NOLLATYÖTTÖMYYSMALLI SOPISI PARANNETTUNA VERSIONA SUOMEENKIN

Suomi ’kilpailee’ Espanjan kanssa Euroopan maiden korkeimman työttömyysasteen sarjassa voittajana. Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 2026 15–74-vuotiaita työttömiä oli 297 000, noin 10,5 %. Työllisyystilanne on heikentynyt eniten 25–34-vuotiailla. Ruotsissa työttömyysaste on 9,9 %, Saksassa luku oli noin 4,0 prosenttia.

Ranskassa toteutetaan nollatyöttömyyskokeilua (Karjalainen 5.8. / Riikka Vartiainen), jossa julkiset toimijat, yritykset ja erilaiset järjestöt toimivat yhdessä – ei pelkästään markkinaehtoisten työpaikkojen synnyttämiseksi, vaan alueen asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi, yhteisöllisen yhteiskunnallisen mallin kokeiluna.

Perusajatuksia ovat: työstä ei ole pulaa, koska tekemätöntä, mutta hyödyllistä ja monipuolista työtä on paljon, jos lähtökohtana eivät ole pelkät nopeat tuotot. Kaikki voivat työllistyä, kunhan työt sovitetaan ihmisten kykyihin ja taitoihin, ja että rahasta ei ole pulaa, sillä työttömyys maksaa yhteisölle enemmän kuin työpaikkojen luominen.

Mallissa on ajatuksena myös rahoitusajattelun kääntäminen: työttömyydestä aiheutuvia passiivisia yhteiskunnallisia kustannuksia ohjataan suoraan työntekijän palkkakustannusten kattamiseen.

Meillekin malli sopisi jopa parannettuna versiona – niin, että työnhakijan ei tarvitsisi miettiä vaikkapa sitä, voiko tehdä vapaaehtoistyötä tai pientä tulonhankkimistoimintaa, ettei menetä osaakaan työttömyys korvauksestaan. Tai vajaatyökykyisenä ei tarvitsisi hakea lukuisia työpaikkoja kuukaudessa, vaikka työkyky ei siitä kasva ja työpaikkoja ei heruisi vuosikausien hakemisesta huolimatta.

Lyhyesti, olisiko jopa tämä pitemmällekin viety villi ajatus oikeasti koko yhteiskuntaa ja yksilöitä vahvistava malli sellainen, että mikä tahansa toimeliaisuus, vaikka itsenäinen tulonhankkimistoiminta hyväksyttäisiin sellaisenaan toiminnaksi, joka ei vaikuttaisi minimityöttömyys- tai sosiaaliturvaa vähentävästi? Toimisiko malli generaattorina yritteliäisyyden, yrittäjyyden, osallisuuden ja toimeliaisuuden lisääjänä ja samalla kustannusten, syrjäytymisen ja harmaan talouden vähentäjänä?

Nollatyöttömyysmallin mahdollisia tuloksia:

1. Toimeliaisuuden laajempi hyväksyntä

Hyväksytään kaikki toimeliaisuus – kuten vapaaehtoistyö, pienimuotoinen tulonhankinta ja itsenäinen yrittäjyys – sellaiseksi toiminnaksi, joka ei vähennä työttömyys- tai sosiaaliturvaa. Tämä madaltaa kynnystä osallistua yhteiskuntaan ja kannustaa kokeilemaan erilaisia työmuotoja ilman pelkoa etuuksien menetyksestä.

2. Työn sovittaminen yksilön kykyihin

Työtehtävät räätälöidään yksilön osaamisen ja työkyvyn mukaan, jolloin myös vajaatyökykyiset voivat osallistua työelämään ilman kohtuutonta työnhakupakkoa. Poistetaan vaatimus hakea tiettyä määrää työpaikkoja kuukaudessa, jos henkilön työkyky on rajoittunut.

3. Rahoitusmallin uudistaminen

Ohjataan työttömyydestä aiheutuvat passiiviset kustannukset suoraan palkkakustannusten kattamiseen, jolloin yhteiskunnan varat käytetään aktiivisesti työllistämiseen. Julkiset toimijat, yritykset ja järjestöt tekevät tiivistä yhteistyötä uusien työpaikkojen ja yhteisöllisten toimintojen luomiseksi.

4. Yrittäjyyden ja osallisuuden tukeminen

Malli toimii generaattorina yritteliäisyyden, osallisuuden ja toimeliaisuuden lisäämiseksi. Samalla vähennetään syrjäytymistä, harmaata taloutta ja yhteiskunnallisia kustannuksia.

Näillä muutoksilla nollatyöttömyysmallista voidaan tehdä joustavampi, osallistavampi ja tehokkaampi ratkaisu Suomen työllisyysongelmiin.
Erityisen vaikeat ajat vaativat erityisen rohkeita ratkaisuja!

Ella Kärki
Yrittäjä, Nurmeksen kaupunginvaltuutettu (KD)
Eduskuntavaaliehdokas

Avainsanat: Nollatyöttömyyskokeilu, työtakuu, yhteiskunnallinen malli, Perustuslaki 18 §