Puheenvuoro-blogit
Suomi ei tarvitse lisää maahanmuuttajia vaan enemmän veronmaksajia
Suomalainen maahanmuuttokeskustelu on juuttunut väärään kysymykseen. Väittelemme loputtomasti siitä, kuinka paljon maahanmuuttoa pitäisi olla, vaikka talouden, verotulojen ja hyvinvointivaltion kannalta tärkeämpi kysymys kuuluu: kuinka nopeasti maahan muuttanut ihminen pääsee töihin, maksamaan veroja ja rakentamaan elämäänsä Suomessa? Maahanmuuttopolitiikka ei ole ensisijaisesti rajapolitiikkaa. Se on työmarkkina-, vero-, koulutus- ja kotouttamispolitiikkaa.
Työllistyminen ei saa olla viiden vuoden projekti
Suomi ikääntyy nopeasti. Työikäisten määrä supistuu, huoltosuhde heikkenee ja julkinen talous on jatkuvassa paineessa. Tässä tilanteessa työperäisen maahanmuuton tarve on käytännössä kiistaton. Silti julkisessa keskustelussa hyväksytään liian helposti ajatus, että maahan muuttaneen henkilön työllistyminen on vuosien mittainen prosessi. Puhutaan kahden, kolmen tai jopa viiden vuoden kotoutumisjaksoista ikään kuin ne olisivat luonnonlakeja. Ne eivät ole.
Jos henkilö on työkykyinen, järjestelmän pitäisi ohjata hänet mahdollisimman nopeasti kieliopintoihin, osaamisen tunnistamiseen ja työelämään. Työ itsessään on usein tehokkain kotouttamisen väline. Kieli, verkostot ja yhteiskunnan toimintatapojen ymmärtäminen kehittyvät työpaikalla nopeammin kuin luokkahuoneessa. Etlan raportin maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista mukaan maahanmuuton julkistaloudelliset vaikutukset riippuvat ratkaisevasti työllistymisestä, maahanmuuton rakenteesta ja kotoutumisen onnistumisesta. Työperäisesti saapuneet ja korkeasti koulutetut henkilöt tuottavat keskimäärin positiivisia talousvaikutuksia huomattavasti nopeammin kuin muut ryhmät.
Myös perheenyhdistämisestä on voitava keskustella
Suomessa maahanmuuttokeskustelu polarisoituu usein kahteen leiriin. Toiset haluavat kiristää kaikkea maahanmuuttoa, toiset taas välttelevät vaikeita kysymyksiä. Kumpikaan lähestymistapa ei auta.
Humanitaarisen maahanmuuton ohella on perusteltua tarkastella myös perheenyhdistämisen vaikutuksia. Kysymys ei ole ihmisarvosta vaan yhteiskunnan kantokyvystä ja kannustimista. Jos maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on vahvistaa Suomen taloutta ja helpottaa työvoimapulaa, on myös arvioitava, kuinka suuri osa maahanmuutosta johtaa nopeasti työmarkkinoille kiinnittymiseen. Perheenyhdistäminen on inhimillinen ja joskus ihan perusteltu mekanismi, mutta sen negatiivisia taloudellisia vaikutuksia ei voida sulkea poliittisen keskustelun ulkopuolelle.
Verotus ja työmarkkinat
Maahanmuuttopolitiikkaa käsitellään Suomessa liian usein irrallaan veropolitiikasta. Tämä on virhe. Kansainväliset osaajat vertailevat maiden kokonaispaketteja: palkkatasoa, verotusta, asumiskustannuksia, uramahdollisuuksia ja palveluita. Mikäli työnteosta jää Suomessa kilpailijamaita vähemmän käteen, parhaat osaajat valitsevat helposti toisen kohdemaan.
Etlan muistio korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksista korostaa, että korkeasti koulutetun työvoiman maahanmuutto lisää yritysten tuottavuutta, innovaatioita ja kilpailukykyä. Samalla tutkimuskirjallisuus viittaa siihen, että kansainväliset osaajat reagoivat herkästi nettotuloihin ja verotuksen ennakoitavuuteen. Silti maahanmuutto keskustelu on usein täysin irrallaan verokeskustelusta.
Kotoutuminen ei myöskään onnistu, jos ensimmäinen työpaikka on sääntelyn vuoksi liian vaikea löytää. Moni maahan muuttanut olisi valmis ottamaan vastaan osa-aikatyötä, määräaikaisen työn, harjoittelupaikan tai alemman kynnyksen ensimmäisen työtehtävän. Juuri nämä ensimmäiset askeleet ovat usein ratkaisevia työuran rakentumisessa. Siksi joustavammat työmarkkinat eivät ole vain työmarkkinapolitiikkaa. Ne ovat myös kotouttamispolitiikkaa. Järjestelmä, jossa ensimmäisen työpaikan saaminen on vaikeaa, tuottaa väistämättä hitaampaa kotoutumista, pienempiä verotuloja ja enemmän ihmisiä sosiaaliturvan varaan.
Maahanmuuttopolitiikka on paljon enemmän kuin rajapolitiikkaa
Maahanmuutosta keskustellaan Suomessa edelleen liian usein rajojen ja kulttuurin näkökulmasta. Talouden näkökulmasta ratkaisevat kysymykset ovat aivan muualla. Kysymykset, joita meidän tulisi kysyä ovat:
- kuinka nopeasti ihminen pääsee töihin
- kuinka hyvin osaaminen tunnistetaan
- kuinka kilpailukykyinen verojärjestelmä on
- kuinka joustavat työmarkkinat ovat
- kuinka tehokkaasti/tehottomasti kotouttamispalvelut toimivat
Hyvän maahanmuuttopolitiikan mittari ei ole maahan saapuvien määrä. Hyvän maahanmuuttopolitiikan pääasiallinen mittari on se, kuinka moni tulijoista on nopeasti osa suomalaista työelämää, veropohjaa ja suomalaista yhteiskuntaa.
Lähteet:
Kauhanen, Antti (23.3.2026). ”Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset: Maahanmuuton rakenne ja kotoutuminen ratkaisevat”. Etla Raportti nro 176. https://pub.etla.fi/ETLA-Raportit-Reports-176.pdf
Kauhanen, Antti & Ropponen, Olli (18.11.2025). ”Preferential Tax Schemes and High-Skilled Immigration: Lessons for Finland”. ETLA Brief No. 168. https://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-168.pdf
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Suoraan otsikosta:
Suomi ei tarvitse lisää maahanmuuttajia vaan enemmän veronmaksajia
Onhan tämäkin poiminta, tarpeellisen (välts + opts) saavuttamisen edellytyksistä.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikkoon täydennys:
Tai ainakin pitäisi olla selektiivisempiä
siinä ketä otetaan, + kotouttamiseen ja
koulutukseen/ohjaamiseen paljon enemmän
huomiota ja resursseja.
Ilmoita asiaton viesti
Blogin perusviestistä voin olla yhtä mieltä, mutta siitä puuttuvat pääosin ne keinot jolla maahanmuuttaja työllistyy nopeasti ja integroituu osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Ja kenen vastuulla tuo nopean työllistämisen polku on. Ja saako se maksaa jotain jotta verotulojen kertyminen kuittaisi kulut mahdollisimman nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
”…työperäisen maahanmuuton tarve on käytännössä kiistaton…”.
On se metkaa. Suomalaiset väsyvät, vanhenevat, sairastuvat, kolhiintuvat, jäävät eläkkeelle, mutta mamut senkun porskuttavat ties kuinka kauan. Suomalaiset uupuvat jo 40 vuoden työuran jälkeen, mutta mamut ne vaan jatkavat ?
Miksi emme kopioi noita ikuisen puurtamisen edellytyksiä mamuilta ?
Ilmoita asiaton viesti
”Työllistyminen ei saa olla viiden vuoden projekti”.
Ei saa ei. Jotkut lähtevät siitä, että työperäisellä muuttajalla on jo oltava työpaikka sovittuna.
Jos muutto Suomeen tapahtuu ennen työpaikkaa, järjestys on väärä. Varsinkin jos perheen tai suvun yhdistäminen tapahtuu heti Suomeen tulon yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä kirjoitus Anton.
Otsikkosi ja analyysisi osuivat silmääni, sillä kirjoitin itse aiemmin puheenvuoron otsikolla ”Suomi ei tarvitse lisää maahanmuuttajia – vaan lisää järkeä”.
Tekstimme täydentävät toisiaan kiinnostavalla tavalla. Siinä missä sinä perustellusti purat nykyisen järjestelmän valuvikoja ja painotat kotoutumisen sekä työllistymisen nopeutta, oma lähestymistapani pyrkii viemään analyysin askeleen pidemmälle. Ratkaisuksi ei riitä pelkkä sääntelyn hienosäätö, vaan tarvitsemme koko yhteiskunnan toimintalogiikan muutosta, jossa otetaan oppia muiden maiden rakenteellisista onnistumisista.
Meidän on uskallettava katsoa Singaporen valikoivuutta, Tanskan sosiaaliturvan vastavuoroisuutta ja Japanin määrätietoisia investointeita teknologiaan sekä automaatioon.
Nämä eivät ole ideologisia valintoja, vaan toimivia, käytännössä testattuja malleja. Suomi on pieni, koulutettu ja teknologisesti edistynyt maa, jolla on kaikki edellytykset ratkaista tämä nopeasti kasvava ongelma. Puuttuva tekijä ei ole resurssit – se on poliittinen rohkeus sanoa ääneen mitä rehellinen analyysi osoittaa ja toimia sen mukaisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Se on vaijettu totuus, että valtaosa maahanmuuttajista on työttömiä.
Sosiaaliturvan lisäkustannus, johon Suomella ei ole varaa
Ilmoita asiaton viesti