Puheenvuoro-blogit
Hyvinvointivaltio leikkauspöydällä – jääkö Suomelle rahaa vain sotimiseen?
Suomen hyvinvointivaltion tulevaisuus on vaakalaudalla. Valtiovarainministeriö julkaisi 26. lokakuuta 2026 laajan listan julkisen talouden sopeutuskeinoista. Kyseessä on vaihtoehtojen kartoitus, ei päätös kaikkien ehdotusten toteuttamisesta. Silti listan sisältö herättää vakavia kysymyksiä siitä, millaista Suomea olemme rakentamassa. Lähde: Suomenmaa/STT
Mihin leikkaukset voisivat kohdistua?
Valtiovarainministeriön esiin nostamia vaihtoehtoja ovat muun muassa:
- Lapsilisät: lapsilisien lakkauttaminen.
- Eläkkeet: indeksisidonnaisuuksien muuttaminen ja eläkejärjestelmän uudistaminen.
- Työttömyysturva: ansiosidonnaisen päivärahan enimmäiskeston lyhentäminen.
- Sosiaali- ja terveyspalvelut: palvelurakenteiden uudistaminen ja menojen hillitseminen.
- Koulutus ja tutkimus: rahoituksen kasvun hidastaminen tai vähentäminen.
- Yritystuet: suorien avustusmuotoisten tukien leikkaaminen.
- Julkinen hallinto: ministeriöiden ja hallintorakenteiden uudistaminen.
- Indeksisidonnaiset menot: useiden etuuksien ja julkisten menojen kasvun jäädyttäminen tai rajoittaminen.
Nämä ovat mahdollisia sopeutustoimia, eivät kaikki hyväksyttyjä leikkauksia. Lähde: Suomenmaa/STT
Entä tavallinen suomalainen?
Kun lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät ja palveluja tarvitsevat ihmiset joutuvat säästöjen kohteeksi, seuraukset eivät jää budjettitaulukoihin. Ne näkyvät arjessa: toimeentulon epävarmuutena, kasvavana turvattomuutena ja palvelujen saatavuuden heikkenemisenä.
Samaan aikaan Suomen on huolehdittava puolustuksestaan ja turvallisuudestaan. Mutta eikö valtion tärkein tehtävä ole myös pitää huolta omista kansalaisistaan?
Mitä hyötyä on turvallisesta valtiosta, jos ihmisillä ei ole varaa elää siinä hyvin?
Talouden tasapainottaminen on tarpeellista, mutta keinot ratkaisevat. On voitava keskustella avoimesti siitä, miten säästöt jaetaan, mitä palveluja halutaan turvata ja voisiko osa sopeutuksesta syntyä verotuksen tai talouskasvun kautta.
Hyvinvointivaltio ei säily pelkillä puheilla. Se säilyy päätöksillä, joissa myös heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämä otetaan vakavasti.
Suomi ei saa olla maa, jossa turvallisuuteen löytyy rahaa mutta ihmisten hyvinvoinnista tulee pelkkä menoerä.
Millaisen Suomen haluamme jättää seuraaville sukupolville – yhteiskunnan, joka huolehtii ihmisistään, vai yhteiskunnan, jossa jokainen joutuu selviytymään yksin?
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Useimmilla ihmisillä, joiden yhteiskunnallinen asema on saada palkkaa tai eläkettä tai muuta yhteiskunnallista yhteiskuntasopimuksensa mukaista tuloa, ei ole käsitystä rahasta. Mistä raha tulee? Sixten Korkman on kansantalouden suosittu ja kysytty asiantuntija, joka on vuonna 2014 kirjoittanut kirjan kansantaloudesta. Kirjassa on kattava kansantalouden luotsaus, joka on oppikirjaksi hyvin soveltuva kansantalouden kirja. Kirjan nimi on Utopia. Kun luin kirjan pari vuotta sitten, kirjan sisältö ei ole enää utopiaa. Kirjassa on yleisesti käsityksessämme kansantalouden malli selitetty perusteellisesti ja se on niin sanottua kouluekonomiaa. Tuon ajankohdan jälkeen mikä on muuttunut? Rahan olemus on muuttunut. Vuosina 2013 – 2023 olen kirjoittanut kirjan Kansantalouden uudet mahdollisuudet Kansantalouden uhkat voidaan torjua, pysyvä kansantalous, jossa kirjassa pureudun käsitteeseen raha ja rahan olemus. Rahan avulla voidaan kouluekonomian mukainen kansantalous säilyttää ja myös hyvinvointiyhteiskuntamalli on mahdollista turvata ja säilyttää. Tietokonealan ihmisenä katson rahan olemuksen digitaalisena olevan sellainen voimavara Suomelle, jonka avulla kansantalouden vakaus voidaan säätää omassa maassamme niin, että kansainväliset puhurit eivät sitä kaada. Suomi on osallistunut edellä kävijänä moniin tietotekniikan kehittämishankkeisiin, joista on hyötyä kansantaloudelle sekä Suomessa että myös muissa vastaavasti kehittyneissä korkean teknologian maissa. Näiden maiden ei kannata tätä etulyöntiasemaansa hukata. Meillä on hyvät mahdollisuudet maana kehittää esimerkiksi rahoitustoimialaa edelleen, missä asiassa maallamme on jopa johtava asema. 26.10.2026 Tarja Kaltiomaa
Ilmoita asiaton viesti
Tarja nostaa esiin kiinnostavan näkökulman rahan olemukseen ja digitaalisen rahoituksen mahdollisuuksiin.
Suomen Pankin Mitä raha on? -kirjoituksessa esitetään yksi olennainen asia: raha on myös velkaa. Kun liikepankki myöntää lainan, se luo samalla asiakkaan tilille uutta talletusrahaa. Kun lainaa maksetaan takaisin, tätä rahaa vastaavasti häviää pankkien kirjanpidosta. Suurin osa nykyisestä rahasta ei siis ole seteleitä eikä valmiiksi olemassa olevan rahavarannon siirtämistä, vaan pankkien luotonannon yhteydessä syntyvää talletusrahaa.
https://www.rahamuseo.fi/rahamuseo/rahan-ja-maksamisen-historia/mita-raha-on/
Tämä on tärkeä näkökulma myös julkista taloutta ja talouspolitiikkaa pohdittaessa. Talous ei ole suljettu kassakaappi, jossa rahaa voidaan jakaa vain sen mukaan, kuinka paljon sitä on ennestään kertynyt. Luotonanto, investoinnit ja taloudellinen toimeliaisuus vaikuttavat siihen, kuinka paljon rahaa liikkuu ja millaista tuotantoa ja työllisyyttä sen avulla syntyy.
Tässä on kuitenkin tärkeä ero: rahan luominen ei itsessään luo vastaavaa määrää todellista varallisuutta. Sen ratkaisee se, mitä rahoituksella saadaan aikaan. Jos luotolla rahoitetaan tuottavia investointeja, uutta tuotantoa ja työtä, siitä voi syntyä kestävää hyvinvointia. Jos raha ohjautuu lähinnä olemassa olevien omaisuuserien hintojen nostamiseen tai kestämättömään velkaantumiseen, lopputulos voi olla aivan toinen.
Digitaalinen rahoitus voi tarjota uusia mahdollisuuksia, mutta ratkaisevaa ei ole pelkästään rahan tekninen muoto. Olennaista on, miten rahoitusjärjestelmä palvelee reaalitaloutta ja miten sen avulla voidaan vahvistaa investointeja, tuottavuutta ja työllisyyttä.
Tämä näkökulma olisi hyvä tuoda myös julkisen talouden keskusteluun: pelkkien menoleikkausten sijasta pitäisi tarkastella, miten talouden toimeliaisuutta ja veropohjaa voidaan kasvattaa kestävästi. Raha ei ole päämäärä itsessään, vaan väline, jonka avulla yhteiskunnan todellisia voimavaroja voidaan saada paremmin käyttöön.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojella kansalaisia ulkoiselta uhalta – tässä tapauksessa Venäjän aggressiolta. Jos tässä epäonnistutaan niin sen jälkeen millään muulla ei ole mitään merkitystä – hyvinvointi hankkeet ja niihin satsatut miljardit haihtuvat tuhkana tuuleen kun uusi isäntä vähät välittää valloittamansa kansan hyvinvoinnista.
Ilmoita asiaton viesti
Varo Anna. Sedät ovat pian muistuttamasta A.K. Kajanderista ja miten käy jos ei puolustuksesta huolehdita.
Ilmoita asiaton viesti
Näen silmissäni pitkän kiemurtelevan leipäjonon, jonka minä hyväosaisten lapsena voin välttää.
Takuueläkkeen leikkaus on n. 200 € kuussa ja 2400 € vuodessa. Tämä siis osoitettuna kaikista pienimpiin eläkkeisiin.
Tulee tässä mieleen etteikö paremmin toimeentulevat millään voi osallistua talkoisiin enemmän.
Ilmoita asiaton viesti