Maankäyttölaki 1958-1968. Vaimot maksoivat velat henkensä kaupalla.

Käsiini osui taas mielenkiintoinen juttu vanhasta Suomen Kuvalehdestä N:0 50 .  Maankäyttölakia sanottiin  Pohjois-Suomessa lapsenlaittolaksi, eikä syyttä, kirjoitti toimittaja Elina Karjalainen vuonna 1058.

Lakia säädettiin seuraavin perustein: ”…muodostetaan itsenäisiä elinkelpoisia tiloja sekä pyritään säilyttämään maa ja asunto sanotussa lainkohdassa mainittujen henkilöiden hallussa sekä parantamaan jo olevien tilojen edellytyksiä kannattavan maatilatalouden harjoittamiseen viljelyksiä lisäämällä, lisäalueita antamalla, elinkelvottomia viljelmiä  ja tilusten sijoitusta yhdistelemällä tarkoituksenmukaisesti  järjestelemällä”.

Laki sisälsi myös sen, että maan ja luoton saajalla on eräässä tapauksessa mahdollisuus saada, mikäli hänellä on huollossaan kaksi alle 16-vuotiasta lasta toisen ja kunkin sitä seuraavan huoltoon tulleen lapsen kohdalla vapaavuosi. Vapaavuodella tarkoitetaan vapautusta hinnan ja lainan ja kustannusosuuden vuotuismaksun sekä asuntolainan vuotuisen lyhennyksen ja koronmaksun suorittamisesta vapautumisesta.

Voitko tämän selkeämmin sanoa? Voitaisiinko nyky Suomessa saada yhtä ”hyviä” tuloksia, kuin mitä tämä laki sai muinoin aikaan. Hyviä isännille, mutta emännät olivat todella kovilla, kun lapsia piti tulla jatkuvasti lainojen siirtämiseksi aina vain eteenpäin.

Lehdessä tohtori Anja Virkkunen toteaakin: ”On rikollisluontoista, että toistuvien raskauksien raunioittama nainen joutuu rahan vuoksi alistumaan aina uusiin synnytyksiin”.

Vapaavuoden voi vielä käsittää, mutta se,  että lisälainan kuoleutumisella suorastaan kiihotetaan ihmisiä lisääntymään, on täysin käsittämätöntä.

Vapaavuoden hinta oli joskus kärsimyksiä täynnä. Pohjois-Suomessa elelevä 41-vuotiaan tilallisen vaimo on synnyttänyt lapsen joka vuosi. Yhteensä kaksitoista kertaa. Joukkoon  mahtuvat kahdet kaksoset.  Äidin on todettu  sairastavan raskauksista aiheutuvaa vaikeaa maksatulehdusta. Kun viimeisen synnytyksen yhteydessä äitiä varoitettiin uusista raskauksista, hän sanoi, ettei synnyttämistä voi lopettaa millään. Miksi ei? Siksi, että miten ihmeessä selvitään lainojen maksuista, jos lapsia ei enää tule eikä uusia vapaavuosia näinollen myöskään enää irtoa.

Kuka keksisi meille nyt Suomeen yhtä tehokkaan, mutta inhimillisen tavan lisätä nuorten naisten synnytyshaluja, kun houkutuksena olisi asuntolainojen korkojen ja pääoman lyhennysten anteeksiantoja määrättyyn rajaan asti. Ei siis mitään tehotuotantoja naisille, vaan yleensä yhtenä esteenä mainitaan raha ja eläkeiässä pienemmät eläkkeet. Ne pitäisi tietysti hoitaa kuntoon asianmukaisesti, jottei lapsentekovuosina kotonaolo ei rasittaisi vain naisia.  Siinähän sitä olisi pohdittavaa päättäjille ja tietysti myöskin itse naisille- ja naisjärjestöille?

”Pitäisihän heijän tietee, ettei meikäläisiä tarvihe lailla lapsentekkoon yllyttee!  Näin puhuu pohjoisen nainen lainlaatioista. Hän puhuu lempeästi, lepytellen. Ovatkohan lainlaatijat tulleet ottaneeksi edes huomioon sitä, että lain soveltaminen pohjoisilla kääntöpiireillä aiheuttaa lauman sairaita naisia, maksavikoja, suonikohjuja, revähtymiä ja muita sisuskunnan remppoja. Jos oisivat ottaneet huomioon olisivat jättäneet laatimatta”.

 

zzz333

Maailma on vaarallinen paikka, ei niiden vuoksi, jotka tekevät pahaa, vaan niiden vuoksi, jotka katsovat vierestä eivätkä tee mitään. Albert Einstein

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu