Voiko ministeriö sulkea myös uudet kysymykset vastaamisen ulkopuolelle?

Suomen Sisävesiliitto ry perustettiin vuonna 2019 edistämään sisävesiliikenteen tutkimusta ja kehittämistä sekä EU tavoitteiden mukaisen liikennejärjestelmän toteutumista Suomessa.

Vuosina 2025 ja 2026 olemme toimittaneet liikenne- ja viestintäministeriölle muutosehdotuksia, selvityspyyntöjä, raportteja ja kysymyksiä sisävesiliikenteen asemasta. Esitysten perusteluina olemme käyttäneet EU ja kansainvälisiä linjauksia, sopimuksia sekä Suomessa tehtyjä päätöksiä.

Ministeriön toimittamassa luettelossa on 48 kirjausmerkintää. Mukana on myös samoihin asioihin liittyviä jatkokirjeitä ja täydennyksiä. Kirjausten lukumäärä ei siten sellaisenaan kuvaa erillisten kysymysten määrää.

Lokakuun ensimmäisenä päivänä saimme LVM lainsäädäntöjohtaja Kimmo Kiiskiltä viestin, joka muuttaa keskustelun asetelmaa.

Ministeriö ilmoittaa, ettei se jatkossa anna erillisiä vastauksia myöskään uusiin sisävesiliikennettä koskeviin tiedusteluihin ja selvityspyyntöihin.

Mitä ministeriö ilmoitti?

Ministeriö vahvistaa vastaanottaneensa viestimme liitteineen ja tallentaneensa aineiston asianhallintajärjestelmään. Aineisto on koottu yhdelle numerolle, VN/28482/2026.

Ministeriö toteaa vastanneensa lukuisiin yhteydenottoihimme sekä antaneensa käytettävissään olevat tiedot ja näkemykset. Se katsoo käsitelleensä sisävesiliikennettä koskevia näkemyksiämme ja kysymyksiämme toistuvasti ja riittävässä laajuudessa.

Tällä perusteella ministeriö ilmoittaa, ettei jatkossa anna erillisiä vastauksia uusiin tai aiemmin sisävesiliikennettä käsitteleviin tiedusteluihin, selvityspyyntöihin tai vastaaviin yhteydenottoihin.

Tulevat viestit, kysymykset ja raportit vastaanotetaan, kirjataan ja arkistoidaan. Niihin ei kuitenkaan anneta erillistä vastausta eikä niille nimetä erillistä vastuukäsittelijää.

Voiko ministeriö rajata myös tulevat kysymykset erillisen vastaamisen ulkopuolelle ennen kuin niiden sisältö on tiedossa?

Olemme jo tehneet aihekohtaisen koosteen

Ministeriö katsoo antaneensa riittävät vastaukset. Suomen Sisävesiliitto puolestaan arvioi, että olennaisia kysymyksiä on edelleen avoinna.

Tämän erimielisyyden selvittämiseksi olemme jo koonneet yhteydenotot aihekohtaisesti ja toimittaneet ministeriölle vastauskirjeen. Siinä tunnistetaan myös annetut vastaukset ja erotetaan niistä edelleen täsmennettävät asiat.

Emme siis esitä, ettei ministeriö olisi vastannut. Pyydämme sitä yksilöimään, mitkä avoimiksi arvioimistamme kysymyksistä on ratkaistu, millä asiakirjoilla ja miten ratkaisut on viety toimeenpanoon.

Jos kysymykseen on jo vastattu, täsmällinen asiakirjaviite riittää. Jos pyydettyä arviointia ei ole tehty, senkin voi todeta ja kertoa mahdollisesta jatkovalmistelusta.

Julkaisemme alla ministeriölle toimitetun aihekohtaisen koosteen kokonaisuudessaan. Näin myös lukijat voivat arvioida, ovatko kysymykset ministeriön toimialaan kuuluvia, riittävästi yksilöityjä ja vastaamisen arvoisia.

Yhteydenottojen yhteinen tavoite

Suomen Sisävesiliitto ry on pyytänyt ministeriötä kysymyksillään selvittämään, miten sisävesiliikenteen kehittämisvaihtoehto otetaan huomioon EU liikennestrategian tavoitteiden mukaisessa liikennejärjestelmän tutkimuksessa, vaihtoehtovertailussa, vaikutusarvioinnissa ja hankevalmistelussa.

Tarkastelumme koskee koko kuljetusketjua ja erityisesti Vuoksen, Kymijoen ja Kokemäenjoen vesistöalueiden mahdollisuuksia. Siihen kuuluvat tavaravirrat, väylät, alukset, terminaalit, ympärivuotisuus sekä yhteydet maantie-, raide- ja merikuljetuksiin. Saimaan nykyliikenne ja kanavakysymys ovat osa tätä kokonaisuutta.

Sisävesivaihtoehdon kannattavuutta ei voida olettaa etukäteen. Pyydämme, että sen mahdollisuudet ja rajoitteet tutkitaan vertailukelpoisesti muiden vaihtoehtojen kanssa.

Aihekohtainen koonti ja edelleen avoimiksi arvioidut kysymykset

Taulukon kirjausnumerot viittaavat ministeriön toimittamaan 48 kirjauksen luetteloon. Avoimeksi arvioitu kysymys ei tarkoita, ettei asiaan olisi annettu lainkaan vastausta. Pyydämme ministeriötä yksilöimään aiemman vastauksen tai kertomaan asian jatkovalmistelusta.

Kirjaukset ja aihe Edelleen täsmennettävä kysymys
1 ja 13: Maakunnat, kunnat ja aluehallinto — VN/20568/2025; VN/6089/2026 Mikä taho vastaa sisävesiliikenteen alueellisen kehittämisen kokonaisuudesta? Miten tehtävät, henkilöstö, osaaminen, resurssit ja raportointi järjestetään sekä miten Järvi-Suomen maakuntien yhteistyö toteutetaan?

 

2 ja 4: MAL-valmistelu ja seuranta — VN/25791/2025; VN/25101/2025 Missä menettelyssä kaupunkiseutujen tavaraliikenne ja niitä palvelevat sisävesi- ja multimodaaliset kuljetusketjut arvioidaan yhdessä? MAL-sopimusten oikeudellisen luonteen selvittäminen ei yksin ratkaise tätä suunnittelukysymystä.

 

3, 5, 8, 15, 22 ja 25: Liikenne 12, EU-tavoitteet ja valtion tuet — VN/23946/2025; VN/27404/2025; VN/27935/2026; VN/8879/2026; VN/14329/2026; VN/19192/2026 Millä skenaarioilla, mittareilla ja toimenpiteillä sisävesiliikenteen kehittämistä ja liikennemuotosiirtymää arvioidaan? Miten tulokset vaikuttavat suunnitteluun ja tukien kohdentamiseen?

 

6, 19 ja 47: Velkajarru, energiankulutus ja julkiset kustannukset — VN/27934/2026; VN/10559/2026; VN/28225/2026 Missä on laskettu kuljetusrakenteen muutoksen vaikutukset investointeihin, kunnossapitoon, energiankulutukseen ja ulkoisiin kustannuksiin? Laskelmassa tulee erottaa valtion budjettivaikutukset, yritysten kustannukset ja yhteiskunnalliset hyödyt sekä huomioida tarvittavat investoinnit.

 

7, 20 ja 45: Itärata, vesitieyhteydet, JÄRVI ja Tallinna-tunneli — VN/36730/2025; VN/13464/2026; VN/27339/2026 Missä eri yhteysvaihtoehtoja verrataan yhteisillä lähtötiedoilla, elinkaarikustannuksilla ja palvelutasovaatimuksilla? Miten kustannusten ja hyötyjen alueellinen jakauma sekä julkisen rahoituksen vaihtoehtoiset käyttökohteet arvioidaan?

 

9–11: Vesiväyläluokituksen oikaisu — VN/38308/2025 Miten luokituksen vaikutukset sisävesirahdin kehittämiseen, tilastointiin ja vaihtoehtoarviointiin käsitellään? Mitkä kysymykset kuuluvat Traficomille ja mitkä jäävät LVM ohjausvastuulle?

 

12, 14 ja 17: Liikenteen tiedon johtaminen — VN/6003/2026 Mitkä tietoaineistot, käyttötapaukset ja vaikutusmittarit sisältävät sisävesirahdin? Miten varmistetaan, että mukanaolo on käytännössä todennettavaa?

 

16, 21, 31 ja 32: Kriisinhallinta ja huoltovarmuus — VN/27933/2026; VN/14134/2026; VN/23401/2026; VN/23676/2026 Miten sisävesireittien, kaluston, terminaalien ja talvikäytön kapasiteettia arvioidaan osana häiriötilanteiden kuljetusjärjestelmää? Mitkä ovat vastuut, jatkotoimet ja resurssit?

 

18: Liikenteen verotus ja rahoitus — VN/11591/2024-SAAP-7 Miten verotuksen, hinnoittelun ja rahoituksen vaikutukset pitkien tavarakuljetusten liikennemuotovalintoihin arvioidaan tie–raide–sisävesi-vertailuna?

 

23 ja 28: Vesiliikenne ja turvallisuus — VN/18569/2026 Missä kaupallisen sisävesi- ja rannikkotavaraliikenteen turvallisuus ja riskienhallinta käsitellään? Kuka vastaa liikennemuotojen kuljetussuoritteeseen suhteutetusta turvallisuusvertailusta?

 

24: Satamat ja sisävesiliikenne — VN/19191/2026 Miten sisävesisatamien ja kevyiden terminaalien verkkoa, tavaravirtoja ja palvelutasoa tutkitaan osana teollisuuden ja rannikkosatamien kuljetusketjuja?

 

26 ja 29: Jakeluinfra — VN/20151/2026 Missä arvioidaan lataus- ja tankkausinfran tarpeen muuttuminen, jos pitkää maantierahtia siirtyy raiteille ja vesille? Miten tämä arviointi kytketään jakeluinfraohjelmaan ja Liikenne 12?

 

27: Meri-, rannikko- ja sisävesiliikenteen erottelu — VN/20837/2026 Miten nykytilan tilastot muutetaan sisävesiliikenteen tulevan potentiaalin, kehittämisvaihtoehtojen ja investointivaikutusten arvioinniksi?

 

30, 36 ja 41: Ministerien Jyväskylän puheet — VN/22949/2026 Oliko maantieliikenteen asemaa koskeva arvio nykytilan kuvaus vai hallituksen tulevaisuustavoite? Miten se suhteutuu liikennemuotosiirtymän tutkimiseen ja vaihtoehtojen muodostamiseen?

 

33: Päästökauppa — VN/23896/2026 Miten liiton esittämät kuljetusjärjestelmää koskevat näkemykset ja vaihtoehtoiset vaikutukset huomioitiin Suomen kannan valmistelussa?

 

34: Vetytalous — VN/25260/2026 Missä vetytuotteiden kuljetuksia verrataan putki-, maantie-, raide- ja vesikuljetusten kesken? Alusten käyttövoimien tarkastelu ja vetytuotteiden tavaralogistiikka tulee erottaa toisistaan.

 

35: Ilmastovuosikertomus — VN/25391/2026 Miten liikennemuotosiirtymän, mukaan luettuina raskaan maantieliikenteen volyymien siirrot raiteille ja vesiliikenteeseen, päästö- ja energiavaikutukset sisällytetään käyttövoimasiirtymän rinnalle ja miten niiden toteutumista seurataan?

 

37: Liikennetutkimuksen vaikuttavuus — VN/25066/2026 Mitkä tutkimukset ovat arvioineet sisävesiliikenteen järjestelmätason vaihtoehtoa, millä rajauksilla ja resursseilla? Mitä jatkopäätöksiä, kokeiluja tai hankkeita tuloksista on seurannut?

 

38, 39 ja 42: Sisävesiselvitys — VN/27433/2026 Mikä on selvityksen virallinen toimeksianto, hanketunnus, maantieteellinen kattavuus, rahoitus ja aikataulu? Sisältääkö se koko Järvi-Suomen, ympärivuotisuuden, uudet kuljetusketjut ja liikennemuotojen yhteisen vertailun?

 

40, 43 ja 44: Arktinen strategia ja Rovaniemen jatkotoimet — VN/26930/2026; VN/26931/2026 Mitkä nimetyt kansalliset jatkotoimet koskevat sisävesien talvioperointia ja kaksikäyttöistä infrastruktuuria? Kuka vastaa niiden valmistelusta ja rahoituksesta?

 

46: Vuoden 2027 rahoitus — VN/27511/2026 Miten sisävesirahdin tutkimus, pilotointi ja kehittäminen rahoitetaan? Pyydämme erottamaan väylien ylläpidon, yksittäiset väylähankkeet ja kuljetusjärjestelmän kehittämisen.

 

48: Väylävirasto ja liikenneinfra — VN/28272/2026 Miten aiempien hallinto- ja liikennejärjestelmäratkaisujen yhteisvaikutuksia arvioidaan ja miten muuttunut toimintaympäristö vaikuttaa uusiin tutkimusrajauksiin ja investointien priorisointiin?

 

 

Olemme huomioineet myös annetut vastaukset

Ministeriölle toimitetussa vastauskirjeessä olemme kirjanneet myös sen, mitä saaduista vastauksista on selvinnyt.

LVM 1.7.2026 jakeluinfra-vastaus selventää, ettei ohjelman lähtökohtana ole liikennemuotokohtainen vaihtoehtoarviointi eikä siinä arvioida merkittäviä kuljetusrakenteen muutoksia. Tämä vastaa ohjelman rajausta koskevaan kysymykseen. Avoimeksi jää, missä tarvittava järjestelmätason vertailu tehdään ja miten sen tulokset vaikuttavat infrastruktuurin kehittämiseen.

Ministeriön 2.7.2026 turvallisuusvastaus perustelee tieliikenteen ja veneilyn painotusta. Edelleen täsmennettäväksi jää kaupallisen vesirahdin riskienhallinnan käsittely ja liikennemuotojen vertailun vastuutaho.

Ministeriön 26.8.2026 aluehallintovastaus selittää tehtävien siirtymisen elinvoimakeskuksiin sekä asian osittaisen ohjaamisen ympäristöministeriölle. Se ei kuitenkaan yksilöi sisävesirahdin alueellisen kehittämisen kokonaisvastuuta ja resursointia.

Ministeriön 22.9.2026 vastaus osoittaa, että sisävesiliikenteestä on tilastoaineistoa ja että käyttäjätarpeita koskeva selvitys sisältyy Liikenne 12. Avoin kysymyksemme koskee tämän tietopohjan riittävyyttä tulevien vaihtoehtojen vertailuun ja investointivalintoihin.

Saamamme selvitystä koskevan tiedon perusteella työ on vastuutettu Väylävirastolle ja sen arvioidaan käynnistyvän vuonna 2027. Olemme pyytäneet vahvistamaan ajantasaisen tilanteen sekä toimittamaan toimeksiannon ja hankesuunnitelman.

Mitä olemme pyytäneet ministeriöltä?

Vastauskirjeessämme pyydämme aihekohtaista vastausta ja kustakin kohdasta seuraavat tiedot:

  1. Onko asia ratkaistu, valmistelussa vai ilman suunniteltua jatkokäsittelyä?
  2. Mihin asiakirjaan, arviointiin tai päätökseen ministeriön kanta perustuu?
  3. Mikä taho vastaa jatkotoimista ja millä aikataululla?
  4. Miten tulos vaikuttaa Liikenne 12 toimeenpanoon, tutkimukseen tai rahoituksen kohdentamiseen?

Jos kysymykseen on jo vastattu, riittää täsmällinen viittaus vastauksen päivämäärään, diaarinumeroon ja asian ratkaisevaan kohtaan. Jos pyydettyä arviointia ei ole tehty, pyydämme toteamaan tämän ja kertomaan mahdollisesta jatkovalmistelusta.

Olemme pyytäneet yksilöimään myös yhteydenottojen jatkokäsittelyä koskevan rajauksen sisällön ja perustelut sekä sen, miten uudet kysymykset ja uusi selvitysaineisto käsitellään.

Tavoitteemme on muodostaa yhteinen, dokumentoitu tilannekuva, välttää ratkaistujen asioiden tarpeetonta toistamista ja kohdistaa jatkotyö edelleen avoimiin kysymyksiin.

Mitä nyt pitäisi tehdä?

Koostelista on siis jo tehty. Nyt tarvitaan ministeriön aihekohtainen vastaus siihen.

Vastauskirje on toimitettu tiedoksi eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle sekä valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle liikennejärjestelmän kehittämistä, väylärahoitusta ja julkistaloudellisia vaikutuksia koskevan työn tueksi.

Kirje on toimitettu myös oikeuskanslerinvirastolle aiempaan asiointiin liittyvänä tilannepäivityksenä. Sitä ei ole tarkoitettu uudeksi kanteluksi. Tässä vaiheessa pyydämme ministeriöltä täsmennyksiä annettuihin vastauksiin, avoimien kysymysten käsittelyyn ja jatkotoimiin.

En voi päätellä ministeriön viestistä, onko kyse kirjeenvaihdon hallinnasta, erilaisista liikennepoliittisista näkemyksistä vai siitä, ettei kaikkiin kysymyksiin vielä ole vastauksia. Sen ilmoittaman rajauksen sisältöä ja vaikutuksia voidaan kuitenkin arvioida.

Erityisesti on selvitettävä, miten rajaus toimii silloin, kun uusi yhteydenotto koskee uutta päätöstä, yksilöityä asiakirjapyyntöä tai valmistelun etenemistä.

Mitä lukijat ajattelevat? Onko yllä oleva lista mielestänne riittävästi yksilöity, jotta ministeriö voi osoittaa vastaukset tai kertoa jatkovalmistelusta? Miten järjestön pitäisi edetä, jos avoimiksi arvioituihin kysymyksiin ei enää vastata erikseen?

Missä kulkee ministeriön oikeus rajata vastaamista – ja kuka varmistaa, etteivät sen vastuulle kuuluvat uudet ja avoimet asiat jää tämän rajan taakse?

Veikko Hintsanen
Merikapteeni, EMLog
Suomen Sisävesiliitto ry asiamies

Lähdeaineisto

  • LVM lainsäädäntöjohtaja Kimmo Kiiskin sähköposti 1.10.2026, ”Suomen Sisävesiliitto ry; asiamies Veikko Hintsanen; sisävesiasiat”, koontinumero VN/28482/2026.
  • Ministeriön toimittama luettelo ”Veikko Hintsanen; sisävesiliikenne 10_2026”, jossa on 48 kirjausmerkintää.
  • Suomen Sisävesiliitto ry ministeriölle toimittama vastauskirje ja sen kokonainen aihekohtainen kooste, joka on julkaistu yllä.
bionavigaattori
Sitoutumaton Espoo

Merikapteeni, EMLog, Espooseen paluumuuttanut eläkeläinen jne....

Kokemusta eläkepäivien viettoon hankitun laivapäällikkö tehtävien lisäksi mm.

Kaupan ja teollisuuden tuotannon jakelusta hankinnasta kuljetuksista ja logistiikan johtamisesta,

Venäjä-Suomi raideliikenne vaunuvuokrauksesta, Hamina Kotka alueen transit-liikenteessä ja Venäjän öljyteollisuuden tuotannon ja liikenteen laatu ja määrä tarkastus laboratorion johdosta

Öljyporausalusten suunnittelusta, niiden rakentamisten telakka aikaisesta valvonnasta sekä yleissatamien satamasuunnittelu toiminnoista.

Elektroniikka romu keräys logistiikan aloituksen organisointi, suunnittelu ja toteutuksen aloituksen johtaminen Suomessa.

Sisävesiliikenne logistiikan, intermodaali liikenteen ja EU liikennestrategian tutkimisista

Suomalaisen jäissä kulkevan, itselastaavien sisävesi-itämeri mallisuojatun kontti ja bulk laivamallien kehittäjän töistä www.sisävesi.fi

Ja vuonna 2020 perustetun Sisävesiliiton asiamies www.sisavesiliitto.fi

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu