Atomitason tanssi avaruudessa – Miten insinöörit loivat mittalaitteen, joka punnitsee planeettamme jäätiköt

Johdanto

Joissakin yhteyksissä on kysytty itse kunkin osaamista tai (”perinteisesti määriteltyä tieteellistä kompetenssia”). Omalta kohdaltani profiilini kertoo lyhykäisesti aika paljon. Se on pitkä juttu (~45 vuotta kokemusta eri tieteen aloilta). Itse asiassa on kuitenkin merkityksetöntä lähteä puhumaan itsestään, joten mennään itse asiaan.

Insinööritaidon perintö ilmastotutkimukselle

Kun GRACE-FO-satelliitit lentävät vaikkapa Grönlannin yli, sulaneen jään vuoksi keventynyt saari vetää edellä kulkevaa satelliittia puoleensa hitusen vähemmän kuin ennen. Tämä mitätön muutos mitataan lasereilla, puhdistetaan ilmanvastukset kohinasta ja lähetetään maahan. Ilman insinöörien kykyä yhdistää n. atomitason optiikka, kylmäkaasumekaniikka ja huipputarkka signaalinkäsittely, meillä ei olisi mitään keinoa tietää, kuinka nopeasti planeettamme jäätiköt todellisuudessa hupenevat. GRACE-FO on osoitus siitä, että joskus planeetan kokoisia asioita on mitattava n. atomin kokoisilla työkaluilla.

Lähteet: [1, 2]

Nyt en ota kantaa siihen, miksi jäätiköt sulavat, se alkaa olla jo hyvin pitkälle itsestäänselvyys, vaan kyse on NASA:n mittausproseduureista. Tästä olisi mielenkiintoista avata keskustelu, että mikä on tiedettä ja mikä pseudotiedettä, vai onko ilmastosta toisinajattelijoilla tarjota jokin parempi vaihtoehto ja menetelmä – missä se on?

HannuSinivirta
Sitoutumaton Helsinki

El. vanh. tut. avaruustut.

***
Ajalla ei ole partikkelia (toistaiseksi) valolla on.

Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.

Ilmoita asiaton sisältö

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu