Puheenvuoro-blogit
EU-rahaa on tarjolla – miksi mahdollisuudet jäävät käyttämättä?
”Sitä rahaa ei saa, jos ei sitä hae.” Europarlamentaarikko Aura Salla kiteytti 14.10.2026 pidetyssä webinaarissamme asian, joka pätee rahoitusta laajemminkin, eurooppalaiset mahdollisuudet eivät muutu yritysten kasvuksi, jos niihin ei tartuta.
Suomalaiset toimijat hakevat ja saavat EU-rahoitusta hyvin esimerkiksi tutkimuksen ja innovaatioiden alalla. Uudellemaalle on saatu Horisontti Eurooppa -ohjelmasta jo yli miljardi euroa, ja myös pk-yritykset ovat menestyneet hauissa. Tästä huolimatta kaikkia yrityksille sopivia rahoitusvälineitä ei tunneta tai hyödynnetä yhtä aktiivisesti.
Salla nosti webinaarissa esimerkiksi Italian, jossa EU-rahoituksen hakemiseen on kehittynyt myös erikoistunutta asiantuntijatyötä. Kyse ei siis ole vain siitä, löytyykö yrityksistä kasvukykyä. Myös osaaminen, neuvonta ja järjestelmällinen valmistelu vaikuttavat siihen, kuinka hyvin rahoitusmahdollisuudet tunnistetaan ja niihin tartutaan.
EU-yhteistyö yhdistyy monessa yrityksessä yhä monimutkaisiin hakemuksiin ja byrokratiaan. Samaan aikaan eurooppalaiset hankkeet voivat avata yhteyksiä uusiin verkostoihin ja kumppaneihin sekä auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan ja löytämään asiakkaita uusilta markkinoilta. Niiden arvo voi olla yritykselle suurempi kuin yksittäinen rahoituspäätös.
Yrittäjänä tiedän, että kasvussa ratkaisevaa on löytää oikea seuraava askel. EU-hanketta ei pidä käynnistää vain siksi, että rahoitusta on saatavilla. Ensin on tunnistettava yrityksen tavoite, haetaanko kasvua uusilta markkinoilta, kehitetäänkö tuotetta vai rakennetaanko kansainvälistä kumppaniverkostoa? Sen jälkeen voidaan arvioida, sopiiko tavoitteeseen avustus, laina, takaus vai yhteistyöhanke.
Myös kumppaneilla on merkitystä. Yritysten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja julkisten toimijoiden osaaminen täydentää toisiaan. Uudellamaalla on vahva pohja tällaiselle yhteistyölle, mutta verkostot eivät rakennu itsestään. Yritykset tarvitsevat tietoa ja käytännön tukea sopivien rahoituspolkujen, kumppanien ja hakujen löytämiseen.
Investoinnit, osaajat ja kehittämisrahoitus eivät löydä perille sattumalta. Meidän on tunnistettava omat vahvuutemme, rakennettava kumppanuuksia ja vietävä hyvät suunnitelmat käytäntöön.
Työkaluja meillä on. Nyt tarvitaan aktiivista työtä, jotta tieto niistä tavoittaa yritykset ja hyvät suunnitelmat muuttuvat kasvuksi!
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.
Uskon Suomessa olevan ja elävän uudenlaista yrittäjäkuntaa, jollaiseen itsekin kuulun. Nämä ovat luovan toiminnan eri taiteenalojen taiteilijayrittäjät, joille ei vielä yhteiskunnassa ole luotu rahoituspolkuja, jotka olisivat kohtuullisia ja toimintaa kannattavia. Toiminnan kannattaminen on eri asia kuin tunnetummasta yritystoiminnasta tutumpi toiminnan rahallinen kannattavuus. Luovuuden ja taiteiden kannattavuus on erilaista kannattavuutta, jonka alkujuuret ovat maassa vielä kostean tuoreita, alkaen 1800-luvulta lähtien kulttuurin tekemisestä: kirjallisuus (aluksi ruotsinkielisenä), suomalainen kirjallisuus (n. 1900-luvulla kehittymässä), kultakauden kuva- ja maalaustaide, musiikki klassinen sävellys etunenässä, käsityötaide, pajataide yms. Joitakin toimintoja voi rahoituksessa toteuttaa vain ns. työllisyystöinä, muuta rahoitusta ei ole. Olen laatinut luettelon eri taiteenlajeista, joiden parissa puuhaa moni leipä-, puoliso- tms. rahoituksella. Taidemuotoluettelo: http://www.tyhjapaperi.fi/sh8_tiedostot/tp8_taidemuotoluettelo.htm
Ilmoita asiaton viesti