Kuluttajien luottamus horjuu – talouden epävarmuus jarruttaa Suomen toipumista

Suomalaisten luottamus talouteen on heikentynyt huolestuttavasti. Tilastokeskuksen lokakuun tietojen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori laski -9,7 pisteeseen, kun se oli vielä elokuussa -3,0. Pudotus kertoo siitä, että huoli Suomen talouden suunnasta, työpaikkojen säilymisestä ja oman talouden kantokyvystä on kasvanut.

Erityisen huolestuttavaa on se, että 40 prosenttia kuluttajista uskoo Suomen talouden heikkenevän seuraavan vuoden aikana. Vain 12 prosenttia pitää ajankohtaa hyvänä suurille hankinnoille. Kun ihmiset lykkäävät esimerkiksi auton, kodinkoneiden tai muiden kestotavaroiden ostamista, vaikutukset näkyvät nopeasti yritysten myynnissä ja sitä kautta koko kansantaloudessa.

Epävarmuus ruokkii itseään

Kuluttajien luottamukseen vaikuttavat monet toisiinsa kietoutuvat tekijät. Lähi-idän konfliktin nostamat polttoainehinnat lisäävät kotitalouksien menoja ja voivat kiihdyttää inflaatiota. Kun liikkuminen ja arjen välttämättömyydet maksavat enemmän, rahaa jää vähemmän muuhun kulutukseen.

Samalla työttömyyden uhka painaa mielialaa. Lähes puolet kuluttajista arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana, ja 29 prosenttia työllisistä koki oman työttömyys- tai lomautusriskinsä kasvaneen. Vaikka oma työpaikka olisi tällä hetkellä turvassa, epävarmuus tulevasta voi saada ihmisen säästämään ja välttämään uusia taloudellisia sitoumuksia.

Taustalla vaikuttaa myös Suomen talouden pidempiaikainen heikkous. Hidas talouskasvu, teollisuuden vaikeudet ja rakentamisen pitkä alamäki ovat heikentäneet työllisyyttä ja luottamusta tulevaan. Vaikka vienti tai yritysten näkymät alkavat kohentua, myönteiset vaikutukset eivät välttämättä näy kotitalouksien arjessa heti.

Korot, inflaatio ja ostovoima

Suomalaisille kotitalouksille korkotaso on tärkeä taloudellinen kysymys, sillä asuntolainat ovat monilla merkittävä menoerä. Korkojen nousu kasvattaisi lainanhoitokuluja ja vähentäisi käytettävissä olevia tuloja. Toisaalta korkojen lasku helpottaisi velallisten tilannetta, jos muut talouden olosuhteet pysyisivät ennallaan.

Kuluttajien inflaatio-odotukset ovat niin ikään nousseet. Lokakuussa kuluttajat arvioivat hintojen nousseen vuodessa 5,2 prosenttia ja odottivat niiden nousevan seuraavan vuoden aikana 4,6 prosenttia. Nämä ovat kuluttajien omia arvioita ja odotuksia, eivät virallisia inflaatiolukuja. Ero on tärkeä: ihmisten kokema hintojen nousu voi poiketa tilastoidusta inflaatiosta, koska esimerkiksi ruoka, asuminen ja polttoaineet vaikuttavat voimakkaasti arjen kustannuksiin.

Jos ihmiset odottavat hintojen nousevan edelleen, he saattavat pyrkiä säästämään tai tekemään välttämättömiä hankintoja etukäteen. Toisaalta epävarmuus voi johtaa siihen, että suuret hankinnat jätetään kokonaan tekemättä. Molemmat käyttäytymistavat voivat vaikuttaa talouden kehitykseen.

Kuluttajien luottamus on koko talouden kysymys

Kotitalouksien kulutuksella on merkittävä rooli Suomen taloudessa. Kun kuluttajat käyttävät vähemmän rahaa, vähittäiskaupan, palvelualojen ja monien kotimaisten yritysten tulot pienenevät. Yritykset voivat tämän seurauksena vähentää investointejaan tai lykätä rekrytointejaan. Jos työllisyys heikkenee, kuluttajien luottamus voi laskea entisestään.

Näin syntyy kielteinen kierre, jossa epävarmuus vähentää kulutusta, heikko kysyntä jarruttaa yritysten toimintaa ja työllisyysnäkymät synkkenevät. Kierteen katkaiseminen on vaikeaa, jos samanaikaisesti kansainväliset kriisit nostavat kustannuksia ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana.

Yritysten luottamus on kuitenkin pysynyt kuluttajien luottamusta parempana. Tämä voi kertoa siitä, että yritykset näkevät jo merkkejä talouden vakautumisesta tai odottavat kysynnän vähitellen elpyvän. Yritysten ja kuluttajien näkemykset eivät aina kulje samaan tahtiin, sillä talouden elpyminen välittyy työllisyyteen, palkkoihin ja kotitalouksien ostovoimaan viiveellä.

Mitä tilanteesta pitäisi päätellä?

Yksittäinen luottamusmittaus ei vielä tarkoita, että Suomi olisi ajautumassa uuteen syvään taantumaan. Kuluttajien odotukset voivat muuttua nopeasti, jos inflaatio hidastuu, korkotaso kevenee, työllisyys vakautuu tai kansainvälinen tilanne rauhoittuu. Toisaalta luottamuksen pitkäaikainen heikkous on riski, koska se voi hidastaa talouden elpymistä silloinkin, kun muut talouden mittarit alkavat näyttää paremmilta.

Talouden suunnan arvioinnissa kannattaa seurata rinnakkain työttömyyttä, palkkojen ja hintojen kehitystä, kotitalouksien ostovoimaa, vähittäiskaupan myyntiä sekä yritysten investointeja. Vasta näiden tietojen kokonaisuus kertoo, onko kyse tilapäisestä epävarmuudesta vai syvemmästä ongelmasta.

Lopulta talouden luottamus rakentuu arjen kokemuksista. Ihmisten on uskottava, että työpaikka säilyy, tulot riittävät menoihin ja tulevaisuuteen voi suhtautua kohtuullisen turvallisesti. Pelkät myönteiset ennusteet tai talouskasvua koskevat lupaukset eivät riitä, jos kotitaloudet eivät huomaa muutosta omassa elämässään.

Suomen talouden elpyminen ei siksi ole vain vientiteollisuuden tai yritysten asia. Se riippuu myös siitä, palautuuko tavallisten suomalaisten usko omaan talouteensa ja tulevaisuuteensa.

LÄHDE:

Helsingin Sanomat

https://share.google/oelVgWXBgYxC7RNeI