Suomalainen tehdas on ympäristöteko!

Olemme vuosikymmenten aikana ulkoistaneet yhä suuremman osan tavaroiden valmistuksesta Kiinaan ja muualle maailmaan. Tavara kuitenkin kulutetaan edelleen täällä – mutta tuotannon ympäristövaikutukset, energia ja työpaikat ovat siirtyneet rajojen ulkopuolelle.

Kiina puolestaan rakentaa määrätietoisesti asemaansa maailman suurvaltana. Teollisuus, energia, teknologia ja tuotantoketjut ovat keskeinen osa tätä kehitystä.

Samaan aikaan Suomessa keskustelemme kiivaasti puukuutioista ja hakkuumääristä. Metsää hakataan, mutta suuri osa keskustelusta tarkastelee asiaa irrallaan siitä, mitä puusta valmistetaan, missä tuotanto tapahtuu ja mitä vaihtoehtoja tuotteille on.

Jos sellu, paperi, kartonki ja muut metsäteollisuuden tuotteet valmistetaan Suomessa tehokkaasti, valvotuissa olosuhteissa ja suhteellisen puhtaalla energialla, on perusteltua kysyä: olisiko tuotannon siirtäminen toiselle puolelle maailmaa ympäristön kannalta todella parempi ratkaisu?

Suomalainen tehdas ei ole automaattisesti ympäristöteko. Mutta teollisuuden pitäminen Suomessa voi olla ympäristöteko, jos vaihtoehtona on tuotannon siirtyminen maihin, joissa energia, tuotantomenetelmät ja ympäristösääntely poikkeavat merkittävästi suomalaisista.

Ympäristöpolitiikassa pitäisi siis katsoa koko ketjua – ei vain Suomen rajaviivaa.

Jos Suomessa lopetetaan tehdas, mutta sama tuote valmistetaan Kiinassa ja kuljetetaan takaisin Eurooppaan, maailma ei välttämättä säästä yhtään puuta, energiaa tai päästöä.

Silloin olemme ehkä vain siirtäneet ongelman pois silmistämme.

Teollinen Suomi ei ole ympäristöongelma, jota pitää aina pienentää. Se voi olla osa ratkaisua.

P. S

Se, että tutkailemme rajan suljettua, kuinka monta kuutiota suomalaista puuta hakkaamme nyt enemmän, on hölmöläisten peiton jatkamista.