Eutanasian kieltäminen on vastuun välttelyä

Jälleen kerran minun on palattava tähän ikuisuusaiheeseen, mikä ei näy mitenkään edistyvän eduskunnassa, vaikka aloite keräsi määräajassa yli 60 000 allekirjoitusta. Kansalaisaloitteen mukaan eutanasialain säätäminen edellyttää valvontaelimen perustamista. Lääkäreitä tai hoitohenkilökuntaa ei saisi velvoittaa osallistumaan eutanasia toteuttamiseen. Kieltäytyvän lääkärin on kuitenkin ohjattava asia jollekin toiselle myönteisesti suhtautuvalle lääkärille.

Hyvästä kuolemasta pitäisi keskustella enemmän, koska se koskee kaikkia ihmisiä ja tutkimusten mukaan mitä vanhemmaksi tulemme, sen enemmän ajatus kuolemasta koskettaa. Ja suurin osa meistä kuolee johonkin sydän-tai verisuonisairauksiin ja jos oikein muistan, niin seuraavana listassa ovat syöpäsairaudet. Kaikissa sairauksissa on niin helppoja kuin inhimillisesti liian vaikeita lähtöjä.

Merkittävin eutanasialainsäädännön esteenä ovat lääkärit, uskovaiset ja heidän kannanottoihinsa monet kansanedustajatkin vetoavat. Lääkärien selityksenä ovat tavallisesti vain heidän mahdollisuutensa poistaa kivunlievityksellä potilaiden kovatkin kiputilat ja kärsimykset. Samoin kuin kuolinavun koulutusta on lisätty ja hyvää hoitoa saa yhä lisääntyvässä määrin ympäri Suomea. Sehän ei oikeasti pidä paikkaansa? Edelleen liian monet vakavasti sairaat kuolevat viikkoja kärsittyään sairaaloiden- tai terveyskeskusten vuodeosastoilla.

Esko Seppäsen ja Iiro Viinasen alulle paneva kansalaisaloite ei näytä riittävän. Asia on edelleen kesken. Terhokodin entinen johtava ylilääkäri on pitänyt asiaa yllä nyt useampia vuosia ja hän jos kuka lienee asiantuntija hyvästä- tai huonosta kuolemasta. Hänninen on kohdannut noin 10 000 kuolevaa ihmistä suoraan tai välillisesti. Osa heistä on kärsinyt lääkärin avusta huolimatta suunnattomasti, kivunlievityksestä huolimatta. Saman kohtalon koki myöskin Esko Seppäsen poika, josta hän myöskin on kirjoittanut kirjan useampia vuosia sitten.

Hänninen on myöskin itse miettinyt omaa kuolemaansa. – Haluaako hän itselleen nopean kuoleman, kun kukaan ei voi häntä enää auttaa suuressa kärsimyksessä. ”Kyllä hän haluaa, ja hän haluaa myöskin muistuttaa, että arvokkuus on paljon enemmän kuin sitä, että saa olla kuivissa vaipoissa”. Luulen enemmistön suomalaisista allekirjoittavan tämän toiveen. kun muuta toivoa ei enää kärsimyksen keskellä ole?

Eutanasiakansalaisaloite edustaa kunniallista lakia, jota voisi kutsua itsemääräämisoikeudeksi, mikä pitäisi olla jokaisen ihmisen oikeus, kun kärsimys ylittää kaikki inhimilliset voimat mitä ihmisellä enää kuolinkamppailussa on jäljellä.

Jokaisen ihmisen, myöskin lääkärien pitäisi kunnioittaa ihmisen omaa tahtoa lähteä täältä omalla tavallaan, kun ei enää toivoa ole.

Kuten Juha Hänninen kirjoitti Lääkärilehdessä 31.5.19, ”sekä eutanasian vastustaminen että sen toteuttaminen on julmaa, jos perusteluissa ei kuunnella potilaan kokemusta. Kuolevat ihmiset näkevät eutanasiaa vastustavien puheissa usein ylimielisyyttä ja paternalismia. Ovatko vastakkain inhimillisyys ja jäykkä periaatteellisuus? Toive saada kuolla – jos elämä on vain kärsimystä – ei ole aina vain pääosin lääketieteellinen kysymys. Siinä on kyse perustavasta ihmisen oikeudesta itse ratkaista oman elämänsä ja kuolemansa kysymyksiä”.

Kuten ruotsalainen lääkäri ja kirjailija P.C.Jersild on kirjoittanut viisaasti: ” oikeuden saada päättää kuolemastaan on kärsivän ihmisen perusoikeus, joka ei uhkaa ketään toista”.

zzz333

Maailma on vaarallinen paikka, ei niiden vuoksi, jotka tekevät pahaa, vaan niiden vuoksi, jotka katsovat vierestä eivätkä tee mitään. Albert Einstein

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu