haluttiinpa äänioikeutta rajata sitten sukupuolen tai iän perusteella, kulkevat argumentit yleensä seuraavasti (sanan ”lapsi” voi korvata haluamallaan ryhmällä):
- Lapsilla ei ole riittäviä älyllisiä valmiuksia äänestää, lapset eivät ymmärrä tekojensa seurauksia ja heidän omaa parastaan (tämä on jokaisen paternalistin suosikkiargumentti rajata myös aikuisten oikeuksia).
- Lapsilla ei ole riittävää elämänkokemusta niistä asioista, joihin äänestettäessä otetaan kantaa. Tämän argumentin mukaan lapset eivät tunne riittävän hyvin päätettäviä asioita ja ymmärrä niiden yhteiskunnallisia seurauksia.
- Lapset ovat helposti manipuloitavissa. Lapset tekevät päätökset auktoriteettien mielipiteiden mukaisesti ja siten heidän vanhempansa tai ”nuorisoidolit” voisivat vaikuttaa helposti lasten päätöksiin.
- Lasten äänioikeus olisi haitallista demokraattiselle päätöksenteolle: poliittisesta kampanjoinnista tulisi populistista lapsiin vetoamista ja asioiden äärimmäistä yksinkertaistamista.
Ongelma jokaisen yllä esitetyn argumentin kanssa on se, että niiden perusteella useimmilla aikuisillakaan ei pitäisi olla äänioikeutta. Ne myös missaavat varsinaisen pointin: äänioikeus ei ole jokin lisenssi, joka pitää ansaita, vaan kansalaisoikeus. Jokaisella kansalaisella on äänioikeus vaaleissa riippumatta siitä, arvioiko joku hänen olevat siihen riittävän fiksu.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Kyseessä on maailman laajimmin ratifioitu YK:n ihmisoikeussopimus. Sopimuksessa lapsella tarkoitetaan jokaista alle 18-vuotiasta henkilöä. Yksi sopimuksen keskeisistä periaatteista on lasten näkemysten huomioon ottaminen. Jokaisen lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja lasten näkemyksiin on suhtauduttava vakavasti. Sopimuksen mukaan lapsen mielipide on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Tämä ei tarkoita, että näkemyksen arvo tai merkitys riippuisi kehitystasosta, vaan että kuulemisen tavoissa on huomioitava myös lasten kehitystaso.
Lasten kategorinen rajaaminen keskeisen perusoikeuden ja demokraattisen vaikutusmahdollisuuden ulkopuolelle on yksiselitteisesti lapsen oikeuksien sopimuksen vastaista. Tilanne vertautuu täysin keskusteluun naisten äänioikeudesta viime vuosisadan vaihteessa.
Tällä kertaa Suomi ei kuitenkaan ole valitettavasti etujoukoissa. Lukuisissa maissa eri puolilla maailmaa lapsilla on jo äänioikeus. Euroopassa äänestysikärajaa on laskettu mm. Itävallassa, Skotlannissa ja Saksassa. Osassa maita äänioikeus koskee vain paikallisvaaleja (sama kehityskulku käytiin myös naisten äänioikeuden osalta), mutta esimerkiksi Itävallassa otettiin jo vuonna 2007 käyttöön laki, joka antaa 16-vuotiaille äänioikeuden kaikissa vaaleissa.
Suomessa rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Miksi ajattelemme, että ihminen voi olla vastuussa teoistaan lain edessä, mutta emme anna hänelle kuitenkaan mahdollisuutta vaikuttaa näiden lakien sisältöön?
Oikeusperusteinen ajattelu ei ole ollut suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun vahvuus, pikemminkin löydämme aina helpommin argumentteja rajata yksilöiden oikeuksia ”heidän omaksi parhaakseen”. Lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta tilanne on kuitenkin yksiselitteinen: kaikkien alle 18-vuotiaiden lasten kategorinen rajaaminen äänioikeuden ulkopuolelle, on vastoin lasten demokraattisia osallistumisoikeuksia.
Suomen tulisikin nopeasti korjata tilanne ja muuttaa ensimmäisessä vaiheessa vähintään äänioikeus (vaalikelpoisuus voidaan erottaa äänioikeudesta) vastaamaan rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa. Mikä olisikaan parempi hetki tämän muutoksen käynnistämiselle kuin lapsen oikeuksien sopimuksen juhlavuosi.
Mielenkiintoista pohdintaa. Olen samaa mieltä siitä, että niitä luettelemiasi 4 ”tekosyytä”, joita yleensä käytetään lasten äänioikeuden vastustamiseen, voitaisiin suurinpiirtein yhtä hyvin käyttää myös aikuisten äänioikeuden vastustamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Höpö höpö. Äänestysikää pitäisi päinvastoin nostaa.
Ilmoita asiaton viesti
En kannata täysien lapsien menemistä vaaliuurnille. 15-vuotiasta ei kiinnosta politiikkaa, eikä heitä tarvitsekaan vielä kiinnostaa, kyllä heillä on aikaa elämässään vielä politiikkaan syventyä.
Ilmoita asiaton viesti
Minua on kiinnostanut politiikka 15-vuotiaana ja jo paljon sitä aikaisemmin. Huomattavaa osaa aikuisista politiikka ei näytä kiinnostavan.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja tervetullut kirjoitus Puheenvuoron sisällön tason nostamiseksi. Pidin erityisesti tuossa alussa kun huomautettiin että 1900 – luvun äänioikeusuudistus ei koskenut täysimääräisesti kunnallishallintoa. Vastakysymyksenä esitänkin asioita tutkineille palstalla että olisiko jopa vuoden 1918 tapahtumia voitu estää jos kunnissa olisi ollut kaikilla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus olemassa jo ennen murhenäytelmää? Yksi traagisiin tapahtumiin johtanut syyhän oli juuri köyhän väestönosan aseman huomattava kurjistuminen ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena. Arkea koskevat päätökset tehtiin nimenomaan kunnissa silloinkin ja vuoden 1918 jälkeen sitten vaalilakia muutettiinkin nopeasti.
Kannatan blogistin esittämää äänestysikärajan laskua parilla kolmella vuodella. Iso osa tänään tehtäviä päätöksiä koskee nimenomaan näitä nuoria tulevaisuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Jospa 15-vuotias saisi ensin oikeuden ostaa sytkärin.
Ilmoita asiaton viesti
Sytkäreiden myynti voitaisiin kieltää lailla kaikilta.
Ei viime sodissakaan kaikki etulinjan miehetkään saaneet ostaa lomillaan alkohilipitoisia juomia nautittavakseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sen sijaan Suomi oli maailman ylivoimainen ykkönen heroiinin käytössä.
https://www.google.com/search?q=heroiini+suomi+sota
Ilmoita asiaton viesti
Lapsilla, n 15- vuotiailla on tietenkin vakaa harkintakyky ja oma tahto. Jatkossa tulemme näkemään Cheekin presidenttinä ja Antti Tuiskun pääministerinä. Linnan juhlissa tarjoillaan sipsejä ja cokista. Ohjelmassa on jätetty Jazz ja klassinen pois ja salaatit ruuista. Puolue on viikkorahasta riippuen oikeisto tai vasemmisto.
Ilmoita asiaton viesti
Tartteehan ne myös jonkinlaisen henkilöllisyystodistuksen. Entä jos lapsen vanhemmat ovat sitä mieltä, että lapsen ei tarvitse äänestää vaaleissa, eivätkä hanki siksi (maksullista) henkilöllisyystodistusta hänelle? Tuleeko lapselle sitten antaa myös omaa rahaa käyttöön, jos ei itse käy töissä, jotta saa ostettua esim. passin.
Nythän nuo kaikki äänrtämisen ehdot käytännössä useimpien osalta toteutuvat, mutta eivät ne mitään itsestäön selvyyksiä ole kuitenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
15 vuotias on äärimmäisen naiivi ja idealistinen, vähän kuten tämä blogi. Jääkylmä totuus on, että jos ei ole tehnyt päivääkään töitä tai maksanut muita veroja kuin ALV:n, ei ole mitään kokemusta tai tarttumapintaa näistä asioista äänestäessä. Mielestäni tästä syystä äänestysikää saisi jopa nostaa.
15 vuotias äänestäjä on populistin märkä uni.
Ilmoita asiaton viesti
Myös 55 vuotias voi naivi ja erittäin kyyninen. Eikä ymmärrä tuon taivaallista yhteiskunnan toiminnasta, lainsäädännöstä, kansainvälisistä sopimuksista koskien Suomea. Mutta populismi ja vihan lietsonta uppoaa kuin häkä päähän. Ja iso osa elämästä on saattanut mennä sosiaalitukia nostettaessa ja työ sana kuultu korkeintaan Mikkelin toribaarissa : istukee työ tähän..
15/16 vuotiaalla on kuitenkin toivoa muutokseen mutta 55 vuotiaalla ei juurikaan.
Itse pääsin äänestämään vuonna 1973 ja äänestysikärajaa oli laskettu hieman aiemmin 18-vuoteen. Ikäisiäni pidettiin radikaaleina pitkätukkaisina hippeinä jotka eivät ymmärrä mistään mitään. No ehkä arviot olivat oikein mutta joka ainut kerta – ilman poikkeusta – olen äänestänyt vaaleissa. Ja viime keväät täällä ulkomailla .
Ilmoita asiaton viesti
Ihan hyvä pointti. Toisaalta 15 vuotias on itse vastuussa rikkomistaan laeista, mutta ei voi vaikuttaa niihin äänestämällä, mikä on eettinen ristiriita.
Sama eettinen ristiriita on se, ettei 15 vuotias saa juoda viinaa, ajaa autoa tai puolustaa kotimaataan, mutta hänen pitäisi saada äänestää niistä.
Tulee mieleen aborttikeskustelu ja mihin asti sikiön saa tappaa ilman että se on käytännössä murha. Keneltä saa kieltää äänioikeuden ilman että se on ihmisoikeusrikos.
Minulla on kovat ennakkoluulot 15 vuotiaiden äänestämisestä, mutta voi olla että olen väärässä. Toisaalta jos populismi on nyt jo uhka, ei asia korjaannu lisäämällä lisää naiiveja ja kokemattomia äänestäjiä.
Toisaalta en myöskään halua tuoda puolueiden polarisoivaa kinastelua peruskouluihin.
Ilmoita asiaton viesti
”Itse pääsin äänestämään vuonna 1973 ja äänestysikärajaa oli laskettu hieman aiemmin 18-vuoteen.”
Kun nyt ajattelet hieman vanhempana niin oletko sitä mieltä että olit kykenevä ottamaan kantaa vuoden -73 tärkeisiin kysymyksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Olin.
Ilmoita asiaton viesti
Ikärajan (ikärasismin?) asettamisen ongelma ei koske pelkästään äänestämistä, vaan kaikkea mihin vaaditaan joku vähimmäis-ikä. Myös perustelut ovat pitkälti samoja: lapsi ei ole vielä aikuisen tasolla kehityksessä. On täysin selvää että 1-vuotias ei kykene oikein mihinkään, ja häntä tulee suojella melkein kaikelta mahdolliselta. Mutta kuinka vanha sitten kykenee, ja kuinka vanhaa ei enää tarvitse suojella (= kieltää) kaikelta mahdolliselta, tämä ei ole ihan itsestäänselvä asia.
18 vuoden ikäraja on kompromissi, joka voi tuntua hieman korkealta. Alempiakin ikärajoja on mahdollista yrittää perustella, ja sellaisia onkin käytössä joissakin maissa. Mutta ne maat joissa on käytössä alempia täysi-ikäisyyden ikärajoja kuin 18 vuotta, eivät varsinaisesti loista tieteellisen ajattelun suurmaina, vaan suuri osa niistä loistaa keskiaikaisessa uskonnollisessa pimeydessä elävinä takapajuisina kehitysmaina.
Täysi-ikäisyyden ikäraja 15 vuotta (tai joissakin tapauksissa alle):
Saudi-Arabia, Iran, Indonesia, Myanmar, Yemen.
Täysi-ikäisyyden raja 16 vuotta:
Skotlanti, Kuuba, Vietnam, Kirgistan, Kuwait, Palestiina, Pakistan, Kamputsea, St Vincent ja Grenadiinit.
Täysi-ikäisyyden raja 17 vuotta:
Pohjois-Korea, Tazikistan, Timor-Leste.
https://en.wikipedia.org/wiki/Age_of_majority#Civil_law
Ilmoita asiaton viesti
Olipa äänestysikä mikä hyvänsä, sen tulee olla sama kuin rikosoikeudellisen vastuun alkamisikä. Jokaisella tulee olla oikeus vaikuttaa lakeihin, joita joutuu noudattamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Iän sijaan pidän parempana äänestysoikeuden sopivuudelle äänestäjän ymmärrystä maailmasta.
Antaisin äänioikeuden vain niille, jotka läpäisevät tätä varten luodun testin. Mitään tekoa ei ole äänestysoikeudella sellaisella, jonka tiedot eivät riitä edes oman etunsa ajamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ihan huono mutta melko raaka murjaisu.
Ilmoita asiaton viesti
Ehfokkaille sopisi myöskin testi_
https://www.youtube.com/watch?v=YFcLJb1t8Ic
Ilmoita asiaton viesti