Virkamiespuhevuoro veti hiljaiseksi – realismia sopeutustoimien mittaluokkaan

Valtionvarainministeriön virkamiesten Luota tulevaan -ohjelma virkapuheenvuoro on tällä viikolla herättänyt paljon keskustelua. Erityisen paljon keskustelua on herättänyt, että ikäluokkaa kohden eläkeikä nousisi nykyisestä 6 kuukaudella, maksimin ollessa 70 vuotta. Valtionvarainministeriö laskee, että tällä muutoksella työllisyysvaikutus olisi 50 000-120 000 ja positiivinen vaikutus julkiseen talouteen useita miljardeja.

VM:n kansliapäällikkö Juha Majasen kertoma ehdotus on saanut täydellisen tyrmäyksen poliittiselta kentältä. Asia oli esillä eduskunnan kyselytunnilla ja pääministeri Petteri Orpo ilmoitti suoraan, että ehdotusta ei voida hyväksyä. On totta, että esitetyllä aikataululla ehdotus ei ole realistinen. Ehdotuksen merkitys onkin enemmän siinä, että se herättelee suomalaisia ymmärtämään kuinka vaikea julkisen talouden tilanne oikeasti on ja minkä koko luokan uudistuksia vaaditaan, jotta velkaantuminen saadaan hallintaan ja luottoluokituksen lasku ja sitä seuraava korkojen nousu kyetään estämään.

Kokoomus esitti jo aiemmin oman velkajarruohjelmansa. Se on VM:n virkamiespuheenvuoron ohella ainoa realistinen kannanotto velkajarruun. Muut poliittiset puolueet eivät ole vielä ohjelmiaan esittäneet. Ainoa poikkeus on Vasemmistoliitto, joka on ilmoittanut ratkaisevansa haasteen pelkästään veroja korottamalla. Se olisi sellainen ratkaisu, jolla Suomen talouskasvu hyytyisi varmasti ja edes verokertymän suuruudesta ei olisi varmuutta, koska taloudellinen toimeliaisuus putoaisi rajusti. On täysin selvää, että Vasemmistoliiton ohjelma toimii vain teoriassa, ei käytännössä. Siten se onkin sukua reaalisosialismin ajalle, jossa tärkeämpää oli se, että viisivuotissuunnitelma toimi paremmin teoriassa kuin käytännössä.

Olennainen kysymys on, koska muut velkajarruun sitoutuneet puolueet, erityisesti SDP, Perussuomalaiset ja Keskusta kertovat omat ratkaisunsa. Tällä hetkellä kaikki kolme piileskelevät puun takana uskaltamatta kertoa omaa vaihtoehtoaan. Vaaleihin ei kuitenkaan voi mennä sammutetuin lyhdyin. Sellainen puolue, joka on sitoutunut velkajarruun, mutta ei kykene kertomaan miten siihen päästään ei ole uskottava vaihtoehto äänestäjälle.

Kokoomuksen ohjelmassa on eläkejärjestelmästä 2 miljardin säästö. Tämä on looginen summa, koska eläkejärjestelmä muodostaa noin neljänneksen julkisesta taloudesta. Ei ole siis realismia saavuttaa velkajarrun edellyttämää säästötavoitetta ilman, että myös eläkejärjestelmä osallistuu säästöihin. Se on kuitenkin aivan eri asia kuin VM:n esittämä eläkeiän kategorinen korottaminen. Kokoomuksen säästötavoite on toteutettavissa, kun rajoitetaan sitä mistä työeläke kertyy. Kokoomus on linjannut, että työeläkkeen tulee kertyä vain työstä, perhevapaalta ja varusmiespalveluksesta, ei siis opiskelusta tai työttömyydestä. Lisäksi työuria on mahdollista maltillisesti pidentää sekä alusta, keskeltä, että lopusta. Näistä elementeistä kolmikantaisesti kyetään löytämään tarvittava säästö ilman mittavia muutoksia.

Kokoomuksessa katse on jo käännetty kasvuohjelmaan. Julkisen talouden haasteita ei kyetä ratkaisemaan, jos talous ei kasva. Onneksi Suomen talous on nyt saatu 2 prosentin kasvuun ja työllisyydessä on myös tapahtunut käänne. Taloutta vie eteenpäin erityisesti viennin kasvu ja suuret investoinnit, joita Suomeen on nyt ilmoitettu viikoittain. Ilouutisia on saatu myös start up -maailmasta, mistä on noussut lyhyen ajan sisällä jopa kolme yksisarvista eli yli miljardin arvoon yltänyttä yhtiöitä. Ne ovat kvanttitietokoneiden jäähdyttimiä valmistava Bluefors, tekoälydatakeskuksia rakentava Verda ja droonien torjuntaan teknologiaa kehittävä Sensofusion. Aikamoisia menestystarinoita, jotka osoittavat, että Suomesta tulee maailman luokan osaamista. Tällaisia kasvuyrityksiä me tarvitsemme enemmän ja talouspolitiikan pitää nimenomaan edistää kasvuyritysten menestystä.

Arto Satonen

kansanedustaja (kok.)