Kehitys kulkee molempiin suuntiin

Suomessa pitkien välimatkojen maassa kaupunkeja on 80 vuotta suunniteltu niin, että oma auto on helpoin ja nopein tapa liikkua. Tähän on nyt tullut muutos ja kehitys on jo muutaman vuoden kulkenut toiseen suuntaan. Kaupungissa asuvat eivät enää tarvitse omaa autoa, kun on joukkoliikenne. Lomamatkat tehdään lentäen, kesämökit ovat jo enemmän last season, kuin must.

Liikenteessä olevien yksityisautojen määrä kääntyi laskuun vuonna 2025. Kaikilla ei ole rahaa sähköautoon ja sama vika, eli rahan niukkuus estää bensiini- tai dieselautolla liikkumista.

Oulustakin tehdään kovalla tohinalla pyöräilykaupunkia, mutta samalla unohdetaan ns. liitoskunnat. Eihän se ketään enää kiinnosta millä sieltä rajalta pääsee keskustaan. Sanon kyllä, että fillarilla en ainakaan lähde keskustassa käymään edestakaisin lähes sata kilometriä. Lähimpään ruokakauppaankin 18,3 kilometria. Mutta ketä se liikuttaa?

Jos lähtee joskus omalla autolla keskustaan, niin kyllä siellä vielä selviää, vaikka muutama vaikea risteys on muodostunutkin kaupunkisuunnittelussa. Pahimpia alkavat olla sellaiset kiertoliittymät joiden kyljistä kulkevat fillaribaanat. Kun liittymä on täysi, eikä fillarijonon vuoksi pääse yksikään auto ulos liittymästä, eli yksikin odottamaan pusähtynyt auto riittää tukkimaan koko risteyksen.

Sen lisäksi katuosuuksia on otettu kukkaistutusten ja terassien käyttöön kesäisin ja talvella lumi voi olla haittana. No Oulussa ei onneksi ruuhkat kestä pitkään, sillä jos myöhästyt hiukan niin ruuhka on jo ohitse.

Kehitys siis keskittyy samaa tahtia kuin väestö siirtyy maaseudulta ydinkeskustaan. Syrjemmältä on jo aiemmin lähteneet palvelut ja nyt lopulta siirtyvät asukkaat heti kun eläköityvät niin lähtevät palvelujen perässä keskustaan. Ilmaston kannalta on olevinaan hyvä asia, että mummot siirtyvät maalta kaupunkiasuntoihin jää hellapuut polttamatta. Keskustassa voi italialaisen jätteen tuomalla kaukolämmöllä jatkossa nauttia olostaan.

Pyörätietä ei tosin tarvitse kun rallattorilla kulkevat.

Eli kaupungistuminen tai urbanisaatio jatkuu edelleen voimakkaana globaalina megatrendinä, mutta sen luonne on muuttunut aiempaa eriytyneemmäksi. Maailmanlaajuisesti kasvu on erittäin kiivasta, kun taas Suomen sisällä muuttoliike keskittyy entistä harvempien suurten kaupunkiseutujen sykkeeksi. Pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Kuopio ja Oulu kasvavat. Koko suuresta Pohjois-Pohjanmaan maakunnastakin on reilu puolet jo oululaisia ja loput tuppukyliä tai maaseutua muuttajien mielestä. Pistäytyminen Raahessa tai Kuusamossa on kuin kävisi historiallisessa kauppalassa.

Sähköpyörät eivät vielä heti korvaa autoja kaupunkiliikenteessä, mutta tuskin kaukana on sekin aika näillä menovesien hinnoilla. Se ei ydinkeskustoissa ole harmitus, mutta millä enää kohta pääsee sinne torillekaan, jos asunto on kauempana torilta? Kehitys kulkee molempiin suuntiin eli tiiviisti asuttu keskusta ei ole hätää kärsimässä ja sieltä on enemmistö valtuuston jäsenistä. Kuka puolustaa meitä kehityksen kartalla äärimmäisiä asujia? Meiltä on heikennetty kulkemista kaiken aikaa, koska eihän bussitkaan tyhjällä tankilla liiku ja sen tankin täyttö maksaa. Eikä busseja kulje kuten stadissa ratikoita tai metroja. Eniten taitaa olla käytössä naapurikyyti, ei pummataan naapurin kyytiin, jos ei omaa autoa eri syistä enää ole. Ennen kulkivat koululaiskuljetukset, mutta eihän lapsia enää synny Suomessa, niin eihän täällä maalla olla taida enää lapsiakaan. Kyläkoulu on lakkautettu jo 20 vuotta sitten. Vielä muutama vuosi sitten koululaisia vielä oli, mutta kehitys kulkee kaupungistumista kohti. Fillarilla kohti tulevaisuutta!!! Kun olin lapsi ei meillä ollut autoa lainkaan, kuljettiin fillareilla. Autojen kultaika oli aika lyhyt noin 50 vuotta, kun jo keksittiin, että sotiminen on hauskempaa, kuin peltilehmien kanssa puljaaminen. Siirryttiin takaisin fillareihin ilmastosyistä, mutta kuka sanoisi sotivalle maailmalle, että ei se ilmasto sotimalla pelastu. Miksi vihreöt eivät nyt paasaa sodan aiheuttamasta fossiilisten aineiden hiilentuotannosta ja typpi- ynnä muista kaasúista? Plajoko droonit kuluttavat tuhanella kilomerillä?

Kun droonin halutaan lentävän satoja tai tuhansia kilometrejä, sähköakku ei riitä sen painon vuoksi. Tällöin käytetään polttomoottoreita tai suihkumoottoreita, ja polttoaineena on tyypillisesti lentobensiini (AvGas), diesel tai kerosiini (Jet A-1) ja tätä kuluu 10 20 litraa sadalla ja sotilasdroonit kuluttavat 200 ja jopa 300 litraa sadalla kilometrilla.

Ohjukset saastuttavat ympäristöä polttoaineen palamispäästöillä lennon aikana, räjähdysvaiheen myrkyillä sekä maastoon jäävillä raskasmetalleilla ja kemikaaleilla. Koska ohjukset on suunniteltu tuhoamaan kohteensa, niiden koko elinkaari ja käyttö aiheuttavat merkittäviä ympäristöhaittoja, mutta missä ovat nyt Green Peace ja vihreät kettutytöt, missä on Greta? No Greta on osoittamassa mieltään Ranskan kouluolosuhteita vastaan.

Laitetaan sodille päästörajat ja sanktiot fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Säädetään laki samaan tapaan kuin tyhjäköyntikielto ja tupakan poltto kielletty omalla parvekkeella. Kyllä jo noilla opeilla voitaisiin kieltää edes sota naapurin maalla. Tai sehän on kielletty mutta laki on niin fossiilinen, että sitä ei nykynuoriso uskalla valvoa lainkaan. Kehitys kulkee aina joko oikeaan tai väärään suuntaan, nyt se on kulkenut molempiin suuntiin.