Miksi Helsinki keräsi koronavuonna 500 miljoonaa ylijäämää?

 

Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen luvut hätkähdyttävät. Kaupunki teki koronavuonna 2020 ylijäämää 499 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernin tulos oli 569 miljoonaa ylijäämäinen.

Kaupungin pankkitileillä makaa jo 1 628 miljoonaa euroa ylimääräisiä rahavaroja. Samaan aikaan terveydenhuollossa, vanhusten palveluissa, kouluissa, lastensuojelussa ja monissa muissa tehtävissä on huutava pula resursseista.

Helsinki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen joka vuosi ylijäämää. Sitä on kertynyt kaupungin taseeseen jo 6,1 miljardia euroa. Se on tolkuttoman paljon, kun vuotuiset toimintamenot ovat näinä vuosina olleet 3,1–4,7 miljardin tasolla. Kaiken lisäksi kaupungilla on lainasaatavia kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.

Lupaukset ja mahalasku

Kun Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan ylijäämä nousi julkisuuteen, puhuivat vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat ”yllätyksestä” ja lupasivat ohjata ylijäämistä lisäresursseja tämän vuoden toimintaan.

Helsingin Sanomien haastattelussa viime viikolla vihreät esittivät ylitysoikeutta tämän vuoden budjettiin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle. Demareiden mielestä ”tämän vuoden budjetin pohja pitäisi nyt laatia uudelleen, ”ylijäämä pitää suunnata palveluihin” ja työntekijöiden panos huomioida tulospalkkioilla. Vasemmistoliitto vaati ”koulutusleikkausten perumista”. Vain pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti vastustavansa budjetin avaamista. (HS 24.3.)

Kaupunginhallituksessa oli ääni kellossa jo muuttunut. Se päätti SDP:n vihreiden esityksestä vain ”seurata talousarvioon 2021 kirjatun mukaisesti koronasta aiheutuvia kustannuksia lautakunnissa talouden ja toiminnan seurannan yhteydessä. Lautakunnat esittävät tarvittaessa ylitysoikeuksia kaupunginhallitukselle ja kaupunginhallitus valtuustolle”.

Vasemmistoliitto ehdotti, että lautakunnat tuovat kaupunginhallitukselle esitykset ylitysoikeuksista, joilla kompensoidaan budjetin resurssivajeita, erityisesti kasvatus- ja koulutustoimialalla. Muut kaupunginhallituksen jäsenet torjuivat tämän esityksen.

Vapaavuoren ja kokoomuksen kanta, että budjettia ei avata, voitti.

Mikä olennaista, kukaan ei esittänyt kaupunginhallituksessa muutosta esitykseen 500 miljoonan euron ylijäämän siirtämisestä kaupungin taseen omaan pääomaan. Pormestari on tätä selitellyt sillä, että ylijäämät menevät investointeihin eikä rahaa laiteta ”sukanvarteen”. Todellisuudessa vain osa käytetään investointeihin. Mihinkään sitomattomat rahavarat ovat kasvaneet runsaassa kymmenessä vuodessa yli miljardilla eurolla.

”Roope Ankan tauti”

Jatkuva ylijäämien kerääminen ja niiden siirtäminen toimintamenojen sijasta kasvattamaan taseen omaa pääomaa on jo pitkään Helsingissä jatkunut ”Roope Ankan tauti”. Toivottavasti joku vielä tutkii, miten kaikki kaupunginhallituksen ryhmät saatiin hyväksymään vuoden 2020 talousarvio, joka tuotti 500 miljoonan ylijäämän. Ja miten ylijäämästä nousseen julkisen kohun aikana annetut lupaukset hiipuivat kaupunginhallitukseen tultaessa.

Oliko kyse vain siitä, että vasemmiston ja vihreiden edustajilla ei riittänyt argumentteja tai rohkeutta, kun pormestari, kansliapäällikkö ja rahoitusjohtaja eivät halunneet kaupunginhallituksen ohjaavan ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, joita on jatkuvasti alibudjetoitu? Vai ovatko hekin omaksuneet ajattelutavan, jossa kaupunkia johdetaan kuin yritystä, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa?

Ei tullut takkia, ei tuloskukkaroakaan

Nyt, jos koskaan, olisi kaupunginhallituksella ollut erityisen vahvat perusteet esittää, että osa ylijäämästä siirretään toimintamenoihin. Näin olisi voitu korjata palvelujen alibudjetointia ja maksaa työntekijöille korona-ajan ylimääräinen tulospalkkio.

Pelkät lupaukset ylitysoikeuksista eivät korjaa ”Roope Ankan tautia”, jossa tuloja ja menoja alibudjetoimalla tuotetaan jatkuvasti ylijäämiä samaan aikaan kun palvelut heikkenevät, työllistämistä laiminlyödään, työntekijöiden palkat jäävät jälkeen ja muun muassa asumisen ongelmat kasvavat.

Ylitysvaltuuksia käytetään kunnissa yleensä silloin, kun pitää jälkikäteen hyväksyä pakollisia menoja, jotka ovat ylittäneet budjetissa arvioidun. Ylitysvaltuuksilla ei voi muuttaa budjetin raameja eikä korjata palvelujen määrärahoja ja henkilöstöresurssien systemaattista alimitoittamista budjetissa. Kaupunginhallituksen eilinen päätös rajasi vielä ylitysvaltuuksien harkitsemisenkin talousarvion yhteydessä sovittuihin puitteisiin ja vain koronasta aiheutuviin lisäkuluihin (jotka valtiovalta on luvannut kompensoida kunnille).

Ei tullut siis kaupunginhallituksesta takkia, ei tuloskukkaroakaan – tuli mahalasku.

 

(Artikkelin kuva Helsingin kaupunki/hel.fi)

0
yhakanen
Muut Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Ehdolla Helsingin kaupunginvaltuustoon Asukkaiden Helsinki -yhteislistalla.

Toimittaja. Työskennellyt aiemmin toimittajana mm. Tiedonantajassa, Ylioppilaslehdessä, Soihdunkantajassa ja Eespäin-lehdessä sekä kustannustoimittajana.

Toimi Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajana 1990 - 2013. Helsingin kaupunginvaltuutettu 2005 - 2017.
Euroopan vasemmiston (European Left Party) hallituksen jäsen 2010 - 2013. Nykyisin Euroopan vasemmiston Itä-Euroopa työryhmän jäsen.
Vapaus Valita Toisin -yhdistyksen hallituksen jäsen.

Kirjoittanut kirjat Markkinoiden vai ihmisen hyväksi?(2013), Kuusi kuvaa Kekkosesta (1985) ja Kansallinen etu ja eheyttäminen (1982). Toimittajana ja kirjoittajana useissa kirjoissa, mm. Marxin Pääoman ajankohtaisuus 2015), Asukkaiden vai yhtiöiden valta? (2017), Toisenlainen kuntakartta – demokraattiset hyvinvointikunnat (2012), Elvi Sinervon Runot 1931 – 1956 (2012), Nykyinen kriisi ja Marx (2009), Vastavirtaan-pamfletti (2008, yhdessä Emmi Tuomen kanssa), Kolme kirjainta – SKP:n yhdeksan vuosikymmentä (2008, yhdessä Emmi Tuomen kanssa), Kuntapamfletti (2006), Sotaa ja imperialismia vastaan (2006), Imperialismi ja sosialismi tänään (2004), Agitprop-laulukirja (työryhmän kanssa 2002), Marxismi ja 2000-luku (2001), Työaika uusiksi (1998) ja Ei EU:lle -pamfletti (1994).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu